Mielenkiintoista
Seuraan sarjaa 100 lasissa. Kyseessä on sarja, jossa ratkaistaan kumpi joukkue on vuoden 2006 Suomen mestari. Vaikka omat ovat jo pitkään olleet laitumilla ei se juurikaan latista mielenkiintoani kauden huipennukseen. Jokainen ottelu on tullut seurattua, tosin vain television välityksellä.
Ennakkokaavailuissani pidin sarjaa melkoisen ympäripyöreänä ja sitä se on ollutkin ainakin tähän asti. Vastakkain on mielestäni kaksi melkoisen erilaista joukkuetta. Organisoitu pelitapa vastaan koheltaminen, taitoon perustuva kiekkoilu vastaan rynnien ja ryskäten rysään lätkä.
Ässien peli perustuu valtaisaan tunnelataukseen ja fyysiseen, jatkuvasti sääntöjen rajamailla keikkuvaan pelityyliin. Taklaukset, joiden puhtaudesta voidaan olla montaa mieltä, viedään surutta loppuun tilanteessa kuin tilanteessa. Vihellyksien jälkeen tapahtuneet pikkusikailut ovat myös tapa, jolla Ässät pyrkivät kuumentamaan vastustajaa, siinä tosin heikosti onnistuen.
Ässistä mielestäni ovat onnistuneet tähän mennessä erinomaisesti maalivahti Riksman ja koko Ässä-tyylin lippulaiva ketju K-K-F. Puolustuksen suurin heikkous on, pois lukien Forrest, hitaus ja kankeus. Toki noihin vihellysten jälkeisiin pikkusikailuihin Ässien hidas, mutta kankea pakkiosasto on omiaan. Ässien runkosarjassa pisteillyt (toki poffeissakin) ykkönen KUK on selkeästi heikentänyt esityksiään mitä pitemmälle kevät on edennyt.
HPK on aiempiin kausiin verrattuna panostanut selkeästi enemmän pelaamiseen puolustuksen ehdoilla. Tulos näkyy hienona marssina kohti pronssin kirouksesta kullan kimallukseen. HPK:n hyökkäyskalusto on erinomainen ja taitava. Ville Leino on käsittämättömän taitava. Kaveri tekee kiekon kanssa lähes mitä haluaa. Ennustelin Leinon lopullista läpilyöntiä jo hänen viimeisellä Ilves-kaudellaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Edellisten kausien Kerho-maestro Jukka Voutilainen on mielestäni pudottanut selkeästi tasoaan. Toki Jukka on pelannut hyvin nytkin, mutta jotenkin vain vaikuttaa kaveri aikaisempaa hengettömämmältä. Minulle ennen kautta hyökkäyksen nimettömät nuorukaiset ovat pelanneet erinomaista ennakkoluulotonta peliä.
HPK:n puolustus (poislukien Korhonen) on toisin kuin vastustajan vastaava taitava ja hyvin peliä tekevä. Ykköspari L-S on valtakunnan ehdotonta eliittiä. Toivottavasti tänään ei ole Schneiderin vuoro lähteä polille. Suurin yllätys minulle on ollut Mikko Jokela. Ennen kautta en pitänyt kaveria minään, mutta kuluvan kauden esitykset ovat osoittaneet sen, että MJ on todella loistava pelaaja. Lukee erinomaisesti peliä, fyysisyyttä (puhdasta) löytyy mukavasti. Ehdottomasti, koko liiga huomioon ottaen, kauden paras puolustaja.
Videoraporttien lähettely on mielestäni täysin oikeutettua. Tuomareilta jää aina jotain huomaamatta kun kentällä pelataan kovalla tunteella. Tuo Forsbackan saama yhden ottelun huili on erinomainen osoitus siitä, että oikeutta et saa, ellet sitä hae.
Miten tästä eteenpäin? Uskon ja toivon, että se tapa pelata jääkiekkoa, jonka näen ainoaksi oikeaksi, kantaa maaliin asti ja HPK ottaa omansa, eli mestaruuden. Helppoa se ei tule Kerholle varmaankaan olemaan, mutta uskon kuitenkin, että Hämeenlinna on pikapuoliin sekaisin.