Kuten aiemmin totesin, että minun vertailukohtana on naiset jotka ovat oman lajinsa maailman parhaita.
Maailman parhaita oman sukupuolensa edustajia.
Junnut.com - Kärpät - Suomi NMJ 17 - 0, maajoukkue harjoitteli puolustuspeliä C-nuorten SM-sarjassa
Biologinen etu miehille mielestäni korostuu pelimuotoisessa urheilussa. Nopeuspeli jääkiekossa katson eron olevan keskimääräistä suurempi. Esimerkiksi lentopallossa en näe yhtä suurta eroa. Markkinaehtoisesti rahoitetussa urheilussa tämä johtaa nykyisen kaltaiseen lopputulokseen. On aivan ilmiselvää ettei naisilla ole taloudellisesti tasaväkisiä mahdollisuuksia joukkueurheilijoina toimimiseen. Toki naisjääkiekkoilussa olisi varmasti nykyistä enemmän potenttiaalia. Harrastajamäärän kasvun myötä kilpailu kiristyisi ja nähdäkseni johtaisi myös korkeampaan suorittamisen tasoon. Yhteiskunnan tasolla mielestäni on tärkeintä pitää huolta yhtäläisistä harrastusmahdollisuuksista etenkin lasten ja nuorten osalta. Tässä voi sitten olla yhteiskunnallisen keskustelun paikka, että miten lajien harrastuneisuuden tulisi jakaantua ja tuleeko asiaan vaikuttaa tukia ohjailemalla. Jääkiekko lajina on kuitenkin niin kallis, että ehkä kansanterveydellisesti parempaan lopputulokseen päästään jos noita varoja kohdennetaan laajemmalle porukalle edullisimpien harrastemahdollisuuksien kautta. Ammattiurheilijana toimiminen on kuitenkin niin harvoja koskettava asia ettei se ole yhteiskunnallisesti mitenkään erityisen merkittävä asia. Tässä asiassa biologiset edut markkinatalouden vuoksi ovat miehiä suosivia, mutta ei ammattiurheilijoiden määrä sukupuolesta ole kovinkaan suuri. Joissain toisissa asioissa biologiset edut ovat enemmän naisten puolella. Esimerkiksi vaikkapa nyt vaikkapa sosiaalisessa mediassa itsestään mainostuotteen tekemisessä (tämä nyt mutulla, koska en ole tutkimuksiin törmännyt).
Yhteiskunnallinen palkkatasa-arvokeskustelu on tarpeellinen, mutta 0.83€ väittämä on harhaanjohtamista. Palkkatasa-arvosta on puhuttava nimenomaan uravalinnoista, sekä lisääntymisen aiheuttamasta heikompaan asemaan päätymisestä. Näistä viimeksi mainittu on yhteiskunnallinen ja rakenteellinen ongelma. Johtavien ja korkeapalkkaisten töiden valuminen miehille on taas ainakin osittain biologisten taustatekijöiden seurausta. Varmasti jätkien välisillä hyvävelikerhojen tyylisillä rakenteilla on osaltaan vaikutuksensa ja näihin tuleekin kiinnittää huomiota (vrt. pörssiklubi). Kuitenkin johtavaan asemaan päätyminen on mielestäni suurena massana seurausta evolutiivisesta parin valinnasta. Tutkimuksissa on osoitettu, että naisten silmissä miesten vetovoimaan vaikuttaa status ja yhteiskunnallinen asema, kun taas toiseen suuntaan tällaista korrelaatiota ei pelkässä kuvia vertaavassa tutkimuksessa ole käsittääkseni havaittu. Taustalla olevat evolutiiviset tekijät on helppo ymmärtää. Tämä on mielestäni se yhteiskuntatasolla kaiken taustalla oleva piilovoima, joka saa miehet tekemään enemmän palkkatöitä ja pyrkimään kilpailemaan korkeasta asemasta. Yksilötasolla tällaista vertailua ei tietenkään ole järkevää tehdä, mutta isossa otannassa näin. En tahdo arvottaa asioita sukupuolien välillä. En myöskään ymmärrä mitään misogyyniaa asiaan liittyen. Asia olisi kuitenkin mielestäni hyvä hyväksyä ja sen jälkeen miettiä millä tasolla ongelmat ovat yhteiskunnallisia ja mitä niiden eteen tulisi tehdä.
Myös kotitöiden "ajautuminen" naisten hoidettavaksi on aika karkea yleistys. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimusta miten asiat arvottuvat sukupuolien välillä. Jos miehillä keskimäärin riittää kerran viikossa imurointi pieni epäsiisteys ja naiset arvostavat kaksi kertaa viikossa siivottua tiptop kotia niin onko tällöin kyse sukupuolten epätasa-arvosta? Miten tämän vähän siistimmän kodin ero ja siihen käytetty työmäärä arvotetaan? Tämä viimeisin kappale on pelkkää mutuilua eikä perustu mihinkään tutkimukseen. Sellaisella painoarvolla siihen suhtauduttakoon.