Mainos

Faith No More & Mike Patton

  • 95 033
  • 380

Miguel

Jäsen
Minun mielestäni Pattonin peruslauluääni keskitien rockbiiseissä ei ole kovinkaan ihmeellinen. Jos kuuntelisin bändin muusta tuotannosta tietämättä vaikkapa Land of Sunshinen tai melkein minkä tahansa The Real Thingin biiseistä, niin varmaan ajattelisin, että siinä on rockbändillä näköisensä laulaja, mutta ei mitään sen enempää.

Sen sijaan ihmeellinen on Pattonin kyky varioida äänenkäyttöään ja saada ihmeelliset äänteet kuulostamaan hyvältä. Yksittäisen biisin aikana voi olla käsittämättömän laaja ääniskaala käytössä, ja harva muusikko taitaa mielipuolista huutamista (esim. Cuckoo For Caca kokonaisuudessaan, Caffeinen I'm warning you!) yhtä hyvin kuin Patton. Kuka siitä sitten pitää ja kuka ei, minun mielestäni se on helvetin vaikuttavaa. Toisaalta Patton taitaa myös klassisemman ja puhtaamman laulannan, mistä Easy ja tämän keikan cover-slovarit ovat hieno osoitus. Tästä tulen päätelmään, että Faith No Moren tuotannossa on useita sellaisia kappaleita, joita ei voi tai ei ole tarkoituskaan laulaa erityisen "hyvin".

Lahjakkuutta mittaa paljon myös livelaulamisen kyky. Keskiviikko osoitti, että se taito on Pattonilla poikkeuksellisen hyvä. Ei säröjä, ja lähes yhtä taidokasta äänenmuuntelua kuin levyilläkin. Upeaa. Ja se show, jotain ennennäkemätöntä sekin.
 

Vteich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mielipide-erot toki ymmärrän, mutta siksi onkin kummaa, että tulit ihan itse väheksymään muiden hehkutusta, mutta perustelet oman näkemyksesi vain ja ainoastaan omalla uskomattoman laajalle ja monipuolisella musiikin(kuuntelu?)taustallasi.

Öö, eiköhän se mennyt nyt kuitenkin niin päin, että tuo yksi nimimerkki täällä on kertonut minun olevan mielipiteineni väärässä, koska pitäisi käydä enemmän keikoilla ja kuunnella laajemmin musiikkia. Tähän olen vastannut todennäköisesti käyväni enemmän ja laajemmalla skaalalla keikoilla ja kuuntelevani laajemmalla skaalalla musiikkia kuin täällä meuhkaavat rockipojat, mikä varmaan nyt kuitenkin on ihan totta. Ei siihen mitään sen kummempaa ylimielisyyttä liity, kunhan vastasin vain samalla tapaa takaisin.

HJL kirjoitti:
Kun kerran olet niin paljon valveutuneempi musiikinkuuntelija kuin palstan rock-tylsimykset( lasket kaiketi minutkin tähän kastiin), niin en voi kuin ihmetellä, kuinka ihmeessä et näe Pattonissa muuta kuin teknisen taidon.

En kai ole missään vaiheessa sanonut etteikö Patton olisi hyvä, lahjakas ja karismaattinen laulaja ja esiintyjä? Mitään ihmeellisen poikkeuksellista en hänessä silti koe.
 

HJL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Katso Pallo, Vancouver Cancouver
Öö, eiköhän se mennyt nyt kuitenkin niin päin, että tuo yksi nimimerkki täällä on kertonut minun olevan mielipiteineni väärässä, koska pitäisi käydä enemmän keikoilla ja kuunnella laajemmin musiikkia. Tähän olen vastannut todennäköisesti käyväni enemmän ja laajemmalla skaalalla keikoilla ja kuuntelevani laajemmalla skaalalla musiikkia kuin täällä meuhkaavat rockipojat, mikä varmaan nyt kuitenkin on ihan totta. Ei siihen mitään sen kummempaa ylimielisyyttä liity, kunhan vastasin vain samalla tapaa takaisin.

Ok, kelpaa minulle. Eri mieltä saa toki olla.
 

30/30150

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue
Lahjakkuutta mittaa paljon myös livelaulamisen kyky. Keskiviikko osoitti, että se taito on Pattonilla poikkeuksellisen hyvä. Ei säröjä, ja lähes yhtä taidokasta äänenmuuntelua kuin levyilläkin. Upeaa. Ja se show, jotain ennennäkemätöntä sekin.

