2005-2006 - kausi jolloin taiat murtuivat
Jos otetaan ajanjaksoksi kymmenen vuotta, eli tämä kausi mukaan lukien 11 kautta, on Kerho pelannut keväästä ´96 lähtien yhdeksan kertaa välierissä ja saavuttanut nyt seitsemännen mitalinsa. Kymmenen vuoden periodilla noilla saldoilla pamautetaan liigan kärkeen, Jokereiden ja Tepsinkin ohi. Kahdeksan kertaa joukkue on sjoittunut runkosarjassa neljän joukkoon, mukaan luettuina runkosarjan voitto ja kaksi kakkostilaa 2000-luvulla.
Kerho on lähtenyt useimpiin kausiin haastajana, mutta toisaalta, osoittanut kauden aikana olevansa yksi liigan parhaista joukkueista. Runkosarjassa. Huolimatta siitä millanen joukkue oli kasassa, millasia maalimääriä oli tykitetty tai millainen supervitja joukkuetta liidasi, oli suunta seuran ainokaisen finaalikauden, hopea-kevään ´93 jälkeisissä kahdeksassa välieräsarjassa aina pronssipeliiin. Keväällä ´97 Kerho varasti Tepsin kotiedun ja karkasi 2-0 johtoon. Kolmannen pelin Turussa TPS vei maalilla 5-4, sitten Hämeenlinnassa Hannes Hyvönen survoi jatkoajalla kiekon väkisin veskan suojista maaliin ja viidennen pelin TPS vei selvemmin 6-2. Keväällä ´02 runkosarjassa 221 maalia paukuttanut sarjakakkonen aloitti välierät Jokereita vastaan kotivoitolla, mutta jatkossa tuleva mestari otti kolme maalin voittoa, mukaan lukien jatkoaikavoitto Hämeenlinnassa. Seuraavalla kaudella runkosarjan voittaja punnersi puolivälierissä itsensä jatkoon oltuaan jo 1-3 tappiasemassa runkosarjan kasia, Tepsiä, vastaan. Tappara-välieräsarja eteni maalin kotivoitoilla, Kerho napsi omansa (2) jatkoajalla. Finaalipaikka katkolla neljännessä pelissä Tampereella, mutta nyt oli Tapparan vuoro voittaa jatkoajalla. Viides peli Hämeenlinnassa rikkoi sekä maalin voittojen että kotitaian ja Tappara lähti kullanvuolentaan maalein 4-2.
Liigan kestomenestyjänä Kerho on ollut säännöllisimmin taistelemassa mitalipeleissä, finaalipaikka on muutaman kerran ollut ihan käden ulottuvilla, mutta aina karkki on ryöstetty tahmaisista sormista. Tässä valossa, organisaation ja kannattajien riemu on varmasti rajatonta. Kauan tätä on haettu ja nyt sitä saa, monien kitkerien pettymysten jälkeen varmasti makeaa herkkua.
Ässien playoff´historia on viimeisen kymmenen vuoden ajalta vähän lyhyempi. Ässät oli runkosarjan kakkonen 1994 ja kuutonen 1995. Samana keväänä tuli myös viimeisin välieräpaikka ja mitali, pronssinen sellainen. Tämän jälkeen kolme puolivälieräsarja - sekä yksi säälipleijaritappio saldolla yksi voitto, 11 tappiota. Ainoa voitto tuli keväällä ´97 kun Tammis-huuma oli korkeimmillaan; ensimmäisen pelin voitto Turussa nosti Porissa playoff-tunnelmaa, mutta jatkossa Tepsi vei. Kevään ´98 jälkeen Ässät pelasi kuusi kautta ilman jatkopelejä, ollen kerran liigajumbona ja muun ajan vain pohjasakkaa, kunnes säälipleijarit toivat pudotuspelit Poriin viime keväänä. Edellinen kerta finaaleissa keväällä ´84 jolloin Tappara osoittautui paremmaksi.
Yhdeksäs kerta toden sanoo, voisi olla uusi motto Hämeenlinnassa. Tämän verran niitä yrityksiä välierissä kertyi ennen kuin nappasi. Tai viides, sillä olihan tämä nyt viides kausi putkeen kun Kerho neljän sakissa. Ässien kohdalla ekat puolivälierät kahdeksaan vuoteen, ekat välierät 11 vuoteen, ekat finaalit 22 vuoteen, eka...?
Joo...ja ekan kerran SM-liigan 31. vuotisessa historiassa finaalissa ei ole edustajaa Turku-Tampere-helsinki -akselilta. Leveämpi ja laadukkaampi materiaali, liike, taito, Rinkelinmäki vs. louhikkomaisuus, playoff-komeetta, kiekkohuuma, Isomäki. Riksman vs. Wiikman; Nickerson vs. Nielikäinen; Jokela, Astashenko, Laamanen, Schneider, Laitinen vs. Peltonen, Nickerson, Toivonen, Forrest, Saarinen...kaiken järjen mukaan Kerho lähtee lievänä ennakkosuosikkina sarjaan. Ässien tulee jälleen rikkoa, raastaa, iskeä ja pelata joukkueena paremmin.
Aika hyvin pysyny fiilikset kasassa, rauhallisin mielin kunnes huomenna pamahtaa. Taidan lähteä lenkille. Schätana!