erilaiset taustat
Jääkiekon ja vaikkapa jalkapallon perimät ja taustat ovat kovin erilaiset historian saatossa, ja tämä vaikuttaa väjäämättä kummankin lajin käytäntöihin ja suoraan kansainvälisiin sarjasysteemeihin, tunnettavuuteen ja kiinnostavuuteen: Siinä missä euroopassa alettiin jääkiekkoa eri maiden seuratasolla enemmän tai vähemmän tosissaan tahkota vasta joskus 1900-luvun alkupuolella, (monissa vasta toisen maailmansodan jälkeen) oli jalkapallolla ollut suurseuroja englannissa, italiassa, saksassa ja espanjassa ym maissa jo 1800-luvun loppupuolelta asti, ja nämä seurat omasivat niin kovan kansainvälisen statuksen että kansainvälinen sarjatoiminta eurocupeineen on ollut aikojen saatossa aivan toisenlaista järjestää kuin jääkiekossa.
Lätkä on kehittynyt euroopan maissa lähes puhtaasti kansallisissa sarjoissa, ja kansainväliseksi kanssakäymisen muodoksi on vakiintunut maiden edustusjoukkueiden kansainväliset kisat. Seuratasolla tämä valitettavan usein näkyy kaikessa: Jos tsekin jalkapallomestari tulee hesan stadionille pelaamaan eurosarjaa, on katsomossa vilskettä, jos tsekin kiekkomestari visiteeraa hartwallilla, ei tulos välttämättä ole suhteessa aivan samanlainen.
Ja kuitenkin molemmissa lajeissa tsekki on vahva maa. Jalkapallosta ja sen erittäin vahvojen euroopan tunnettujen seurojen,vaikkapa Liverpoolin, Arsenalin, Kaiserslauternin, Juventuksen, Madridin, jne jne listaa loputtomiin, brandista on tullut euroopan jokaisen asukin päänuppiin vuosikymmenten saatossa niin tuttuja nimiä, ettei valitettavasti Italian Bolzano tai britannian Manchester Storm vaikkapa millään tällä kulttiperimällä-ja kehityksellä aivan samoihin katsojalukuihin tai tunnettavuuuteen ja kiinnostavuuteen kuin edelläluetellut. Tähän tulokseen ollaan tultu lajien evoluution takia, yhtään väheksymättä niitä euroopan tunnettuja seuratason kiekkonimiä joita löytyy pohjoismaiden lisäksi itä-euroopasta ja jotka kyllä meikäläinenkin tuntee, muttei silti herätä samanlaista intohimoista ristiriitaa kuin naapurimme JYP.
Ainoa selitys on valitettavasti ja todellakin maalaismiehen yksinkertaisella päättelyllä kummankin lajin omaa rataansa luonnonmukaisesti kehittynyt pelaamisen kultti: Jalkapallo on kehittynyt seuratasolla kansainväliseksi lajiksi, ja jääkiekko on kulkenut maajoukkue-edustuksen kautta vakaasti ja kenenkään kyseenalaistamatta omaa tietään ja seuratasolla maiden omat liigat vetävät parhaiten yleisöä. Toimivaksi koettua konseptia kukaan ei ole keksinyt ennen näitä päiviä eikä nähnyt tarpeelliseksi muuttaa?
On ihan kunnioitettavaa ja kannatettavaa kokeilla kaikenlaista uutta, sitä en ole koskaan vastustanut itsessään, mutta jos joidenkin lajien harrastustavat- ja sarjatottumukset ovat syvälle juurtuneita kansakuntien sielunelämässä, miksi niitä pitäisi puoliväkisin muuttaa? Pohjois-amerikan NHL on taas perinteiltään alusta asti aivan toisenlainen kokonaisuus kuin euroopan kiekkosarjat ovat, joten NHL:n mallin tuominen eurooppaan onnistuneesti tarkoittaisi sen kokonaisuuden psyykkisenkin perinteen ja puolen läpiajoa.
Uppoaako valtioittenrajat ylittävä seurakiekko euroihmiseen samalla tavalla?
Pohjois-amerikassa aloitettiin kauan sitten jotakin sellaista, minkä tarve kumpusi suoraan sikäläisten asukkaitten tahdosta ja tarpeesta. Syntyi NHL. Täytyy olla jokin muukin syy kuin jalkapallo, ettei euroopassa käynyt samoin?
Jääkiekosta ei pidä omasta mielestäni kulttimielessä yrittää väkisin tehdä "uutta jalkapalloa", jos Bolzanon mainiot kiekkoveljet eivät kertakaikkiaan vaan innosta yhtä paljon kuin AC Roman käynti, vaan tahdon lauantain veriseksi koitokseksi niiralaan Bolzanon sijasta JYP:in ja sillä siisti.
No, kokeilemallahan tämä selviää: Ehkäpä Venäjän superliigan vetovoima ja ruplat sittenkin innostavat eurooppalaisia perustamaan yhdessä aivan oikeasti toimivan ja jopa kiinnostavan euroliigan, mutta tuntuisi aika haikealta jos osa totutuista kotimaan perinneseuroista katoaisi kotimaiselta kiekkokartalta, mitä on suomilätkä jos joutuu menemään esim. helsinkiin tai tampereelle ja paikalla on vain se toinen totutuista vastuksista mitä ennen?
Tällä kirjoituksella ei ole välttämättä mitään tekemistä kansakunnan nykyisten, todellisten tuntojen, tarpeitten tai visioitten kanssa, ehkäpä olenkin itse vain pysähtynyt kiekkokulttuurissa tässä asiassa ja jäänyt menneisyyteen kökkimään. Silti minun laillani jääkiekko kuluttavia ja käyttäviä ukkeleita istuu suomessakin siellä täällä, suorastaan laumoittain: Meille on kasvanut tämmöinen jääkiekkokulttuuri-käsitys ja ymmärrys, ja käymme myös futista katselemassa sillä eurovisiolla, mikä jalkapallolla omalla tavallaan tarjottuna taas meille ja minulle on. Minulla ei ole kuluttajana itse mitään tarvetta muuttaa senenempää jalkapallon kuin jääkiekon nykykäytäntöjä, nautin niistä kummastakin nykyisessä muodossaan ja sellaisenaan, eikä
minulle ainakaan kannata rahdata Berlin Ice tigersejä (olikohan sinnepäinkään?)
pelaamaan kotimonttuun lauantaina, vaan sen pitää olla joku vanha tuttu pieru kotosuomesta jos kerran tunnelmaa minulle halutaan tarjota. Kaiserslautern sensijaan saa rahani jos KuPS:in vieraaksi jotenkin joskus erehtyisi, vaikka vain visiona.
Tämän kummallisen mietinnön päätökseksi voisi tietysti todeta, että meikäläisen tapaan miettivälle varovasti perinteitä muuttavalle makkaramiehelle olisi ehkä ihan oikein, että parin vuoden päästä saisin istuksia kotimaan mittelöissä joista kemuista puuttuisi puolet vanhoista vastuksista.
Mutta siinä tapauksessahan Liiga- jäälle voisivat luistella toiset vanhat tutut, eli vaikkapa Jukurit, Sport, TuTo ja KooKoo eli olisikos sekään nyt sitten oikeastaan kulttuurisesti ja pelillisesti mikään vahinko loppujenlopuksi...?
Apus, kello kaksi aamulla kirjoitettu miete näyttää ihan toisenlaiselta kello kaksi päivällä luettuna. Silti näin.