Ei ihan näinkään, ainakin Mr.Bunglen aikoina Patton käytti kuutta eri mikrofonia, sekä ainakin Downloadissa oli lavalla jonkinnäköinen efektiboksi, jonka kautta mies itse heitteli efektejä kehiin. Siltikin on ihan oikeutettua sanoa, että miehellä on livelaulajana uskomaton ääniala ja taito vetää kuten mainittua samat jutut mitä levyillä kuuluu.

Toki Patton on ja on ollut jo pitkään yksi parhaista rocklaulajista, mikä hommia tekee. Äijällähän on uskomaton lavakarisma ja kieltämättä aika eksentrisen mulkun maine. Harvassahan on ollut vastaavanlaiset TODELLA karismaattiset ja hyvät solistit rockissa. Ei tule oikeastaan muita mieleen kuin Freddie Mercury, Axl Rose, Chris Cornell, Layne Stailey, Scott Weiland, Ozzy, Dickinson, Vince Neil ja Dio. Näihinkin verrattuna Patton on kyllä monipuolisin, joskaan ei samassa liigassa todellisten legendojen luokassa.

No jos, yrittää jotenkin arvostella näitä solisteja jossain eri luokissa, vaikkapa Puhtaus, monipuolisuus, lavakarisma ja persoonallisuus(äänenä ja ihmisenä), niin kahdessa ensimmäisessä Patton menee samoihin tai edelle montaa muuta listalla. Kahdessa viimeisessä ollaan samoissa tai vähän alle. eli aika vahvoilla minun kirjoissani.

Valitettavasti en päässyt todistamaan Kaisaniemen keikkaa töiden takia, mutta tsekkasin sen livekunnon Downloadin livestreamista ja olin Kulttuuritalolla 97. FNM on itselleni suuri bändi aika monessa mittarissa, aloin kuuntelemaan bändiä silloin Real Thingin aikoina, jolloin olin tyyliin viidesluokkalainen. Angel Dust meni jotenkin ohi, koska silloin flippasin niin kovaa Metallicaan ja GNR-kuvioihin. King for a day taas räjäytti pankin ja diggailin Album of the yearista, joka on kyllä jälkikäteen ajateltuna melko heikko levy.

Vähän pyyhkeitä tästä ylistyksestä ja yleisesti ottaen "nykymeiningistä". Kulttuuritalolle 97 ei ollut todellakaan mitään ruuhkaa ja FNM oli siihen aikaan muualla euroopassa headline-esiintyjä. Suomessa oltiin varmaankin vähän siinä vaiheessa, että 90-luvun vaihteen FNM-fanit pitivät bändiä väsyneenä, eikä nuoriso tajunnut vitun hinkulaa FNM:n päälle. Nyt sitten taas aika laajalla ikäskaalalla myydään 14000 lippua sekunnissa loppuun ja ollaan "aina" pidetty bändiä Rollareina. Vähän laimealta (englanniksi lame sopivan sanan puutteessa), kuulostaa hehkuttelu keskellä kirkasta päivää pikeepaita ja citysandaalijengin puolesta, varsinkin sen jälkeen kun näki sen Downloadin 80 000 ihmisen pelkän rockväen flippaamisen, no pelkästään webcastina, mutta kuitenkin.

Joten: väärin fanitettu ja suck my balls!
(sisältää vähän sarkasmia)
 

Miguel

Jäsen
Ei ihan näinkään, ainakin Mr.Bunglen aikoina Patton käytti kuutta eri mikrofonia, sekä ainakin Downloadissa oli lavalla jonkinnäköinen efektiboksi, jonka kautta mies itse heitteli efektejä kehiin.

Juu, särö oli väärä sana, koska musiikkitermistössä käsitteellä on konkreettinen merkitys. Tarkoitin lipsumista, nuotin ohi osumisia jne.
 

Dvozak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Ennen ku menee oikeudet tälle palstalle, ni kehutaa nyt vielä tähän eilistä (eiku toissapäiväistä) keikkaa. En ois uskonu. Loistavaa!
 
