Menot nousevat varmasti lisääntyvien matkakustannusten osalta, mutta jo aikaisemminkin osa suomalaisista seuroista on harjoituskaudella kiertänyt Eurooppaa. Minun on hyvin vaikea hyväksyä, että tämä yksittäinen tekijä kaataisi seuroja, kun se ei ole sitä aikaisemminkaan tehnyt. Ja kait sinäkin sentään hyväksyt sen, että vaikkakin rajattuja, niin mahdollisuuksia tämä luo uudella tavalla? joka siis voisi sitten mahdollisesti korvata tuon rajatun riskin (joka ei siis aikaisemminkaan ole seuroja kaatanut).
Sinulla on ihailtava kyky nähdä asiat omaan mielipiteeseesi nähden positiivisesti.
Vastaan tähän viestiin, mutta siihen legendaariseen jankutukseen en enää lähde mukaan.
***
Kulut nousevat paitsi matkustamisen, myös ns. kilpavarustelun johdosta. Kilpavarusteluun johtavat seuraavat seikat:
- Sarjassa on pärjättävä kotimaisille vastustajille. Jotkut kotimaiset vastustajat panostavat kansainväliseen pärjäämiseen (esim. Kekäläinen on jo julistanut Jokereiden haluavan olla Euroopan paras) ja heitä vastaan hinkataan jokatapauksessa kotimaan lohkossa muutamaan kertaan. Yleisöä tunnetusti vituttaa, jos tulee takkiin rumasti. Siksi on pakko panostaa.
- Sarjassa on pärjättävä myös ulkomaalaisille. Se ei ole yleisölle paskan hailee, jos pataan tulee joissakin otteluissa rumasti. Siksikin on pakko panostaa.
***
Lisäksi tyhjästä nyhjäisemiseen sisältyy lisäksi aina suuria riskejä.
Tämmöinen liiga, vaikka siinä pelattaisiinkin pääosin kotimaisia vastustajia vastaan, mullistaisi vallitsevat rakenteet kertaheitolla. Tämä olisi suora kilpailija Suomen seurakiekkoilun lippulaivalle, SM-liigalle.
Urheilukulttuuri on kuitenkin lopulta perin konservatiivista: ihmiset ovat kiintyneet vallitseviin rakenteisiin ja perinteisiin.
NHL on syntynyt vuonna 1917 ja se on kehittynyt ja kasvanut organisaationa nykyisiin mittoihinsa - samalla sille ja symbolilleen Stanley Cupille on muodostunut kultinomainen, "lyömätön" maine.
KHL ei myöskään ole uusi juttu sinällään. Kiekkofanit vaikkapa Latviassa ovat tottuneet Neuvostoliiton aikana niihin Dynamo Rigan vastustajiin, jotka nyt pelaavat heitä vastaan KHL:ssä. Sarja voidaan nähdä Neuvostoliiton sarjan perinteenjatkajana. Sarjat Latviassa, Valko-Venäjällä ja Kazakhstanissa sen sijaan olivat tyhjästä nyhjäistyjä.
EHL ja CHL olivat tyhjästä nyhjäistyjä, eivätkä toimineet (valitettavasti). Niihin sisältyneet riskit olivat kuitenkin varsin vähäisiä, eivätkä ne mitenkään pyrkineet muuttamaan vallitsevia rakenteita, vaan täydentämään niitä.
EHL oli tosin joidenkin puheiden mukaan yritys muuntautua ajan myötä ja harkitusti (IIHF:n siunaamaksi) täysimittaiseksi Eurooppalaiseksi liigaksi. Tämä viritys sen sijaan olisi kertarysäys tuntemattomaan.
Otetaanpa malliksi ajatusleikki: Euroopan liiga syntyy ja sinne lähtee Suomesta 10 joukkuetta. Sarja jää parannusyrityksistä huolimatta lopulta flopiksi (sanotaan vaikka 7 kauden jälkeen homma tyrehtyy lopullisesti) ja väistämätöntä on, ettei jäljelle jäävällä SM-liigallakaan silloin hyvin mene - vaan se on taantunut puoliammattilais- tai amatöörisarjaksi. Jäljelle jää 10 enemmän tai vähemmän persaukista suomalaista ammattilaisseuraa, jotka alkavat pelaamaan omaa tyhjästä nyhjäistyä suomenmestaruussarjaansa ja rinnalla kilpailee perinteinen, mutta pahasti taantunut puoliammattilaissarja, SM-liiga. Yhdistyminen olisi varmasti tyrehtyneiden välien takia mahdotonta.
Yllä oleva skenaario on dystopia, mutta täysin mahdollinen sellainen. Pyydän miettimään kahdesti: miksi ottaa noin kova riski, jos tuotto-odotuksetkaan nyt eivät niin kaksisia ole?
Ammattilaisurheiluhan palloilun osalta on tunnettu siitä, että siinä vallitsee valtioiden siunaamat kartellirakenteet. Syy tähän on se, että suoran kilpailun katsotaan olevan palloiluviihteen tuotannossa tehottomampi tuotantomalli, kuin monopolimaisen rakenteen. Kartellirakennetta Pohjois-Amerikassa ylläpitävät ammattilaisliigat. Euroopassa puolestaan kartellirakennetta ylläpitävät kansalliset lajiliitot, niiden siunauksella toimivat liigat sekä kansallisten liittojen muodostamat kansainväliset liitot.
Olkoonkin, että kansalliset ja kansainväliset lajiliitot ovat usein kömpelöitä rakenteita, muutoksen on lähdettävä toimimalla niiden kautta, ei niitä vastaan. Muuten joudutaan palloiluviihteen tuotannossa tehottomaan kilpailutilanteeseen ja vaarannetaan näin
pohjimmiltaan toimivat rakenteet. Ammattilaispalloilun kartellirakenteesta löytyy kiinnostuneille yllin kyllin tietoa netistä ja korkeakoulujen kirjastoista.
***
Haluan vielä sanoa, että minun mielipidettäni asiaan ei todellakaan muuttaisi se, että rakastamani HPK olisi suurseura ja itse puuhaamassa moisia virityksiä.
