Euroopan unioni (EU) – sen 27 jäsenmaata ja Suomi (FI)

  • 64 076
  • 480

Byvajet

Jäsen
Ranskasta löytyy kyllä tekoja. Ongelma on ettei kukaan ole oikein uskalias lähtemään mukaan. Varsinkaan Suomi. Aika paksua olisi vaatia muilta ensin ja itseltään ei milloinkaan.

Tämä koskee koko auttamiskeskustelua. Kaikki maat ajavat omaa etuaan. Tuskinpa on Suomikaan puolustuksensa tasoa juuri laskenut Ukrainaa auttaakseen.

Toinen harhakuva on se, että EU ei ole tehnyt mitään. No, onhan se, ainakin rahallisesti. Sama koskee vaikkapa Saksan syyttelyä. Saksa ei kuulemma tee mitään, mutta paljonhan se on antanut.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tämä koskee koko auttamiskeskustelua. Kaikki maat ajavat omaa etuaan. Tuskinpa on Suomikaan puolustuksensa tasoa juuri laskenut Ukrainaa auttaakseen.

Toinen harhakuva on se, että EU ei ole tehnyt mitään. No, onhan se, ainakin rahallisesti. Sama koskee vaikkapa Saksan syyttelyä. Saksa ei kuulemma tee mitään, mutta paljonhan se on antanut.

Eurooppa on antanut Ukrainaan puolustuksellisesti ja siviilikriisinhallinnallisesti suhteellisesti erittäin paljon, mutta vähästä.

Kylmän sodan jälkeen puolustusmenot laskivat voimakkaasti kaikissa Länsi- ja Pohjois-Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien. Vanhan rautaesiripun takaiset maat myös ripustautuivat täysin Naton (eli käytännössä Yhdysvaltain) puolustuksen varaan. Baltian maat perustivat puolustuksensa täysin Naton varaan ja ylläpitivät vain pieniä ammattiarmeijoita ja myös Puolalla on käytössä pelkkä ammattiarmeija, vaikkakin se on panostanut siihen suhteellisesti enemmän. Puolassakin kuitenkin suurempia panostuksia on tehty vasta vuodesta 2022 eteenpäin - siihen asti sen puolustusmenot olivat 2%:n tuntumassa BKT:stä. Puola on tietenkin suuri maa, joten puolustusmäärärahojen lisäys skaalautuu nopeasti.

Ainoita maita Euroopassa, joissa puolustusmäärärahoja suhteessa BKT:een merkittävästi lisättiin esimerkiksi aikavälillä 2018-2022 olivat Saksa, Latvia ja Liettua ja näissäkin siksi, että lähtötaso oli luokkaa 1%. Näiden lisäksi on Kreikka, joissa puolustusmäärärahojen lisäys suhteessa BKT:een johtui koko 2010-luvulla siitä, että itse BKT romahti Kreikan talouskriisin takia. Puolustusmäärärahat itsessään eivät lisääntyneet.

Vaikka ongelma on yhteinen ja tehdyt virheet täysin samoja, Euroopassa on (taas) keskitytty toisten syyttelyyn ja kuppikuntaisuuteen. Jokainen toimii oman etunsa nimissä ymmärtämättä, että yhteinen etu olisi lopulta se omakin etu. Vastaavasti toisten maiden erilaisia lähtökohtia on kieltäydytty ymmärtämästä, mistä on muodostunut suoranainen vitsaus sen lisätessä turhanpäiväistä riitelyä sekä syyttelyä, josta on rakentavuus, Ukrainan etu ja oma etu ollut kaukana.

Euroopassa ei ole ymmärretty, että emme voi muuttaa virheitä, joita olemme jo tehneet. Keskustellaan siitä, kuka on tehnyt oikein ja ymmärtänyt asiat geopoliittisen tilanteen osalta oikein, vaikka kaikki ovat ymmärtäneet väärin. Kaikennäköistä on EU:n itäisellä alueella toki puhuttu, mutta teot eivät ole seuranneet perässä: puolustusmäärärahoja ei ole lisätty ja on ripustauduttu kauppapolitiikassa Venäjään siinä, missä muuallakin. Mihin voisimme vaikuttaa, on nykytilanne ja tulevaisuus. Jotta tämä työ olisi rakentavaa ja mahdollista, lähtökohtana pitäisi olla eri maiden erilaisten lähtökohtien ymmärtäminen. Ei syyttely ja kuppikunnat, joissa pidetään itseään kovin spessuina ja muita parempina.
 
Viimeksi muokattu:

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Ainoita maita Euroopassa, joissa puolustusmäärärahoja suhteessa BKT:een merkittävästi lisättiin esimerkiksi aikavälillä 2018-2022 olivat Saksa, Latvia ja Liettua ja näissäkin siksi, että lähtötaso oli luokkaa 1%. Näiden lisäksi on Kreikka, joissa puolustusmäärärahojen lisäys suhteessa BKT:een johtui koko 2010-luvulla siitä, että itse BKT romahti Kreikan talouskriisin takia. Puolustusmäärärahat itsessään eivät lisääntyneet.

Muun muassa täältä voi tiirailla tietoja:


Että silleen...
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki

Jep, kiitos. Hyvä raportti, joka vahvistaa sekalaisista lähteistä etsimiäni tietoja. Määrärahojen nousua on tapahtunut käytännössä joka paikassa aika hyvin, mutta vasta vuoden 2022 jälkeen. Sitä edeltävät vuodet hyvin stabiililla, mutta Ukrainan kunnollisen avustamisen suhteen liian alhaisella tasolla.

Nykyisellä tahdilla kelkka kääntyisi Ukrainan hyväksi, mutta valitettavasti ei vielä aivan välittömästi, koska panostusten lisääminen parantaa puolustuskykyä viiveellä. Tulevaisuuden kannalta suunta on toki oikea.
 
EU:ssa pitäisi saada kunnon valvonta kaikille somealustoille, jotta EU:ssa ei edetä enää yhtään USA:n suuntaan. Ensimmäinen juttu olisi K18-leima vahvalla tunnistautumisella instagrameille ja tiktokeille, jotta lapset pääsisivät edes lukio/ammattikouluikään vähemmillä salaliittohörhöilyillä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös