Iltaa odotellessa pientä mielen tyhjennystä…
Tuloksellisesti vahva alkukausi sai joo jatkoa Benficaa(kin) vastaan, mutta eipä se Puyolin takia hirveämmin niitä positiivisia fiboja jättänyt.
Eihän tuo joukkueen tekeminen kokonaisuutena ole ollut joo sitä kaikkein kauneinta ja upeinta ole tässä alkukauden aikana ollut, mutta se mistä olen pitänyt ja mistä pitää niitä propseja antaa, niin ovat vain kyenneet kääntämään noita nihkeitä ja tiukkoja matseja nousemalla tappiotilanteista voittoihin. Viime kaudella nuo jäivät turhan usein tekemättä. Lisäksi se vertailukohta ja ne toiveet tuota pelaamista kohtaan ovat järjestäen vain valtaisia kun mikään ei riitä juttuja. Ei se Pepinkään aikana ollut aina yhtä loistokasta ja upeata vaan otteluita oli moneen lähtöön, aika vain tuppaa kultaamaan niitä muistoja. Se tärkein eli tuloksen tekeminen olisi kuitenkin hoitunut alkukauden osalta täydellisesti, mikä on kuitenkin loppu peleissä se ainoa mikä merkitsee. Toivon mukaan on sitä sunnuntain jälkeenkin, vaikka lähtökohdat tuon puolustuksen osalta ovat mitä ovat.
Fabun viime viikonloppuna filmaama punainen oli tosiaan jälleen sitä itseään. Kyllähän Gary Medel nyt on sellainen ns. helppo kohde, tuollainen huomattavasti tyhmempi versio Roberto Ayalasta, joka tekee niitä samoja koiruuksia, mutta vain täysin vääriin paikkoihin, siten että muutkin näkevät niitä. Tuossakin täysin turha kontakti, kun varmasti tiesi, että kaveri sen filmaamisen taitaa, ja Ceschän taitoi. Jälleen sellainen perus säälittävä kortin kalastelu, joista tämä joukkue pitkälti vihaajiensa mielissä muistetaan, ja myös tullaan muistamaan. Eikä siinä, kyllähän tuollainen on aika kaukana siitä kliseisestä fair playstä.
Thiagon käsivirhe oli sitten se toinen Marcan toimituksessa nonstopilla pyörinyt pätkä. Katsoikohan tuomari, ettei Thiago pelannut palloa kädellään, vaan että se pelattiin käteen? Muutoinhan tuota ei oikein voi ymmärtää, kun tämä kuitenkin huomioi tuon käsikontaktin viittomalla peliä jatkumaan. Itse osumahan oli tämän jälkeen kliinisen hieno, tehty maali. Thiagonkin vaikea alkukausi sai sitä jatkoaan kun alkuviikosta diagnosoitiin vuorostaan 8 viikon saikku.
No jos jotain positiivista kaivaa, niin Cesc olisi nyt saanut niitä onnistumisia ja Alexiskin osui pitkästä aikaa Benficaa vastaan. José kun laittanee Leolle jälleen päällystakin tai pari, niin muiden tarjoama tehoapu olisi vain tärkeää, varsinkin kun on vaikea nähdä tuon alakerran nykyformun kestävän huomenna määräänsä enempää.
Nyt tosiaan ollaan tai on ainakin oltu epätoivosta kankeina lähellä sitä tilannetta, että illalla Realia vastaan toppareina pelaisivat Song ja Masse, mitä ei voi odottaa kuin kauhulla. Voi voi…. Piqué tosin treenasi eilen joukkueen mukana ensimmäistä kertaa sitten Spartak-matsin loukkaantumisensa, joten ans kattoo. Jos veikata pitää, niin sanoisin että tilanne ja vastus huomioiden Piqué heitetään väkisin avaukseen parasta toivoen meiningillä vaikka pelituntuma on mitä on. Ei tuokaan miltään oodilta ilolle kuulosta, mutta toisaalta eipä tuo toinenkaan vaihtoehto herätä suuremmin luottoa.
