En usko, että kukaan voi rehellisesti väittää, että naisten joukkueurheilu olisi kovin kummoista viihdearvoltaan.
Mielestäni oleellista ei ole, onko kysymys joukkue- vai yksilöurheilusta. Naisten lentopallo on mielenkiintoinen ja viihdyttävä laji, joka eroaa miesten lentopallosta siinä mielessä, että pallot ovat pidempiä eikä vastaanottava joukkue voita lähes joka pistettä. Sama asetelma on tenniksessä: syötönmurrot ovat yleisiä, mikä tekee eristä vaiherikkaampia - tämän voi sitten kukin arvioida joko negatiivisena tai positiivisena viihdyttävyyden kannalta.
Naisille sopivat viihdenäkökulmasta katsoen yksilölajit, joissa miehiin verrattuna heikompi fysiikka ja taitotaso eivät näy. Juoksija juoksee, eikä TV-kuvasta erota, kuinka nopeasti hän juoksee.
No niin, tässä ollaan jo asian ytimessä. Eihän Liigaa seuraava katselijakaan katso peliä sen takia, että taso on absoluuttisesti maailman huippua, vaan koska ottelutapahtumaan liittyy muunlaisia positiivisia attribuutteja: pelaajat voivat olla paikallisia, joukkueeseen voi olla monivuotinen suhde tai joukkueella voi olla tietyntyylinen pelitapa. Nämä ominaisuudet ovat samalla lailla läsnä myös naisten joukkuelajeissa.
Minun puolestani naiset toki saavat harrastaa mitä tahtovat, mutta ei pidä ihmetellä, jos joukkueräpeltäminen ei suurta yleisöä kiinnosta. Eipä noissa miesten alasarjojen peleissäkään ole katsojia kourallista enempää.
Tämä kertookin oleellisen asenteestasi: vähättelet naisurheilua kuvaamalla sitä "räpeltämiseksi"
Varmasti on vanhemmille hienoa, kun oma musiikkiopistoa käyvä lapsi liruttelee kevätnäytöksessä, mutta sillä taitotasolla ei suurta yleisöä houkutella. Sama ongelma on naisten joukkueurheilussa. Kun tarjolla on runsaasti paljon parempaa viihdettä, niin miksi ihmiset tahtoisivat nähdä kehnoa säheltämistä?
Se, että jokin naisurheilun sarjataso on heikkotasoista, ei kerro mitään naisurheilusta kokonaisuudestaan. Naisurheilu on niissä lajeissa, joissa raha liikkuu ja joissa on mahdollisuuksia harrastaa ammattimaisesti, kilpailtua siinä missä miestenkin vastaava. Syy, miksi esimerkiksi naisjääkiekko on heikkotasoista, on olosuhteissa, harrastajamäärissä ja medianäkyvyydessä; jotta laji voisi kehittyä, tulisi harrastajamäärien kasvaa (tähän vaikuttavat harrastusmahdollisuudet ja resurssit sekä nuorten motivointi) ja olosuhteiden parantua. Fysiikka sanelee tiettyjä raameja etenkin kontaktilajeissa, mutta se ei ole mikään este taidokkuuden kasvulle kilpailullisuuden lisääntyessä.
Kysymys ei ole asenteista. Kysymys on siitä, että naisten joukkueurheilu on poikkeuksia lukuun ottamatta surkeaa viihdettä.
jaa, olen tästäkin eri mieltä. Ne lajit, joissa naisurheilu on kilpailtua ja jotka ovat medianäkyvyydeltään arvostettuja, ovat hyvää viihdettä siinä missä miestenkin urheilu. Itse olen seurannut muun muassa naistennistä, naisten koripalloilua (WNBA), rantalentopalloa, lentopalloa, pingistä, monia talviurheilulajeja, salibandya, lentopalloa ja yleisurheilua. Peli voi olla joissain lajeissa erilaista fyysisistä lainalaisuuksista johtuen, mutta se ei tarkoita, että viihdyttävyys automaattisesti kärsisi; siihen vaikuttavat enemmän muut seikat.
Toisaalta olen myös ollut aktiivinen miesten jalkapallon kakkosdivarin seuraaja, joten ehkä olen sitten vain erikoinen urheilun kuluttaja.