Asioiden kuin enemmistön mielipiteen kyseenalaistaminen on ilman muuta tärkeää ja jota ilman raapisimme yhä tänä päivänäkin kassejamme hämärissä luolissa sen sijaan, että tekisimme sitä lämpimissä sisätiloissa samalla kylmästä oluesta ja erinäisestä viihde-elektroniikasta nauttien, mutta mikäli tälle tielle lähtee, niin niiden argumenttien toivoisi olevan kunnossa.
Sillä mikäli tällainen pelaajien vertailu perustuu enimmäkseen tilastojen varaan, niin eipä siitä varmaan kukaan sen enempää kostu. Sitten kun verrataan vielä aivan eri roolien ja tyyppisten pelaajien tilastoja yksi yhteen, niin aina parempi.
Ja kyllä, aivan varmasti Xavi kuin kuka tahansa näistä maailmanvalioista on omalla tavallaan yliarvostettu sillä kliseinen "et ole koskaan niin hyvä kuin sanotaan ja sama toisin päin" pitää vain paikkansa, eikä Xavikaan ole tässä poikkeus kuten eivät ole Leo, CR, Ikerman, Ramos, Puyol jne. Lisäksi sillä menestykselläkin on tapana, joskin omasta mielestäni aivan ansaitusti, nostaa sitä arvostusta entisestään vaikka se kaverin pelaaminen ei sinänsä muuttuisikaan/paranisikaan.
Mutta se, että Xavia ruvetaan vähättelemään tuolla tavalla lähinnä tilastojen avulla, niin en oikein tiedä mitä sitä sanoisi. Se jättää vain ihmettelemään huulipyöreänä. Ymmärrän, että osa ongelmaa on todellakin siinä, että maestro on tehnyt jo niin upean ja mahtavan uran, että olisi jo enemmän tai vähemmän noussut tuonne arvostelun yläpuolelle, minkä voin omaltakin osaltani allekirjoittaa, sillä eipä Xavia helposti tule kritisoitua vaikka joskus näin voisi tehdäkin, se myönnettäköön. Mutta toisaalta näyttäkää minulle samankaliiberin uran luonut pelaaja vieläpä siinä yhdessä ja samassa seurassa, jonka kohdalla tätä ei sitten tapahtuisi? Niin ja jotta vältytään ainakin yhdeltä turhalta viestiltä, niin Ikerman ei käy vastaukseksi sillä kyllä tätäkin vain osataan ylihypettää ja vuorostaan niiitä heikompia otteita vähätellä, mikä ei tässäkään tapauksessa ole mielestäni väärin sillä loistavasta sekä loistavan ja maalivahdista puhuttaesa vielä pitkään jatkuvan uran luoneesta pelaajastahan tuossa puhutaan, kuten Xavinkin kohdalla. Jos se jotakuta sitten häiritsee niin tukehtukoot muroihinsa. I don't care.
Yksinkertaisesti katsokaa kaverin pelaamista, siis ihan oikeasti. Keskittykää vain ja ainoastaan siihen mitä maestro tekee, niin se avaa jo niin paljon tuon tilastosearchin ja pintapuolisten pelien tuijotteluiden sijaan. Ja siis nimenomaan keskittykää vain ja ainoastaan tuohon yhteen pieneen mieheen. Ensinnäkin kun Xavin pelaamista katsoo niin se tekemisen helppous ja vaivattomuus ovat aivan käsittämättömiä. Ratkaisut vain tulevat järjestäen oikeina ja joukkuetta parhaiten palvelevina, okei mahtuuhan sinne aina silloin tällöin niitä virheitäkin, mutta suhde on siis hämmästyttävä. Harhasyötöt ovat todellisia harvinaisuuksia, pallo ja mies tulevat esiin niistä ahtaimmistakin paikoista. Peli pyörii ja vastustajat juoksevat.