Suosikkijoukkue
HIFK ja brändin juojat. NP#35.
Nyt jo vihdoin kotiuduttu pääkaupungin sykkeestä. Faith No More tuli ja näytti närhen munat. Näin se about nelikymppinenkin herkistyy...*snif*
Nimimerkki Vteich on kovasti pullikoinnut(?) keikan kovuutta vastaan, niin täytyy laittaa oma lusikka myös soppaan. Mielestäni bändi veti kovan setin ja soitti niitä biisejä mitä me "vanhukset" halutaan. Toinen kysymys tietysti on se oliko se "kovin koskaan kaikista?". Noh, aika näyttää... Itse pidin ja voitti energisyydellään mm. kesäkuun alun Eagles konsertin -> hymiö
 

kuminaama

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vopsi
No niin, ja sitten kommentteja Turun keikalta.
Itse kun en sinne päässyt. Hemmetti !!
Sanokaa rehellisesti, että Helsingin keikka oli parempi, niin ei vituta niin paljoa ;)
 

soros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
No niin, ja sitten kommentteja Turun keikalta.
Itse kun en sinne päässyt. Hemmetti !!
Sanokaa rehellisesti, että Helsingin keikka oli parempi, niin ei vituta niin paljoa ;)

Oli se:) Ei vaan, kyllä hyvin vetivät myös Turussa mutta jotenkin tuo Kaisaniemi tuntui speciaalimmalta. Evidence oli tällä kertaa vain puoliksi espanjankielinen... Patton on kyllä edelleen älyttömän hyvässä laulukuosissa, i started a joke jäi tällä kertaa erikoisesti mieleen, tuossa mies antoi mennä korkealta ja kovaa, ja vieläpä helvetin hyvin. Se "lento"häröily jota Kaisaniemessä nähtiin oli tällä kertaa vaihtunut Mike Pattonin kuntoiluesitykseksi. Hyvä keikka jälleen ja kannatti jäädä venailemaan festarin vika akti.
 

NIN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fucking Horseshit
Samaa mieltä. Hyvä oli eilinenkin keikka ja etenkin yleisö vaikutti energisemmältä, mutta tosiaan Kaisaniemen biisivalinnat (mm. From out of nowhere & Diggin' the grave jäivät Turussa kuulematta) olivat paremmat. Oma sijaintini oli siinä mielessä epäedullinen, että olin pienen mosh-pitin edessä ja ei siinä mitään, hauskaa saa pitää poukkoilemalla ja tönimällä toisiaan, mutta osa keikan seuraamisesta häiriintyi, kun piti keskittyä itsen suojelemiseen, kun ei koskaan tiennyt, milloin 80-100 kg urho sieltä kolahtaa selkään.

Patton oli astetta vittumaisemmalla tuulella. Aloitti vittuilun ensin lavan edessä olleille valokuvaajille/toimittajille ja jatkoi myöhemmin Dinner-in-the-sky -porukalle. Vittuilu lähti rennosti ja oli kovin irtonaisen tuntuista. Aivan kuin olisi joskus harrastanut sitä ennenkin (Jim Martin -parka).

Ensimmäisen encoren lopussa kuultiin Mark Bowen ja toisen encoren alussa alussa This guys in love with you. Just a Manin lopetuksessa Patton pisti vallan mainion kuntoiluvaihteen päällen näyttäen mm. yhden käden punnerruksia.

edit: tuntemattomat biisit bongattu
 
Viimeksi muokattu:

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Oli se kova, taaskin äärimmäisen kova. Mutta sekä bändistä että yleisöstä aisti vähän turnausväsymystä keikan alulla. Sitten kyllä rävähti oikein kunnolla homma käyntiin ja kivvoo oli. Dinner-porukka sai kunnolla rutua, mutta joku "huumoromies" manasi ulosmentäessä puhelimeen: "Patton vaan vittuili ja haukkui yleisöä - en varmasti enään koskaan lähde kattomaan Faith No More, ihan törkeää" hehheh.

Ja ilmeisesti olin aika lähellä NIN:iä keikalla, koska samainen moshpit aiheutti ongelmia. Samaisen pitin lähellä oli myös joku idiootti, joka antoi pitissä olleille sivusta vähän kyynerpäätä ja vetäisipä kerran myös polvella päähän maahan kaatunutta kaveria - erittäin tyylikästä.

