Tuossa vielä mitä kirjoitin Garciasta kesäkuussa. Eli aika samalta vaikuttaa.
Riskitön hankinta Barcalle ja tietty tulevaisuus mielessä edetään. Garcia on aika hyvä prototyyppi mitä Guardiola haluaa topparilta. Rauhallinen, hyvä pallon kanssa jne. Mutta esim. viime kaudella (eikä myöskään pelannut paljon) otteet olivat kaukana lupaavasta. Suht pehmeä otteissaan, mikä ei tietty korostu Espanjassa samallalailla kuin fyysisemmässä Valioliigassa. Ei mitenkään nopea, enemmän mallia Pique. Suht helppoja merkkausvirheitä tuli jne. Mutta enemmän varmasti Garcia on pidemmän ajan projekti. Itse en jotenkin ikinä ole nähnyt sitä, miksi Garcia on ollut niin hypetetty urallaan. Joo pallovarma jne. Mutta puutteet ovat selviä.
Donnarumma? Valittiin em- kisojen parhaaksi.Pedri tosiaan myös mukana ”nuorten Ballon D’orin”, eli Kopa trophyn top10:ssä. Tulee myös varmasti voittamaan tämän.
Donnarumma? Valittiin em- kisojen parhaaksi.
Donnarumma? Valittiin em- kisojen parhaaksi.
Tuota kommentoitiinkin jo eräänlaiseksi Newcastle-suojaukseksi. Ehkäpä riittää, mutta voikohan tässä olla varma... @mikko600 ei ehkä vielä ole tottunut tällaiseen asemaan viiteryhmänsä kanssa?
Pedrin jatko nyt virallinen, 2026 asti (tosin ei yksityiskohtia esim. siitä ulosostopykälästä vielä). Edit: nyt on tiedote seuran sivuilla ja miljardi totta tosiaan pitää paikkansa. Pelaajakin siis ilmeisesti motivoitunut pysymään seurassa, kun on tuohon suostunut. Pedri contract extension to 2026
Araujolla kinkkunaru rikki ja 2-3 viikkoa arviolta poissa.
Mä edelleen kyllä haluan sanoa, että varmasti kannattajana on vielä sekavat tunteet siitä, että maailman parhaasta seurasta jossa oli joka tontille maailman parhaimmistoa sekä keulakuva Messi, on valuttu pahasti alas, niin ulkoapäin joukkue näyttää aivan mielettömän hyvältä. Hyvältä nimenomaan tulevaisuuden kannalta.
Omaan silmään joukkueen junioriosasto on maailman kovin tai yksi kovimmista, ihan helpostikin. Tämän lisäksi nämä juniorit tulevat saamaan todella paljon peliaikaa ja todennäköisesti kehitys tulee olemaan parempaa mitä muissa kärkiseuroissa on pois lukien Dortmund, jossa myös juniorit saavat oikeasti pelata ykkösjoukkueen otteluita.
Sanon siis, nauttikaa ihan jokaisesta hetkestä nyt ja niistä onnistumisista sekä siitä kehityksestä kun on vaikea nähdä, etteikö Barcelona olisi kärkikahinoissa joka kilpailussa viimeistään 4 vuoden päästä. Minä ainakin aion ilolla katsoa pelejä ja seurata tätä kehitystä vaikka olenkin Madridin miehiä.
Pelillistä kriisiä kyllä pukkaa, mutta tosiaan tuo tulevaisuus näyttää edelleen todella valoisalta. De Jong (24) - Pedrin (18) varaan on todella helppo rakentaa dominoivaa keskikenttää jo nyt, jos valmennus osaisi sen tehdä. Siihen päälle vielä Gavi (17), Nico (19) ja Puig (22) nuoria, todella lupaavia kavereita.
Puolustukseen tarvitaan leveyttä, mutta sieltäkin jo löytyy helmet nimeltä Dest (20) ja Araujo (22). Mingueza (22), Garcia (20) ja Balde (17) vielä vähän raakileita, mutta taso on nousujohteinen ja jo nyt sellaisia palasia, joihin harvemmin pelit hävitään.
Hyökkäykseen tarvittaisiin myös leveyttä ja ennenkaikkea laatua. Fati (18) nyt tietysti on sellainen kultakimpale, että täytyy toivoa polvivaivojen olevan takanapäin. Demir (18) myös sillointällöin väläytellyt, mutta ei missään nimessä ole ihan Fatin tasoinen tähti. Tosin ei ole kukaan muukaan 18-vuotias hyökkääjä tuolla tasolla, joten turha vertaillakkaan. Ei hankintanakaan ollut varmasti tarkoitus, että heti olisi valmis avauksen pelaaja, mutta loukkaantumisista johtuen joutui kovaan paikkaan ja ihan mukiinmenevästi on pelannutkin. Tulevat vuodet näyttää suuntaa enemmän.
Dembelekään (24) ei ole iällä pilattu, mutta ei tunnu pysyvän kasassa sitten millään. Kunhan pääsee pelikuntoon, niin mielenkiinnolla odotan otteita nimenomaan siellä oikealla laidalla. Nyt pitää hakea joku muu syöttö kuin se helppo Messille, joten roolia olisi tarjolla.
Depay (27) olisi hyökkääjä parhaassa iässään, mutta tässäkin se paras terä laskenut niistä avausotteluista hieman. Toki ihan ymmärrettävää, kun on joutunut myös peliä rakentamaan alempaa paljon. Todella taitava jaloistaan, nopea ja hyvä viimeistelykin. Hollannin paidassa ollut ihan liekeissä, toivottavasti Dembele-Fati kaksikko pysyy kasassa niin ei Depay olisi ainoa uhka hyökkäyskolmanneksella.
Aguerosta myös lienee iloa vielä vanhoilla päivillään. Hieman jopa yllätyin, että herrahan on vasta 33-vuotta nuori! Ainakin palloa osaa laittaa verkkoon varmuudella, joten aika varma hankinta siihen nähden.
Nostaisin myös esille vielä Coutinhon. Varmasti moni on kirveen heittänyt kaivoon Coutsin suhteen, mutta jo tällä kaudella on näyttänyt parhaimmillaan oleva todella taitava pelinrakentaja. Mielestäni koko Barca-uran ajan on jäänyt vähän väärään rooliin. Kunhan Koemanista päästään, niin jospa uusi valmentaja osaisi käyttää Coutinhoa paremmin pelinrakentajana?
Sitä ei käy kiistäminen, etteikö alkukausi olisi ollut synkkää rämpimistä. On kuitenkin otettava huomioon myös loukkaantumiset. Hyökkäys on ollut täysin varamiehinen koko alkukauden ainoastaan Depayn varassa, joka pelaa uudessa liigassa, uudessa joukkueessa. Hankala paikka jos pitäisi koko hyökkäys ottaa reppuselkään.
Suurin syy joukkueen epäonnistumiseen on Koeman. Koemanilla vaikea paikka johdon sekoiluiden jäljiltä johdattaa rikkinäistä joukkuetta ilman Messiä, mutta viimeistään tällä kaudella on tullut selväksi, että mies ei ole oikea mies tähän projektiin. Pelistä puuttuu taktiikka, ja Koeman ei ole onnistunut rakentamaan joukkuetta ja ideaa peliin sitten millään tavalla. Viime kaudella oli jo melko selvillä taktiset puutteet pelissä, mutta viimeistään nyt on tullut selville Mesiin arvo. Pallo Messille ja kyllä se jotain aina taikoi, mutta nyt kun pitäisi keksiä jotain muutakin niin sormi mennyt suuhun lähes jokaisessa pelissä tällä kaudella. Kuvaavaa sekin, että joukkueena paras peli pelattiin Koemanin ollessa pelikiellossa.
