Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen, perustuuko tämä käsitys tietoon vai yleiseen hymistely-mutuun?KHL liigasta pitää muistaa että sarjan rahat eivät tule ydinbisneksestä, vaan ne pumpataan kaasusta ja öljystä. Täten sarja ei ole pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla ja matka siihen että seurat omilla tulovirroillaan maksavat pelaajien miljoonapalkat on todella pitkä.
Jos jälkimmäiseen, niin sitten pitäisi miettiä, mitä yhteistyökuvioilla oikein haetaan. Usein väitetään, että näkyvyyttä. Väittäisin kuitenkin, että hyvin harvoin.
Näkyvyys-argumentilla on hyvin vaikea selittää esimerkiksi F!-rahavirtoja. Iso osa pienemmistä yhteistyökumppaneista ei juuri näy markkinointimateriaaleissa.
Nähdäkseni yhteistyöllä haetaan kontakteja, muitakin kuin asiakaskontakteja ja tässä on asian ydin, jota ei Suomessa osata eikä ymmärrettävä. F1-maailmassa syntyvät kontaktit voivat auttaa firmaa siinä missä yksittäinen työntekijä voi auttaa uraansa tutustumalla oikeisiin ihmisiin tupakkapaikalla.
Jos siirrytään F1-maailmasta organisaation toiseen päähän, niin ihmettelen, miksei kiekkoyhteyksiä käytetty rekrytoinnissa enempää. Positiivisen rekrytointi-kontaktin hinta "porilaiseen hitsariin" olisi luultavasti ollut melko alhainen Ässien ottelussa (vaatii kuitenkin omia markkinointiponnisteluja). Eipä tainnut olla laajassa käytössä.
Tiedä sitten kuvastaako tämä yleisimminkin suomalaisten suhtautumista urheiluun. Suomalaiset ovat kiinnostuneita "ainoastaan" omien menestyksestä (eivät ole urheilukansaa) ja se saattaa rajoittaa urheilusponsoroinnin potentiaalia monella tavalla.
Mitä KHL-sponsorointiin tulee, niin se on käsittääkseni mitä suurimmassa määrin vastikkeellista (korjatkaa, jos olen väärässä). Käsittääkseni se on "veroa", jota yritys maksaa säilyttääkseen edulliset toimintaedellytykset (joku voisi puhua korruptiosta samassa asiayhteydessä).
En yhtään ihmettelisi, vaikka suomalaisilla firmoilla olisi intressejä samoissa piireissä, joissa venäläisten seurojen taustavaikuttajat liikkuvat. Tiällaisen rahan pysyvyys riippuu yhteiskunnan kehityksestä isommassa määrin kuin mesenaattien mielentilasta tai markkinatilanteesta. Rahoitus saattaa siis hyvinkin olla "terveellä" pohjalla.
Tästä näkökulmasta en pitäisi mitenkään outona, että suomalaiselle KHL-seuralle löytyisi riittävä rahoitus kotimaasta ja eri "lähteestä" kuin liiga-rahat. Se edellyttää kuitenkin kykyä nähdä yhteistyökuviot hieman eri valossa.