ThomasMonroe
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
Kirjoitanpa minäkin matkalla mukana olleena omat kokemukseni tänne.
Täytyypä ensinnäkin mainita, että oli kaksijakoisin reissu, missä olen koskaan ollut. Tiesin matkalle lähtiessäni, että matkassa on henkilöitä, joille iloliemi kelpaa. En lähtenyt siitä epätietoisena.
Yllätys minulle sinänsä oli, että kun viiden (5) tunnin ajomatka alkoi, osa porukasta alkoi vetää juomiaan alas aikamoista vauhtia. Mieleeni tuli jo tuossa vaiheessa, onko kavereilla tarkoitus juoda koko matkan ajan, sillä vauhdilla nimittäin juomat vähenivät.
Niitä lehtikirjoituksessa mainittuja alapääjuttuja kyllä kuulin koko menomatkan ajan. Välillä kyllä mietin, miksi pitää alaikäisten ja nuorten naisten kuullen koko ajan niitä suoltaa. Istuin menomatkan aikalailla bussin takaosassa. Paluumatkalle vaihdoin paikkaa bussin keskiosan paikkeille, ettei koko ajan tarvitse niitä kuunnella.
Osa porukasta käyttäytyi vahvasta humalatilastaan huolimatta suht asiallisesti, mutta paluumatkalla se "helvetti" sitten repesi. Muutaman kerran bussin takaosassa kuului kauhea rytinä, ja siellähän joku "fani" makasi sammuneena keskellä bussin käytävää kun virtsa virtasi käytävällä. Eli kaveri laski allensa. Tämä episodi tapahtui kolme kertaa.
Itselläni oli "matkaeväänä" kotona tehtyjä voileipiä sekä pari pulloa Jaffaa, eli olin todellakin selvin päin. Myöskään alapääjuttuja ei minun suustani matkan aikana kuultu.
Paluumatkalla sain uhkauksia kaverilta, joka lähti matkaan mukaan Oulusta. Hän ei ollut menomatkalla kyydissä. Hän otti läheisempää tuttavuutta nyrkkien kanssa takaosan kavereiden kanssa. Siihen matkan johtajat puuttuivat heti. Myöskin tästä eteenpäin tämä muista nyrkkikaveria hakenut "fani" istui matkanjohtajan kanssa bussin etupenkillä. Siinä matkanjohto toimi asiallisesti ja välittömästi. Uhkauksia ja huutoja sieltä tuli, mutta nyrkit eivät enää heiluneet.
Itse en henkilökohtaisesti ymmärrä kavereita, jotka lähtevät fanimatkalle mukaan joko siitä syystä, että "saa vetää perseet" ja sekoilla koko matkan ajan tai hakemaan nyrkkikaveria aukoen päätään ja uhkaillen kaikkia. Asiallisestikin kun voi sitä viinaa vetää. Siitäkin oli matkalla toki esimerkkejä.
Itse kyllä mietin pitkään ja hartaasti, lähdenkö jatkossa fanibussin kyytiin. Mikäli nämä "ei niin asialliset" kännisuharit saadaan porukasta pois, ehkäpä vielä lähdenkin mukaan. Tästä syystä olen kymmenen viimeisen vuoden aikana ollut 3 kertaa fanimatkalla. Yleensä matkaan vieraspaikkakunnalle omalla kyydillä, jolloin todellakin voin vaikuttaa matkaseuraani.
Täytyypä ensinnäkin mainita, että oli kaksijakoisin reissu, missä olen koskaan ollut. Tiesin matkalle lähtiessäni, että matkassa on henkilöitä, joille iloliemi kelpaa. En lähtenyt siitä epätietoisena.
Yllätys minulle sinänsä oli, että kun viiden (5) tunnin ajomatka alkoi, osa porukasta alkoi vetää juomiaan alas aikamoista vauhtia. Mieleeni tuli jo tuossa vaiheessa, onko kavereilla tarkoitus juoda koko matkan ajan, sillä vauhdilla nimittäin juomat vähenivät.
Niitä lehtikirjoituksessa mainittuja alapääjuttuja kyllä kuulin koko menomatkan ajan. Välillä kyllä mietin, miksi pitää alaikäisten ja nuorten naisten kuullen koko ajan niitä suoltaa. Istuin menomatkan aikalailla bussin takaosassa. Paluumatkalle vaihdoin paikkaa bussin keskiosan paikkeille, ettei koko ajan tarvitse niitä kuunnella.
Osa porukasta käyttäytyi vahvasta humalatilastaan huolimatta suht asiallisesti, mutta paluumatkalla se "helvetti" sitten repesi. Muutaman kerran bussin takaosassa kuului kauhea rytinä, ja siellähän joku "fani" makasi sammuneena keskellä bussin käytävää kun virtsa virtasi käytävällä. Eli kaveri laski allensa. Tämä episodi tapahtui kolme kertaa.
Itselläni oli "matkaeväänä" kotona tehtyjä voileipiä sekä pari pulloa Jaffaa, eli olin todellakin selvin päin. Myöskään alapääjuttuja ei minun suustani matkan aikana kuultu.
Paluumatkalla sain uhkauksia kaverilta, joka lähti matkaan mukaan Oulusta. Hän ei ollut menomatkalla kyydissä. Hän otti läheisempää tuttavuutta nyrkkien kanssa takaosan kavereiden kanssa. Siihen matkan johtajat puuttuivat heti. Myöskin tästä eteenpäin tämä muista nyrkkikaveria hakenut "fani" istui matkanjohtajan kanssa bussin etupenkillä. Siinä matkanjohto toimi asiallisesti ja välittömästi. Uhkauksia ja huutoja sieltä tuli, mutta nyrkit eivät enää heiluneet.
Itse en henkilökohtaisesti ymmärrä kavereita, jotka lähtevät fanimatkalle mukaan joko siitä syystä, että "saa vetää perseet" ja sekoilla koko matkan ajan tai hakemaan nyrkkikaveria aukoen päätään ja uhkaillen kaikkia. Asiallisestikin kun voi sitä viinaa vetää. Siitäkin oli matkalla toki esimerkkejä.
Itse kyllä mietin pitkään ja hartaasti, lähdenkö jatkossa fanibussin kyytiin. Mikäli nämä "ei niin asialliset" kännisuharit saadaan porukasta pois, ehkäpä vielä lähdenkin mukaan. Tästä syystä olen kymmenen viimeisen vuoden aikana ollut 3 kertaa fanimatkalla. Yleensä matkaan vieraspaikkakunnalle omalla kyydillä, jolloin todellakin voin vaikuttaa matkaseuraani.