Kyllä, hyviä asioita(kin) tapahtuu, ja jos myös mm. Fatin ja Gavin jatkot tulee pian, melko varmoja kulmakiviä tuleviksi vuosiksi on kunnossa. Toivon mukaan tämä ruokkii myös muuta joukkueen rakentamista jatkossa, koska kokonaisuus voi näyttää nyt vähemmän kriisiltä lopulta kuin Messin (ja Grizun, ainakin suuren yleisön silmissä) lähdettyä. Kysymysmerkki on tosiaan lähinnä valmennus tällä hetkellä. Ja toki talouden palaaminen jaloilleen edes pikkuhiljaa, sortumisen sijaan.
Valmennuksesta puheen ollen. Ensin Twitter-suositus: jalkapallotutkija Geir Jordet. Hän tviittaili tänään tällä kertaa aiheesta, että on tehty useita mm. katseen liikkeitä hyödyntäviä tutkimuksia, joiden mukaan kentän "skannaus" eli periaatteessa ympärilleen katsomisen määrä/yleisyys esim. ennen syötön vastaanottamista on vahvassa yhteydessä menestykseen ammattilaisena ja jopa nousuun sinne ihan maailman huipulle. Määrät tosin riippuvat myös pelipaikasta. Skannausta harrastavat eniten keskikentän keskustan pelaajat ja eipä ehkä yllätys, että viimeisten 20 vuoden aikana (mitä jaksoa tutkimukset koskevat) maailman ykkönen tässäkin asiassa on muuan Xavi.
Samassa ketjussa jaettiin mielenkiintoinen haastattelu saman jäbän puheista. Se on vuodelta 2018 mutta ainakin itse luin sen nyt ekaa kertaa ja Xavi puhuu sen verran fiksuja ja kiinnostavia, että uskaltaudun jakamaan tämänkin (linkki Sofoot.com -sivuston uutiseen). Ei se ainakaan tästä puolesta jää kiinni, etteikö Xavi voisi pärjätä Barcelonan valmentajana. Xavi: "Clearing the ball is an intellectual defeat !"
Pari highlightia randomisti oman maun mukaan:
Some training centers believe that repeating the same things leads to perfection..
It's heartbreaking. If the coach says: 'Xavi, pass the ball to Matias, who passes it to Javier, Javier to Xavi, Xavi to Matias again', & so on for ten mins, what`s the point? What does it improve? Maybe the passes' technique, OK, but when do we activate the brain? We are stuck on elementary mechanic physical principles. During training, some players are even asked to run ten meters for no useful reasons: 'After the pass, you have to sprint!' But where? Why? Running is good, doing it smartly is better.
When they look at the data, statisticians say to themselves: 'On 100 passes, 80 were accurate. ' Oh really? And how do you know they were good? Do you know how they count them? For them, it's valid from the moment the player controls the ball that I sent to him. This is a good pass for the GPS. So yes, the guy may have controlled the ball, but he has four opponents on his back. So no, that's a bad pass. The good pass was elsewhere, to the one who was free of marking, the GPS doesn’t detect that. If it was enough to get rid of the ball in any way by putting the other in difficulty, I do not see the interest of statistics. I have the responsibility not to lose the ball, but I also have the one that my team-mate does not lose it.
In front of ultra-defensive teams, It happened for me to ask myself: 'But how can I find spaces? There is not any.' But, there are always some. You have to move the ball from one side to the other, move, move again, and there you go, there is space. I spent my life searching for it, finding ways. Where is there space? How to make it happen? I was turning my head in all directions, I was nicknamed 'the girl from "The Exorcist"'. I do not turn my head to 360 degrees like her, but there are games where I have rotated mine more than 500 times. (...) It's fundamental to master space-time. I think: My team-mate is man-marked, so I turn my head to look for another solution. Behind me, an opponent says to himself: I`m going to take the ball from him, he's turning his back, he does not see me.' Except that I saw him.
When I entered this room, I analyzed how the chairs, the tables were placed. I always want to sit where I can see the whole room. It's a reflex, I always do that.
Clearing the ball is an intellectual defeat: 'Can I really not do anything else there?'