En oikein ymmärrä näitä puheita heiveröisestä/pehmoisesta pelaajasta, mikä stereotypia se tämä nyt on? Toki jos puhutaan vain ja ainoastaan joistain kulmatilanteiden pystypaineista oman kuudentoista sisällä niin joo onhan se rotsi. Sen sijaan laskekaapa huviksenne, montako pallonmenetystä kaverille sattuu keskimäärin noissa otteluissa ja paljonko tämä sitten pitää sitä palloa? Tottakai tässä auttaa tuo häikäisevä kyky luopua pallosta ennen niitä ongelmia. Mutta kyllähän näissä ahtaissakin paikoissa ja tilanteissa se pallo vain pysyy. En tiedä mistä vaistosta se johtuu, mutta Xavi vain kykenee purjehtimaan näistä ahtaistakin paikoista selvemmille vesille tehden niin usein juuri niitä oikeita ja nopeita liikkeitä juuri siihen oikeaan suuntaan. Niin ja nämä liikkeet. Eihän Xavi ole mikään nopein tapaus, mutta huima tekniikka vain johtaa siihen, että sen pallon kanssa erinäiset käännökset ja painopisteen vaihdokset onnistuvat siten, että vastustajat jäävät niin usein ihmettelemään, että minne se meni tai joutuvat rappaamaan. Lisäksi kun tasapaino ja keskivartalon hallintakin olisivat vähintäänkin kunnossa, mikä entisestään auttaa.
Sitten kun kerran puhtaan näistä syöttötilastoista niin Xavista se nyt kerro läheskään kaikkea (kuten Graingerkin jo tuossa hyvin havainnollisti) sillä kaveri on usein tuolla keskikentän pohjalla/alempana jakamassa niitä tilanteita käynnistäneitä oivalluksia, joista sitten vauhtiin päässeet Leo/Iniesta/Villa co. pääsevät kiittämään. Monet linjan taaksekin heitetyt vapautuksetkin ovat sellaisia, että Xavi vapauttaa vaikkapa Alvesin, joka sitten heittää poikittain/takaviistoon, josta Leo tai joku muu siirtää pallon verkon perukoille. Niin ja itselleni tuo syöttötilasto kertoo juuri siitä, ettei Xavilla ole mitään pakonomaista tarvetta aina vain hakea niitä illan upeimpia ja läpäisevämpiä syöttöjä, ellei selvää paikkaa tällä ole vaan silloin joukkueen edunmukaisesti pitää sen hallinnan yllä ja jakaa palloa jonnekin muualle. Itse arvostan juuri tuota sen turhan jo tekohetkellä epäonnistumaan tuomitun supersuorituksen haun sijaan, jonka johdosta vastustaja pääsee hetkellisesti liemestään pois. Tällä tavalla jäävät siis ne turhat menetykset ja vastustajan mahdollisuudet entistä vähemmälle ja samalla nopeat ja tuosta hyökkäävästä ryhmityksestä johtuen monesti vaaralliset vastaiskutkin jäävän harvemmiksi.
Eihän Xavi ole mikään kaikista säihkyvin ja siten monesti se näkyvin pelaaja. Ei ole kentän nopein, jolloin ne sen suuremmat pujottelut ja nousut tyyliin Leo ja CR tai vaikkapa DiMaria jäävät väliin. Mies ei ole se kaikista vahvin ja voimakkain (vaikkei kyllä mikään pehmokaan), kaikista röyhkein jne. eli ominaisuuksia, joilla sieltä kentältä helposti erottuu peliä pintapuolisemminkin seuraaville sekä jopa highlights-osastollekin vaan miehen suuruuden huomaamiseen sitä kaverin pelaamista ja toimintaa täytyy vain seurata. Täten mies voi helposti jäädä näiden säihkyvimpien mm. Leo ja Andres varjoon, mutta sitten kun tuota peliä seuraa, että kuka on se keskeinen hahmo ja melkeinpä aivan kaiken takana mitä tuo joukkue tekee eli miten pelaavat tuota ja kenen varassa niin silloin huomaakin, että Xavihan se siellä.
