Terhi Karttunen
Sulhanen ja morsian seisovat alttarilla. Hermostunut morsian vilkaisee hymyilevää sulhastaan ja tekee nopean päätöksen: kääntyy, karkaa kirkosta ja ajaa tiehensä pihalla odottavalla uudella autolla. Tv-ruutuun ilmestyy automerkin logo ja teksti: valitse vapaus.
Karkaava morsian symboloi itsenäisyyttä, voimaa ja vapautta: ominaisuuksia, jotka automerkki haluaa liittää itseensä. Sitä paitsi mainos näpäyttää miestä, se on siis hauska. Missään mainoksessa alttarilta ei karkaa sulhanen. Mies ei teollaan valitsisi vapautta, vaan hän olisi julma, itsekäs, tunteeton ja vastuuton.
- Nykyisin mediassa on hyvin paljon esimerkkejä siitä, että naisille sallitaan sellaista käytöstä, jota miehiltä ei hyväksytä, toteaa miehiin kohdistuvasta sukupuolisyrjinnästä Lapin yliopistoon väitöstutkimusta tekevä Pasi Malmi. - Naisten miehiin kohdistama väkivalta on "hauskaa ja myönteistä". Taustalla on ajatus, että naisille on tervettä osoittaa negatiiviset tunteet miehiä kohtaan, että naiset eivät voi vapautua miesten heihin kohdistamasta sorrosta ottamatta vihaa käyttöön.
Miehen pitää kestää kaikki
Miehiin kohdistuva sukupuolisyrjintä on vaiettu asia. Uutisissa ei kerrota sitä, että tasa-arvovaltuutetulle osoitetuista kanteluista jo joka kolmannen on lähettänyt mies tai että poliisin tilastojen mukaan törkeän parisuhdeväkivallan uhreista 40 prosenttia on miehiä. Myöskään tasa-arvon edistysaskeleita kuvaavia tilastoja ei siteerata helposti - harva esimerkiksi tietää, että suomalaisissa lapsiperheissä miehillä ja naisilla on minuutin tarkkuudella saman verran päivittäistä vapaa-aikaa, tai että julkisella sektorilla jo yli puolet alle 45-vuotiaista johtajista on naisia.
Miesten kokemaa syrjintää ei ole aiemmin edes tutkittu vakavasti. Pasi Malmin keväällä tarkastettava väitös on laajuudessaan Suomen ensimmäinen. Tasa-arvokeskusteluun miesnäkökulma on noussut vasta 2000-luvun aikana. Sen verran vakavasti asiaan on kuitenkin nyt herätty, että sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa tasa-arvoasiain neuvottelukunnassakin toimii nykyisin erillinen miesjaosto.
- Naisiin kohdistuva syrjintä esiintyy esimerkiksi siten, että naiset saavat samoista töistä noin viisi prosenttia pienempää palkkaa kuin miehet. Miehiin kohdistuva syrjintä sen sijaan ilmenee erityisesti todella vakavissa kysymyksissä, kuten vankilaan tuomitsemisessa ja lasten huoltajuusriidoissa, Malmi sanoo.
Malmin mukaan miehiin kohdistuvaan syrjintään eivät ole syypäitä vain naiset, vaan myös miehet itse.
- Taustalla on herrasmiesmäinen ajatus, että naiset ovat heikompi sukupuoli, jota pitää suosia, ja jos miehiä syrjitään, miehen pitää se kestää.
Asenteet elävät viranomaistasolla
Miehet kokevat tulevansa syrjityiksi erityisen usein lasten huoltajuuteen liittyvissä kysymyksissä. Vaikka miehet osallistuvat lasten hoitoon ja kasvatukseen nykyisin selvästi aiempaa enemmän, ei tilanne ole Malmin mukaan 1970-luvulta kohentunut. Se on pikemminkin huonontunut.
- Aiemmin hovioikeudet olivat melko tasapuolisia, mutta nykyisin nekin tuomitsevat lapset 85 prosentissa riitatapauksista äidille. Vakava asia on myös miesten syrjintä rikostuomioissa. Miehet saavat tilastojen mukaan vastaavista rikoksista naisia pitempiä tuomioita ja ne tuomitaan yli kaksi kertaa suuremmalla todennäköisyydellä ehdottomina.
Parisuhdeväkivallan suhteen tilastot antavat ristiriitaista tietoa. Toisaalla on todettu, että naiset saavat vammoja 15 kertaa niin usein kuin miehet, toisaalta taas Stakesin hoitoilmoitusjärjestelmän mukaan 60 prosenttia sairaalassa hoidetuista parisuhdeväkivallan uhreista on miehiä.
Miesten syrjintään on Pasi Malmin mukaan monta syytä. Yksi näistä on yllättäen väärin kohdentunut tasa-arvotyö. Tasa-arvotoimista on syntynyt harha, että on tarpeen suosia naisia missä tahansa tilanteessa. Myös miesten oma asenne saattaa aiheuttaa ongelmia.
- Sitä voisi kutsua miesvihamieliseksi herrasmiesmäisyydeksi. Ajatellaan, että miesten enemmistö on barbaarista roskaväkeä, jota kuuluu kohdella tiukasti ja suosia naisia heidän kustannuksellaan. On olemassa myös naiskeskeinen ajattelumalli: naisen elämä on aina arvokkaampi kuin miehen. Tämä näkyy vaikka amerikkalaistutkimuksessa, jonka mukaan naisen päälle ajanut rattijuoppo saa kovemman tuomion kuin miehen päälle ajanut.
Malmin mielestä perinteiset sukupuoliroolit ovat muuttuneet niin, että miesten rooliin on jäänyt velvollisuuksia, mutta oikeudet ovat vähentyneet. Nykymies saattaa olla yhä elättäjä, työmyyrä ja raataja, mutta ei enää perheen pää.
- Miehet reagoivat tähän kahdella erilaisella tavalla: toiset vaativat palaamista perinteisiin rooleihin, toiset taas vaativat naisiltakin tasa-arvoa eikä vain rusinoiden poimimista pullasta.
- Demokraattisessa yhteiskunnassa asioita ajaa enemmistö. Suomessa se muodostuu tällä hetkellä naisista ja sellaisista miehistä, joilla on liian herrasmiesmäinen asenne. Seuraus on se, että naisten osa paranee, mutta miehiä saa käytännössä syrjiä, vaikka se onkin lain mukaan kiellettyä.