Kyllä, hyviä asioita(kin) tapahtuu, ja jos myös mm. Fatin ja Gavin jatkot tulee pian, melko varmoja kulmakiviä tuleviksi vuosiksi on kunnossa. Toivon mukaan tämä ruokkii myös muuta joukkueen rakentamista jatkossa, koska kokonaisuus voi näyttää nyt vähemmän kriisiltä lopulta kuin Messin (ja Grizun, ainakin suuren yleisön silmissä) lähdettyä. Kysymysmerkki on tosiaan lähinnä valmennus tällä hetkellä. Ja toki talouden palaaminen jaloilleen edes pikkuhiljaa, sortumisen sijaan.
Valmennuksesta puheen ollen. Ensin Twitter-suositus: jalkapallotutkija Geir Jordet. Hän tviittaili tänään tällä kertaa aiheesta, että on tehty useita mm. katseen liikkeitä hyödyntäviä tutkimuksia, joiden mukaan kentän "skannaus" eli periaatteessa ympärilleen katsomisen määrä/yleisyys esim. ennen syötön vastaanottamista on vahvassa yhteydessä menestykseen ammattilaisena ja jopa nousuun sinne ihan maailman huipulle. Määrät tosin riippuvat myös pelipaikasta. Skannausta harrastavat eniten keskikentän keskustan pelaajat ja eipä ehkä yllätys, että viimeisten 20 vuoden aikana (mitä jaksoa tutkimukset koskevat) maailman ykkönen tässäkin asiassa on muuan Xavi.
Samassa ketjussa jaettiin mielenkiintoinen haastattelu saman jäbän puheista. Se on vuodelta 2018 mutta ainakin itse luin sen nyt ekaa kertaa ja Xavi puhuu sen verran fiksuja ja kiinnostavia, että uskaltaudun jakamaan tämänkin (linkki Sofoot.com -sivuston uutiseen). Ei se ainakaan tästä puolesta jää kiinni, etteikö Xavi voisi pärjätä Barcelonan valmentajana. Xavi: "Clearing the ball is an intellectual defeat !"
Pari highlightia randomisti oman maun mukaan:
Some training centers believe that repeating the same things leads to perfection..
It's heartbreaking. If the coach says: 'Xavi, pass the ball to Matias, who passes it to Javier, Javier to Xavi, Xavi to Matias again', & so on for ten mins, what`s the point? What does it improve? Maybe the passes' technique, OK, but when do we activate the brain? We are stuck on elementary mechanic physical principles. During training, some players are even asked to run ten meters for no useful reasons: 'After the pass, you have to sprint!' But where? Why? Running is good, doing it smartly is better.
When they look at the data, statisticians say to themselves: 'On 100 passes, 80 were accurate. ' Oh really? And how do you know they were good? Do you know how they count them? For them, it's valid from the moment the player controls the ball that I sent to him. This is a good pass for the GPS. So yes, the guy may have controlled the ball, but he has four opponents on his back. So no, that's a bad pass. The good pass was elsewhere, to the one who was free of marking, the GPS doesn’t detect that. If it was enough to get rid of the ball in any way by putting the other in difficulty, I do not see the interest of statistics. I have the responsibility not to lose the ball, but I also have the one that my team-mate does not lose it.
In front of ultra-defensive teams, It happened for me to ask myself: 'But how can I find spaces? There is not any.' But, there are always some. You have to move the ball from one side to the other, move, move again, and there you go, there is space. I spent my life searching for it, finding ways. Where is there space? How to make it happen? I was turning my head in all directions, I was nicknamed 'the girl from "The Exorcist"'. I do not turn my head to 360 degrees like her, but there are games where I have rotated mine more than 500 times. (...) It's fundamental to master space-time. I think: My team-mate is man-marked, so I turn my head to look for another solution. Behind me, an opponent says to himself: I`m going to take the ball from him, he's turning his back, he does not see me.' Except that I saw him.
When I entered this room, I analyzed how the chairs, the tables were placed. I always want to sit where I can see the whole room. It's a reflex, I always do that.
Clearing the ball is an intellectual defeat: 'Can I really not do anything else there?'