Tähän väliin täytyy toki sanoa, että ikä ei tule yksin (tammikuussa mittariin 32) ja pikku hiljaa alkaisi olemaan niitä merkkejä näkyvissä, että Xavikin alkaisi jo hieman hiipumaan. Askel askeleelta nämä nuoremmat (Cesc, Thiago jne.) tullevat ajamaan ohi tai mikäli eivät tätä tee niin Barçan kannalta tilanne ei olekaan niin herkullinen, mutta ainakin vielä mies on tuon keskikentän ja joukkueen sielu. Ei välttämättä enää useita kymmeniä pelejä kaudessa vaan niitä tasapaksumpiakin ja sanotaanko, että ns. väsyneempiä esityksiä alkaa jo mahtumaan mukaan, mutta loistava pelaajahan mies olisi yhä edelleen. Nautitaan siis vielä kun voidaan.
"Köyhän miehen Guti" on myös hauska letkautus maailman parhaasta sillä pitäähän se muistaa ettei Guti varsinkaan ole koskaan ollut mikään kansan lellikki, vaan joillekin jopa fudiksen irvikuva. Tämä ei itseeni päde, omasta mielestäni neroin pelaaja La Ligassa ikinä, ja Xaviakin erittäin paljon luovampi. Hänellä nimenomaan oli kyky luoda tyhjästä huippuhyökkäyksiä, ja vaikka syöttöprosenttinsa oli huonompi, koska yritti toisinaan liian hankalia mitkä päätyivät vastustajalle, pidän silti paljon enemmän peliä edistävänä pelaajana kuin Xavi.
Se, että pidät Gutia peliä edistävämpänä kaverina mitä Xavi on kertookin jo aika paljon mielipide-eroistamme. Kyllä, Gutilla oli poikkeuksellinen kyky nähdä tuota peliä ja jakaa niitä silmiä hiveleviä passeja, mutta se oli samalla myös miehen ongelma eli haki näitä kerta toisensa perään liiankin pakonomaisesti, mitkä monesti johtivat vain pallon hallitsijan vaihtumiseen ja käsien levittelyihin "ettekö daijut tajunneet mitä hain". Kyllähän näistä niitä onnistumisiakin luonnollisesti tuli ja siten upeat highlightspätkät, mutta itselleni kaveri jäi aina jotenkin turhan yksipuoliseksi jääräksi, joka vaikka antoikin niitä ratkaisevia syöttöjä otteluista ja kaudesta toiseen myös samalla rikkoi sitä omanjoukkueen pelaamista tarjoammalla omalla pelaamisellaan niitä palloja vastustajalle. Tuskinpa tätä Madridistojen keskuudessa hirveämmin harmiteltiin sillä parhaimmillaanhan mies oli aivan pitelemätön ja tarjosi niitä varmasti ikimuistoisia hetkiä ihan riittämiin. Xavi sen sijaan kykenee antamaan näitä upeitakin passeja (ilmeisesti sitten mielipide- ja näkökulmakysymys miten niitä voi verrata Gutin vastaaviin), mutta harrastaa näitä lähinnä vain silloin kun näkee ne onnistumismahdollisuudetkin hyviksi eli ei hae niitä jatkuvasti ja epätoivoisesti tilanteesta toiseen vaan osaa katsoa milloin joukkueen kannalta on järkevämpää antaa se "parin metrin" syöttö vierelle ja pitää siis pallon ja pelin hallinta omilla sen menettämisen sijaan. Omasta mielstäni tuo on vain huomattavasti peliä edistävämpää ja ennenkaikkea joukkueelle hyödyllisempää kuin mitä Guti koskaan tarjosi vaikka harvinaislaatuinen pelaaja olikin. Joku voi sanoa tuota liian "safetyksi" itse tykkään enemmän älykkäästä.
Jatkuu...