Tästä päästäänkin siihen, että olen kyllä todella pettynyt Titon & seurajohdon toimintaan ja ratkaisuihin tässä toppari-casessa. Bartra & Fontàs kaksikkoon kun ei selvästikään ole sitä luottoa, niin pitää vain ihmetellä, mikseivät hankkineet kesällä sitä syvyystopparia? Tällä hetkellä kun tuo on täysin Puyolin ja Piquén kunnossa pysymisestä kiinni, joista ensimmäinen on nyt sivussa vaihteeksi sen pari kuukautta ja toinen on hiinä ja hiinä ja pahimmassa skenaariossa turhan nopealla paluulla liian suurille minuuteille loukkaantuu vain uudestaan. Nämä Masset ja Songit menevät toppareina kun vierellä on tasapainottamassa niitä oikeitakin toppareita, mutta kun kaverina on samanlainen vanhemmalla iällä uutta pelipaikkaa oppimaan joutunut, niin ne ongelmat ovat ilmeisiä. Ne ratkaisut eivät vain tule sieltä selkärangasta, mikä on ongelma kun niillä vaistoilla pitäisi reagoida noihin tilanteisiin. Helppo se on täältä ruudun takaa analysoida, mitä olisi pitänyt tehdä tai ei, mutta kun ne ratkaisut pitäisi tulla luonnostaan tässä ja nyt sadasosien ja kymmenyksien sisällä, mitä näillä kahdella se ei toppareina ihan ole. Tai toki on, mutta ratkaisujen oikeellisuudesta voi ollakin jo montaa mieltä. Lisäksi olisivat molemmat todella aktiivisesti katkovia ja linjasta pidemmäksikin aikaa nousevia tapauksia, jolloin se tasapaino on monesti mitä se nyt vain voi olla.
No nyt pitää olla vain olla kädet selkärankaa myöten ristissä ja toivoa sitä ihmettä, ettei tuota kaksikkoa vietäisi kuin litran mittaa, mitä vain epäilen ja suuresti tai että Piqué palatessaan sorvin ääreen ei olisi missään täydessä syväjäässä. Ajatelkaa nyt pikku hiljaa iskuaan löytänyt ja kivassa maalivireessä oleva CR Masse-Song –paria tai mahdollisesti täysin puutteellisessa iskussa olevaa Piquéta vastaan…James Potkukelkkaa myötäillen AAAAAAPUUUVA!!!!!!! Täytyy toivoa, että koko muu joukkue tarjoaa toppariparille niin paljon tukea kuin ikinä vain voivat. Paikoista maaleja, Víctorilta huippumatsi, jokainen kaveri Messistä lähtien uhrautuu puolustamiselle, taistelua aivan jokaisesta pallosta, luodaan aktiivisesti niitä syöttövaihtoehtoja jne. Mutta jos aivan rehellisiä ollaan, niin kyllähän tuo linja ja ilta vain pelottaa, ei siitä poiskaan pääse…
No kaiken möyryämisen jälkeen pientä futisromantisointiakin, halusitte tai ette. Nimittäin taannoisen Getafe-matsin avauksen 11 pelaajasta peräti seitsemän olivat syntyneet Barcelonan provinssissa (Katalonia koostuu yhteensä neljästä provinssista). Edellisen kerran vastaavaa oli nähty toukokuun lopulla vuonna 1996. Kokoonpanossa oli myös kahdeksaskin katalaani Lleidan provinssista lähtöjään olevan Puyolin muodossa. Ja kuten arvata saattaa näistä kaikki ovat päätyneet edustukseen La Masian ja/tai B/C – joukkueiden kautta. Kolmesta muustakin Thiago oli La Masia + B-joukkue –yhdistelmän tuotosta ja puolestaan Pedro aloitti Barcelona uransa vielä tuolloin toiminnassa olleen C-joukkueen kautta, josta nousi B-joukkueen myötä aina edustukseen. Ainoa "joukkoon kuulumaton", eli kaveri jolta löytyi ainoastaan edustusjoukkue historiaa Barçasta, olikin sitten vasempana pakkina häärinyt Adriano. Kyllä tällaisellekin jutulle pitää vain antaa sitä arvoa kun huomio millaiseksi kovanrahan miljoonabisnekseksi huippufutis on vuosien ja vuosikymmenien myötä muuttunut, jossa Barçakin on ja on ollut luonnollisesti sen oman shekkivihkonsa kanssa menossa mukana. Hienoa määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä tuolla Katalonian pääkaupungissa on vain tehty, piti tästä tai sitten ei.