Kokonaisuudessaan mainio, mutta Kaisaniemi ajaa minulle vähän ohi - mutta vain niukasti. Illan kohokohta oli itselle Mark Bowen, todella hieno biisi! Erinomaisia olivat myös I Started a Joke sekä ehkä paras kuulemani versio We Care Alotista. Edelleen jäi kaipaamaan muilla keikoilla kuultuja erikoisuuksia kuten: Malpractice, As the worm turns, Zombie Eaters, RV jne.

Kiitos taas, toivottavasti kaverit eivät lopeta vuoteen 2009!
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Mitä ihmettä? FNM:n keikalla moshpit?

Meni kyllä itseltäkin vähän ohi tuo, vaikka paikalla olinkin.

Erittäin hyvän keikan vetivät. Uskomattoman energistä esiintymistä varsinkin Pattonilta. Mahtoiko mies tehdä yhtäkään virhettä?

Mitä tuohon vittuiluun tulee, Patton haukkui (ja ihmetteli) koko keikan ajan sitä outoa nosturihissiä. Muistaakseni ei muulle yleisölle vittuillut kyllä ollenkaan. =D

Muutamia kuvia Ruisrockista:

Faith No More @Ruisrock 2009

Amorphis @Ruisrock 2009
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Milloinka rock on muuttunut suorittamiseksi jossa jaetaan virhepisteitä?

Onko joku väittänyt niin? On se kuitenkin keskimäärin huomattavasti mukavampi kuunnella esitystä, joka kuulostaa aika lähelle samalta kuin alkuperäisellä albumilla. Olisiko sitten parempi sanoa, että paska show, kun vetivät puhtaasti? Eivät mokomat tainneet edes olla kännissä tai muuten sekaisin. Alkoholittomia juomiakin rentut taisivat lavalla juoda. =)
 

aHab

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Montreal Canadiens
Mitä tuohon vittuiluun tulee, Patton haukkui (ja ihmetteli) koko keikan ajan sitä outoa nosturihissiä. Muistaakseni ei muulle yleisölle vittuillut kyllä ollenkaan. =D

Poislukien ne lavan edustan vapaalippulaiset yms... aka "fucking freeloaders". Ihan hauskaa huuteluahan tuo oli.

Oli kyllä hieno nähdä bändi livenä taas. Olin Provinssissa -95 nimenomaan Faith No Moren takia. Eikä tosiaan tarvinnut pettyä tälläkään kertaa, vaikka odotukset olivat aivan tapissa...
 

Pioneer

Jäsen
Poislukien ne lavan edustan vapaalippulaiset yms... aka "fucking freeloaders". Ihan hauskaa huuteluahan tuo oli.

Oli kyllä hieno nähdä bändi livenä taas. Olin Provinssissa -95 nimenomaan Faith No Moren takia. Eikä tosiaan tarvinnut pettyä tälläkään kertaa, vaikka odotukset olivat aivan tapissa...

Olihan tuo nyt ihan omaa luokkaansa jopa tällaisen ei-fanin silmin. Olin ylipäänsä paikalla puhtaasti mainion seuran ja hyvän fiiliksen vuoksi, mutta ylittihän tuo FNM meikäläisen odotukset kirkkaasti. Aivan järkyttävän hyvä showmieshän tuo Patton on. Ja hyvä bändi - hyviä biisejä kaikki.

Ainoa koko festarien bändeistä, jonka levy löytyy hyllystä (Gaslight Anthem) jäi näkemättä. Sen sijaan The Living End räjäytti teltan ja oli ainakin meikäläisen osalta koko hässäkän ykkösbändi. Gogol Bordello oli myös ehdottomasti näkemisen arvoinen.

Näistä muista Volbeat yllätti, sen mitä ehti näkemään. MEW oli alottelijalle outo, mutta omalla sarallaan liki hypnoottinen. Muu aika menikin lientä lipitellessä, ja Dennisin pitsoja nakertaessa... Ja kovasti ulvottu kävely Ruissalosta sujui ihan leppoisasti kelpo marinadissa, varsinkin kun busseilla pääsi sitten keskustaan kätsysti.
 

kuminaama

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vopsi
Ja homma ei näköjään lopu tähän Euroopan kiertueeseen: Faith No More esiintyy Australiassa helmikuussa. Eli hyvällä tuurilla he saattaisivat jopa suunnitella uutta levyäkin, mik' ei lainkaan huono juttu oisi.

