Miralem Pjanic on pelityyliltään hyvin samanlainen kuin Andrea Pirlo, joten ei sinänsä yllätys, että Juventus hänet halusi. Kyseessä siis keskikentän pohjalta operoiva maestro, jonka suuri vahvuus on pelintekemisessä ja -lukemisessä sekä tietenkin myös syöttötaidossa. Alhaalla pelatessa Pjanic hakee helpon ensimmäisen syötön toppareilta ja käynnistää sitten hyökkäystä haluamastaan suunnasta. Ja vaikka itse ei olisikaan antamassa syöttöä, kun vastustajat pelaavat hänet pois, ohjaa silti peliä ja vastaa pelinrakentamisesta.
Potkutekniikka on Pirlon tavoin upea, vaikka ei mitään järin voimakkaita pommeja ammukaan. Ei vaadi hirveästi aikaa tai tilaa pystyäkseen antamaan peliä edistävän korkean pallon laidalle tai keskittämään maalille. Antaa siis yllätys, yllätys kulmapotkuja ja vapareita, niin lähempää kuin kauempaa. On tehnyt paljon maaleja suoraan vapaapotkusta ja tulee Barcelonassa myös niitä antamaan niistä paikoista, jotka eivät ole Lionel Messille vasenjalkaisena otollisia. Juventuksessa sama juttu Paulo Dybalan kanssa, mutta nyt nämä pari viimeisintä kautta Cristiano Ronaldo on ominut vapaapotkut, vaikka onkin Pjanicia niissä selvästi heikompi.
Pjanic on verkkainen liikkumaan ja hänestä ei ole sellaiseksi box-to-box-pelaajaksi. Ei usein nouse hyökkäysalueella kuudentoista alueen sisälle. Puolustuspelaaminenkaan ei ole mikään vahvuus, mutta ei ole aivan onneton siinäkään, kiitos hyvän pelinkäsityksen. Pjanicin peli näyttää välillä haluttomalta, mutta voi johtua myös rauhallisesta olemuksesta. Ja vaikka näyttää siis rauhalliselta, saattaa ajoittain kuumentua ja turhat keltaiset kortit ovatkin Pjanicin erikoisalaa. Dokumenttien ja muiden kentän ulkopuolisten asioiden seuraamista mahdollistavien medioiden myötä Pjanicista välittyy hiljaisen johtajan luonne, mutta kentällä toki pitää ääntä. On Bosnian maajoukkueen kapteeni. Pjanic otetaan usein toisella puoliajalla vaihtoon, koska johtoasemassa tilalle halutaan puolustavampi kaveri, mutta voi olla, ettei Pjanicin kuntokaan ole ihan parasta luokkaa.
Väitän että diilissä pelillisesti lyhyellä tähtäimellä voitettiin hieman - Pjanic on ihan maailmanluokan pelaaja, ainakin Arthuria jonkun verran edellä.
Toki olen seurannut Pjanicia huomattavasti enemmän, tästä olen samaa mieltä eli tätä hetkeä katsellessa Barcelona saa paremman pelaajan, mutta Arthur on kuusi vuotta nuorempi. Syy siihen, miksi Juventus halusi vaihtaa Pjanicin Arthuriin lienee valmentaja Maurizio Sarrissa. Sarri haluaa oman keskikenttänsä johtajaksi modernimman ja liikkuvamman, kokonaisvaltaisemman pelaajan. Napolissa ja Chelseassa se oli Jorginho sekä ensi kaudesta alkaen Juventuksessa luultavasti Arthur.
Sarrista on heti alusta asti puhuttu, ettei pitäisi Pjanicista ja usein Italian mediat kirjoitteli, kuinka Pjanic jää tästä ja tästä isosta pelistä pois, mutta niin vain aina avauksessa oli. Eihän Sarrikaan niin tyhmä ole, että tällä pelaajamateriaalilla jättäisi Pjanicia pois. Mielestäni Pjanic on ollut Juventuksessa pelatessaan joukkueen arvokkain pelaaja ja osin myös siksi, ettei hänen paikalleen ole ollut missään vaiheessa korvaajaa.
Juventuksen kausiketjuun kirjoitin, ettei Arthurin hankinnassa ole mitään vikaa, mutta Pjanicin lähtö vain kirpaisee enemmän. Juventus ei ole kuitenkaan minkään nuorennusleikkauksen edessä vaan tähtäin Mestarien liigan voittamisessa pitäisi olla joka kausi, joten Pjanicin myymistä ei olisi pitänyt tapahtua. Mutta kun valmentaja haluaa kenet haluaa, niin vääränlaisten pelaajien, oli miten hyvä tahansa, pitää siirtyä sivuun. Ennemmin olisin vaihtanut vain valmentajaa. Mutta tosiaan, kun on menty muutama vuosi eteenpäin, on siirto Juventuksen kannalta hyvännäköinen.
Tietysti la Ligan voi laskea aavistuksen Serie A:ta kovemmaksi sarjaksi, ja pelityylissä lienee pieni ero, mutta ei tuo nyt niin valtava loikka taida olla. En ole etukäteen kovin huolissani tästä Pjanicin kohdalla. Ei ole mistään pikkuseurasta kuitenkaan tulossa ja on pelannut CL:ääkin melkein teinivuosista asti.
En usko, että Pjanicilla on ongelmia siirtyä Espanjaan. Ei ole kulttuuriltaan merkittävästi erilainen kuin Italia ja kuten täällä on mainittu, on pelannut erilaisia joukkueita ja eri liigojen joukkueta vastaan paljon Mestarien liigassa. Puhuu todella hyvää ranskaa ja italiaa, jotka auttavat sopeutumaan, vaikkei italian kieli nyt täysin samanlainen espanjan kanssa olekaan.