--------
Mainion aasinsillan kautta päästäänkin luontevasti Barça B:hen. Joukkueen kurssi olisi selvästi parantunut sitten kauden avaustappioiden. Viiden ottelun tappioton putki (neljä voittoa ja tasuri) katkesi eilen Cordoban vieraina. Matsia en ehtinyt seuraamaan, joten ei siitä sen enempää. Sen sijaan viime viikonloppuna vetivät melkoisissa suofutis tunnelmissa Las Palmasin poikien kanssa. Varsinkaan toisella jaksolla pallo ei tuntunut liikkuvan nurmea pitkin sitten mihinkään. Palmasin kaverit hyödynsivät tämän paremmin ja tasoittivat pelin päätöslukemiksi 1-1. Hieman jäi hampaankoloon noista oloista, mutta ei voi mitään. Ei tuo tekeminen ole tarjonnut mitään elämää suurempaa futista, sen mitä olen ehtinyt sitten edellisen kommentoinnin jälkeen seuraamaan, mutta ovat onnistuneet kääntämään niitä tasaisia matseja edukseen, että hyödyntämään paremmin ja kärsivällisemmin tuota pelinhallintaansa. Sellaista tuloksekasta futista, eilinen pois lukien.
En nyt rupea noita otteluita sen yksityiskohtaisemmin ruotimaan, vaan vedän enemmän yleishuomioita noista.
- Rafinha on jatkanut vahvoja otteitaan. Ehdottomasti tuon joukkueen vaarallisin yksilö, joka mikä tärkeintä ja kuten monesti todettua osaa pelata myös joukkueelle. Sellaista pientä kärsivällisyyttä ja malttia vielä kaipailisi, sillä välillä pelaaminen menee liialliseksi puskemiseksi ja niiden suurten pelaamisten väkinäiseksi hakemiseksi, mikä ei ole sen tuloksen tekemisen kannalta kaikkein optimaalisinta. Vähän samaa vikaa kuin aikanaan veljessään, kun se ratkaisun- ja voitonhalu on vain valtaisa. Olisi mennyt kuitenkin selvästi eteenpäin sitten viime kauden ja ennen kaikkea vaikuttaisi saaneen sitä kaivattua tasaisuutta otteisiinsa.
- Grimaldon on jatkanut myös pirteästi ja ottelu ottelulta tuntuisi pelaavan aina vain paremmalla itseluottamuksella. Minuutteja on auttanut sekin, että Planasia on keskuspuolustuksen ongelmien vuoksi peluutettu/jouduttu peluuttamaan viime matsit enimmäkseen topparina. Nuorta ja ennakkoluulotonta poikaa on vain mukava seurata varttuneempiensa seurassa.
- Sevillasta laina + osto-optiolla tullut Luis Alberto olisi vallannut ykköskärjen paikan ja osunut ihan kivasti. Lisäksi olisi vaarallinen vapareissa. Vähän sellainen Sorianomainen painava ja puhdas pommi, joka lähtisi mukavan tarkasti. Pieni ongelma tuossa kaverin peluuttamisessa on tosin se, että tämä tykkää osallistua varsin paljon pelin rakenteluun ja valuu kärjestä alas. Ja kun ei muutenkaan ole mikään erityisen suoraviivainen piikki, niin boksista puuttuu monesti se ns. kohde kuin ylipäätän se suoraviivaisuus kärsii. Olen pitänyt melkeinpä eniten Luis Alberton ja Dongoun yhdistelmästä, jolloin kamerunilainen on tuonut siihen vierelle juuri tätä suoraviivaisuutta, kaksinkamppailuvoimaa ja räjähtävyyttä. Palmasia vastan nähtiin tätä kaksikkoa ensimmäistä kertaa samanaikaisesti avauksessa ja täydensivät kyllä hyvin toisiaan. Eilen Cordobaa vastaan Dongou näytti tulleen vasta toisella jaksolla vaihdosta kentälle, joten katsellaan nyt miten Eusebio tuon hyökkäyksen jatkossa näkee.
Jatkuu...