Blabbermouthin uutinen

Muutama FNM-biisi Portugalista

Eiköhän sieltä jossain vaiheessa uusi levy tule ulos, ja lisäksi Live-DVD tästä reunioin tourista.
Näin ainakin toivon.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Eiköhän sieltä jossain vaiheessa uusi levy tule ulos, ja lisäksi Live-DVD tästä reunioin tourista.
Näin ainakin toivon.
Live-DVD olisi enemmän kuin mieluisa julkaisu. Sen verran loistava oli Kaisaniemen keikka viime kesänä.
 
Suosikkijoukkue
HIFK ja brändin juojat. NP#35.
Nyt sitten varmistui majoitukset tuolla Joensuun päässä, joten wanhakin joutuu vääntäytymään vielä festareille. Ainoa syy tälle on tietysti FNM ja edelliskesän loistava keikka Kaisaniemessä. Liput vaan heti taskuun, kun myyntiin tulevat.
No onneksi ei enää "tarvii" teltassa värjötellä, vaan duunikaverilla on mökki ihan festarialueen kupeessa, joten sinne suunnataan.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Liput hankittu.

Ja huomasiko kukaan, että FNM heitti ensimmäiset USAn keikat paluun jälkeen kotikaupungissaan. Kolmannella keikalla mukana oli itse Chuck Mosley. Chuckin kanssa vedettiin neljän biisin setti: Death March, As The Worm Turns, We Care Alot sekä Mark Bowen. Lopussa Chuck tuli vielä lavalle Pattonin kanssa vetämään Introduce Yourself ja taisipa pysyä alkuperäisissä sanoissa mainitessaan Jiminkin.

Aika omituinen combo nähdä Chuck ja Patton samalla kertaa lavalla. YouTubesta löytyy läjä materiaalia.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Jatkan yksinpuhelua:

Faith No Moren Coachella festarin esiintyminen löytyy JouTuubista muuten ProShot-laatuna festarin tuottamana. Ohessa esim:


Midlife Crisis

Ben (M.Jackson cover)

Lisäksi löysin vahingossa Jim Martinin viimeiseksi keikaksi (Phoenix Festival 1993) materiaalia. Kuva on kehnoa, mutta äänenlaatu yllättävän hyvää. Eli viva la Jim:


Midlife Crisis (vertailuksi)

Chinese Arithmetic
Epic (keikan viimonen biisi, ja viimoinen kerta Epicin soolosta oikein!)

Koko keikka taitaa löytyä, mutta pointtina se, että terveisiä niille jotka ko. ketjussa valittivat Jimin kuivasta näkkileipäsaunista. Hoitaa silti lestinsä Hudsonia paremmin. Hudson on ok, muttei Jimin veroinen. Jim ei ehkä soveltuisi Evidenceen tms. täydellisesti, mutta suurin osa setistä on Jimin aikakautta ja vieläpä samoilla kitarasaundeilla. Mutta hienoa materiaalia saatavilla taas, hyvää lämmittelyä Ilosaarea kohti.

Loppuun vielä: Jimhän on vetäytynyt julkisuudesta lähes kokonaan ja kaverista on vain muutama havainto Faith No Moresta lähdön (1993) jälkeen. Se on jo tässä ketjussa mainittu, että nykyisellään kaveri kasvattelee vain kurpitsoja, mutta käväisi hän myös Fang-nimisessä orkesterissa n. circa 2000-2001, tässä yksi kuva siltä ajalta - vähän on eri näköinen ku FNM aikoihin: http://c2.ac-images.myspacecdn.com/images01/120/l_f1359c9a15255d4cfb078145dac79905.jpg
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Laitetaanpa tähän Faith No Moren omaan ketjuunkin kirjoitusta - eli sunnuntaina pärähtää FNM:n 3. keikka Suomessa (paluun jälkeen). Uskon, että se jää myös viimeiseksi - itseasiassa bändi ei ole sopinut yhtään keikkaa Ilosaaren jälkeen, eli on myös mahdollisuus ko. keikan jäävän koko bändin viimeiseksi, joten kiinnittäkää erityistä huomiota.

Jos se jää tähän, niin olipa hieno paluu, mutta kyllä nälkää jäi vielä vähän enempäänkin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös