EU:n ja euron tulevaisuus?

[Cobol]

Hyvä että Jyrki Katainen nostaa ainakin yhden asian selvästi esille:

Ensimmäistä kertaa historiassa Yhdysvaltain presidentti jakaa Venäjän presidentin kanssa saman ajatuksen Euroopasta eli mitä hajanaisempi ja heikompi Eurooppa, sitä parempi. Tällaista tilannetta ei ole oikeastaan koskaan aiemmin ollut.

Kataiselta suoraa puhetta Trumpista: ”Ensimmäistä kertaa historiassa USA:n presidentti jakaa Venäjän presidentin kanssa saman ajatuksen” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Iso on haaste EU:lla kun sitä paineistavat samaan aikaan Trump, Putin ja erilaiset oikeistopopulistit ja äärivasemmistolaiset hörhöt sekä repivät mm. päätökset EU:n pakolaislinjasta. Jälkimmäisen osalta voi löytyä ratkaisu sen jälkeen, kun Italian uusi hallitus ja Ranskan presidentti saivat aikaan yhteisen näkemyksen. Paljon ratkeaa kuun lopun EU-tapaamisessa.

 

[Saskatoon]

Iso on haaste EU:lla kun sitä paineistavat samaan aikaan Trump, Putin ja erilaiset oikeistopopulistit ja äärivasemmistolaiset hörhöt sekä repivät mm. päätökset EU:n pakolaislinjasta. Jälkimmäisen osalta voi löytyä ratkaisu sen jälkeen, kun Italian uusi hallitus ja Ranskan presidentti saivat aikaan yhteisen näkemyksen. Paljon ratkeaa kuun lopun EU-tapaamisessa.

Itselle on jäänyt hieman epäselväksi mikä tällä hetkellä kiikastaa tuossa yhteisessä pakolaislinjassa, kun about kaikki isompien maiden johtajat ainakin ovat viime aikoina puhuneet tuosta, että vastaanotto ja turvapaikanhakuprosessi pitäisi järjestää EU:n ulkopuolella. Vai odotetaanko nyt vaan tuota kuun lopun huippukokousta?

 

[Cobol]

Itselle on jäänyt hieman epäselväksi mikä tällä hetkellä kiikastaa tuossa yhteisessä pakolaislinjassa, kun about kaikki isompien maiden johtajat ainakin ovat viime aikoina puhuneet tuosta, että vastaanotto ja turvapaikanhakuprosessi pitäisi järjestää EU:n ulkopuolella. Vai odotetaanko nyt vaan tuota kuun lopun huippukokousta?

Kokousta odotetaan. Mutta se kiikastaa, että päätöksen tulisi olla yksimielinen. Jos sellaista ei saada, jatkossakin osa noudattaa ja osa ei yhteisiä tai lähes yhteisiä pelisääntöjä. EU:ssa on nyt useampi valtio, jotka vetävät eri linjaa kuin jäsenmaiden enemmistö. Niitä on jo sen verran monta, että ko. maiden näkemyksiä tullaan huomioimaan.

 

[Erkka Lapanen]

Aika-ajoin tupsahtelee mielenkiintoisia argumentteja EU-jäsenyyden haitoista. Päivän Hesarissa työväenpuolueen Jeremy Corbyn perustelee brexit myönteistä kantaansa:
Corbyn perusteli EU-vastaisia näkemyksiään sillä, että unionin valtiontukisäännöt estäisivät työväenpuolueen johtamaa hallitusta tukemaan Britannian teollisuutta.
Corbyn haluaa siis lisää kansallisia yritystukia. Suomessa käydään päinvastaista keskustelua (paitsi ehkä maataloustukien osalta, joita kepujohtoinen hallitus korottelee vaivihkaa). EU:n eli EU-maiden yhteinen linjaus on, että kansallisia tukia pyritään vähentämään ja kauppaa suojaamaan tulleilla EU:n ulkopuolisilta mailta. Brexin toteutuessa britit joutuvatkin, veronmaksajien taskusta, luomaan itselleen kattavamman yritystukijärjestelmän. Häviäjinä näissä tukitoimissa on yleensä myös palvelusektori, vaikka se työllistää paremmin ja jonka kotimaisuus aste on suurempi kuin teollisuudessa.

 

[Ulos T.]

Onko muuten missään hyvin pähkinänkuoressa selitetty auki Kreikan taloussotkuja ja sinne pumpattua rahamäärää? Nyt kun aihe on ollut jonkin aikaa taustalla niin olisi kiva lukea mitä oikein tapahtui ja paljonko sinne meni rahoja. Miten asiat olisivat muuttuneet jos sinne ei olisikaan työnnetty niin paljoa rahaa? Ja muistelenko oikein että joku suomalainen poliitikko piti selvänä että rahat saadaan takaisin? Oletan että sieltä ei ole rahasuorituksia hirveästi kuulunut.

 

[neks0n]

Onko muuten missään hyvin pähkinänkuoressa selitetty auki Kreikan taloussotkuja ja sinne pumpattua rahamäärää? Nyt kun aihe on ollut jonkin aikaa taustalla niin olisi kiva lukea mitä oikein tapahtui ja paljonko sinne meni rahoja. Miten asiat olisivat muuttuneet jos sinne ei olisikaan työnnetty niin paljoa rahaa? Ja muistelenko oikein että joku suomalainen poliitikko piti selvänä että rahat saadaan takaisin? Oletan että sieltä ei ole rahasuorituksia hirveästi kuulunut.

Itse tein aiheesta kauppatieteiden kandidaattityön vuonna 2016, mutta koska työni ei ehkä ollut paras mahdollinen ja ajankohtaisin, niin minäkin haluaisin aiheesta lyhyen tiivistelmän. Tätä tiivistelmää voisin sitten verrata omaan työhöni ja katsoa josko faktani ovat oikein.

 

[stunt cock]

Eikö EKP ole koko ajan ostanut EU valtioiden bondeja ja sitä kautta luonut uutta rahaa koko EU alueen elvyttämiseksi. Kreikan asioiden mittakaava taitaa olla sen verran pieni, että sillä ei isommassa kuvassa taida olla merkitystä. Mahtaako talous enää koskaan pysyä pinnalla ilman keskuspankin bondi ostoksia ja jatkuvaa määrällistä elvyttämistä (quantitative easing)? Varmaan seuraava askel on määrällisen elvytyksen himmaaminen, joka kuitenkin poliittisen paineen takia perutaan, kun talouden ympärille kertyy mustia pilviä.

 

[Kampitus]

Itse en ole kauppatieteitä opiskellut ja olen näissä asioissa kyllä ihan novisii. Hieman kuitenkin aina hymyilyttää kansalaisten huoli siitä että me konkreettisesti maksaisimme henk koht kreikkalaisten elämisen. Rahaa luodaan tähän maailmaan sillä että joku ottaa velkaa ja tällä velalla on luonnollisesti hinta joka on korko. Korkoa säätelemällä tietysti ohjataan lainamarkkinoita. EU-alue taas on yhtenäinen rahaliitto jolloin sen toimintaan kuuluu silloin tällöin nostaa perseestä niitä joilla menee huonommin, sillä alueen yhtenäisyydestä ollaan valmiita maksamaan EU-tasolla melko kovakin hinta, sillä yhtenäisyyden ylläpitämiseksi järjestelmä on aikanaan luoto. Pankkien roskalainojen ostamista protestoidaan mutta konkurssillakin on aina hintansa. Se mikä itseäni ihmetyttää on ettei Kreikka tunnu pääsevän jaloilleen. Kyllähän suunnitelmat kurssin kääntämiseen oli, mutta toteutus vähän niin ja näin. Politiikassa tietysti kun pitäisi ikäviä päätöksiä tehdä ei se aina helppoa ole, mutta kyllä tällainen kriisimaa pitäisi saada vahvemmin muiden talutusnuoraan, kunnes talous olisi vakaammalla pohjalla.

 

[mjr]

Onko muuten missään hyvin pähkinänkuoressa selitetty auki Kreikan taloussotkuja ja sinne pumpattua rahamäärää? Nyt kun aihe on ollut jonkin aikaa taustalla niin olisi kiva lukea mitä oikein tapahtui ja paljonko sinne meni rahoja. Miten asiat olisivat muuttuneet jos sinne ei olisikaan työnnetty niin paljoa rahaa? Ja muistelenko oikein että joku suomalainen poliitikko piti selvänä että rahat saadaan takaisin? Oletan että sieltä ei ole rahasuorituksia hirveästi kuulunut.

Kreikkaan ei pumpattu yhtään mitään rahamäärää. Rahat pumpattiin pankeille joille Kreikka oli velkaa ja sillä rahalla pelastettiin eurooppalaisia suurpankkeja, ei Kreikan taloutta,.

 

[dana77]

Onko muuten missään hyvin pähkinänkuoressa selitetty auki Kreikan taloussotkuja ja sinne pumpattua rahamäärää? Nyt kun aihe on ollut jonkin aikaa taustalla niin olisi kiva lukea mitä oikein tapahtui ja paljonko sinne meni rahoja. Miten asiat olisivat muuttuneet jos sinne ei olisikaan työnnetty niin paljoa rahaa? Ja muistelenko oikein että joku suomalainen poliitikko piti selvänä että rahat saadaan takaisin? Oletan että sieltä ei ole rahasuorituksia hirveästi kuulunut.

Yllättävän hyvin olivat maksaneet (joskin arvioni takana ollut oletus ei ollut kovin optimistinen). En muista oliko juttu jonka asiasta luin juuri tuo, mutta tuossakin on jonkinlainen katsaus:
Maailmanhistorian suurin tukipaketti päättyy – Saako Suomi Kreikalle antamansa lainat takaisin?

 

[Petri1981]

Euro täyttää 20 vuotta – Valuuttaunioniin jäi vaikeasti korjattava valuvika, joka uhkaa syöstä sen jo toiseen kriisiinsä

Kyseisessä HS:n artikkelissa mainitaan harvinaisen ymmärrettävästi euron mahdottomat valuviat.

"Finanssipolitiikan koordinaatio on tärkeää, koska valuuttaunionissa kansantaloudet menettävät tärkeät sopeutumiskeinonsa.

Otetaan esimerkiksi Italia. Jos Italia käyttäisi yhä omaa liiraansa, sen arvo olisi todennäköisesti heikentynyt suhteessa muihin valuuttoihin.

Italian suhteellinen kustannuskilpailukyky kohenisi. Ongelmiin joutunut talous tasapainottuisi vähitellen kuin itsestään – ainakin teoriassa.

...

Kansainväliset rahoitusmarkkinat myös kohtelevat euromaita kuin ne olisivat lähes yhtä. Italia maksaa lainoistaan vain 2,5 prosenttiyksikköä korkeampaa korkoa kuin väkivahva Saksa.

Jos Italia olisi omillaan, valtionlainojen korkotaso olisi todennäköisesti nyt jo aivan toisissa lukemissa, mikä olisi pakottanut sen vähentämään velanottoa.

Matala korko ruokkii heppoista lainanottoa aivan niin kuin se teki Kreikassa ja Portugalissa kymmenen vuotta sitten.

...

Miksi ei olla tiukkoja?

Esimerkiksi siksi, että budjettipolitiikan määrääminen ulkopuolelta on demokratian kannalta ongelmallista. Finanssipolitiikka, eli päätökset siitä, miten veroja kerätään ja valtion rahaa käytetään, on demokraattisen päätöksenteon aivan ydintä.

Rankaisemalla Italiaa komissio kävelisi tavallaan italialaisten äänestäjien ilmaiseman tahdon yli. Se voisi johtaa arvaamattomiin poliittisiin seurauksiin. Niinpä finanssipoliittiseen kurin puutetta on käytännössä vaikea korjata."

 

[Cobol]

Muutama kommentti yllä olevaan, jota @Ulos T. @mjr ja @dana77 käsittelivät. Kreikka sai tukipaketista noin 10 prosenttia. Ei siis nollaa. Loput 90 prosenttia kävivät tileillä, joilta ne siirtyivät pankeille. Ranska, Saksa ja EKP vaativat laajan rintaman, jotta pääosin saksalaiset ja ranskalaiset pankit eivät kaatuisi. Periaatteessa maiden olisi tullut itse kantaa vastuu pankeistaan. Kreikka ei ole maksanut velkojaan. Korkoja kyllä. Suomi ei tee rahaa koroilla, koska Kreikalle Suomi lainasi markkinoilta rahaa. Kreikan velanmaksu on alkamassa. Monet tahot vaativat velkoja anteeksi, koska ne eivät usko Kreikan selviytyvän maksuista ilman uusia lainoja tai laina-aikojen pidennyksiä.

@Petri1981 otti esille Italian ja HS:n hyvän artikkelin. EU antoi Italialle periksi, tehköön mitä lystäävät. Syynä mm. tulevat europarlamenttivaalit ja pelko siitä, että populistit sen kun parantavat asemiaan, jos Italialta jotain talouskuria vaadittaisiin. Italia on samalla tiellä kuin Kreikka. Tosin pitkälti omien pankkien tukemana.

EU:n Italian linjauksen jälkeen näen, että yhteistä finanssipolitiikkaa ei kyetä EU:ssa luomaan. Tilanne on osin samanlainen kuin vaikkapa pakolaispolitiikan osalta: mailla on hyvin erilaisia näkemyksiä, joiden yhteensovittaminen ei onnistu. Jos ja kun yhteistä finanssipolitiikkaa ei EU:ssa saada aikaan, EU:n taloudellinen ja poliittinen painoarvo laskee edelleen Kiinan ja USA:n puristuksessa. Tämä sopii toki näille kahdelle maalle, mutta erityisesti Venäjälle.

e: kirjoitusvirheet

 

[Peltinen]

Euro ratkaisi aikanaan ongelmat, jotka 2000-luvun digitaalisuus olisi poistanut muutenkin. Jos euron kanssa olisi vitkuteltu kymmenenkin vuotta niin kaikki perustelut yhteisvaluuttaan olisivat kadonneet eikä koko himmeliä olisi koskaan synnytetty. Korttimaksut sujuisivat hienosti valuutasta huolimatta, käteisen kanssa ei olisi suuremmin tarvinnut puljata eikä yritystenkään kaupankäyntiä olisi kansalliset valuutat merkittävästi haitanneet. Lisää vaikka tästä Sijoitustiedon kolumnista.

 

[stunt cock]

Kyseisessä HS:n artikkelissa mainitaan harvinaisen ymmärrettävästi euron mahdottomat valuviat.

"Finanssipolitiikan koordinaatio on tärkeää, koska valuuttaunionissa kansantaloudet menettävät tärkeät sopeutumiskeinonsa.

Otetaan esimerkiksi Italia. Jos Italia käyttäisi yhä omaa liiraansa, sen arvo olisi todennäköisesti heikentynyt suhteessa muihin valuuttoihin.

Italian suhteellinen kustannuskilpailukyky kohenisi. Ongelmiin joutunut talous tasapainottuisi vähitellen kuin itsestään – ainakin teoriassa.

Aistin hesarin jutussa haikailua devalvaation perään. Nykyajan golobaalissa maailmassa devalvaatio ei enää toimisi samanlaisena "käärmeöljy" lääkkeenä, kuin päälle 30 vuotta sitten. Devalvaatio tosin on ja oli poliittisesti helppo lääke talouden rakenteellisten ongelmien haittojen lääkitsemiseen, ei korjaamiseen. Ensinäkin harva teollisuuden ala toimii pelkästään kotimaisten raaka-aineiden ja komponenttien varassa.

Käytännössä devalvaatio on palkansaajilta ja säästäjiltä varastamista vientiteollisuuden hyväksi. Se ei ole oikea keino palkkakilpailukyvyn parantamiseksi. Se heikentää voimakkaasti kotimaista kysyntää ostovoiman heikentyessä. Rahoitusmarkkinoilla markkalainojen tai liiralainojen korot olisivat ihan toista luokkaa, kuin ns. valuuttalainoilla.

Linkki kauppalehden keskustelupalstalle vahvan markan politiikkaa ja rahapolitiikan virheitä käsittelevään ketjuun, jossa on erittäin hyvin käyty lävitse suomessa 80-luvulla tehtyjä virheitä.

https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=136197&tstart=0&start=0

 

[Petri1981]

@Petri1981 otti esille Italian ja HS:n hyvän artikkelin. EU antoi Italialle periksi, tehköön mitä lystäävät. Syynä mm. tulevat europarlamenttivaalit ja pelko siitä, että populistit sen kun parantavat asemiaan, jos Italialta jotain talouskuria vaadittaisiin. Italia on samalla tiellä kuin Kreikka. Tosin pitkälti omien pankkien tukemana.

EU:n Italian linjauksen jälkeen näen, että yhteistä finanssipolitiikkaa ei kyetä EU:ssa luomaan. Tilanne on osin samanlainen kuin vaikkapa pakolaispolitiikan osalta: mailla on hyvin erilaisia näkemyksiä, joiden yhteensovittaminen ei onnistu. Jos ja kun yhteistä finanssipolitiikkaa ei EU:ssa saada aikaan, EU:n taloudellinen ja poliittinen painoarvo laskee edelleen Kiinan ja USA:n puristuksessa. Tämä sopii toki näille kahdelle maalle, mutta erityisesti Venäjälle.

Eikä Italialta uskalleta lähteä vaatimaan mitään. Italiassa on unionin alhaisimmat EU-kannatusluvut, joten jonkun kurin vaatiminen suistaisi maan vielä nopeampaan EU-eroon. Yhteisvaluutta euro on ajautumassa mahdottomaan umpisolmuun.

 

[mjr]

Euro ratkaisi aikanaan ongelmat, jotka 2000-luvun digitaalisuus olisi poistanut muutenkin. Jos euron kanssa olisi vitkuteltu kymmenenkin vuotta niin kaikki perustelut yhteisvaluuttaan olisivat kadonneet eikä koko himmeliä olisi koskaan synnytetty. Korttimaksut sujuisivat hienosti valuutasta huolimatta, käteisen kanssa ei olisi suuremmin tarvinnut puljata eikä yritystenkään kaupankäyntiä olisi kansalliset valuutat merkittävästi haitanneet. Lisää vaikka tästä Sijoitustiedon kolumnista.

Euro on järjetön yhtälö, jossa on pysyvä valuvika - ja on niin kauan kun ei ole aitoa USA:n tyyppistä liittovaltiota, jossa myös työvoiman liikkuvuus olisi USA:n tasolla. Tälläistä Eurooppaa ei ole tulossa eli jossain vaiheessa ajetaan karille. Suomen kaltaiselle pienelle talousalueelle euro on valtava riski, jos vain taloustilanteemme on joskus merkittävästi erilainen kuin euroalueen ytimen tilannetta noudattava EKP:n korkopolitiikka.

 

[stunt cock]

Suomen kaltaiselle pienelle talousalueelle euro on valtava riski, jos vain taloustilanteemme on joskus merkittävästi erilainen kuin euroalueen ytimen tilannetta noudattava EKP:n korkopolitiikka.

Mihin perustat tämän näkemyksen? Korkotasoa tuskin tullaa nostamaan merkittävästi tulevaisuudessa. Onhan talouspolitiikassa keinoja vaikka kuinka paljon taloustilanteen säätämiseen jos taloussykli eroaa merkittävästi suurten talouksien vaiheesta. Et kai haikaile devalvaation perään :) ?

 

[dana77]

Italiassa on unionin alhaisimmat EU-kannatusluvut, joten jonkun kurin vaatiminen suistaisi maan vielä nopeampaan EU-eroon.

Mikä siinä on, että niissä maissa jotka hyötyvät EU:sta eniten on sen kannatus alhaisinta. Onko Italialaiset vielä tyhmempiä kuin britit? Italiahan olisi konkurssissa ilman EU:ta.

 

[mjr]

Mihin perustat tämän näkemyksen? Korkotasoa tuskin tullaa nostamaan merkittävästi tulevaisuudessa. Onhan talouspolitiikassa keinoja vaikka kuinka paljon taloustilanteen säätämiseen jos taloussykli eroaa merkittävästi suurten talouksien vaiheesta. Et kai haikaile devalvaation perään :) ?

Devalvaatiota voidaan tarvita joka tapauksessa. Sisäistä tai ulkoista. Jos sitten kuvittelemme tilanteen, jossa esim. Benelux, Saksa ja Ranska ovat noususuhdanteessa mutta Suomessa vallitsee nollakasvu tai laskusuhdanne - tällöin EKP epäilemättä nostaa korkoja hillitäkseen Euroopan ytimen ylikuumenemista, mikä puolestaan iskisi Suomen heikkoon talouteen kuin moukari. Täysin kuviteltavissa oleva skenaario, mikä voi toteutua milloin tahansa.

 

[Peltinen]

Et kai haikaile devalvaation perään :) ?

Eikös se devalvaatio ole jäänyt kanssa historiankirjoihin vanhan sääntelytalouden ajan terminä? Nykyään valuutan arvo määräytyy ihan markkinaehtoisesti. Nyt on jouduttu tekemään kaiken maailman kiky-sopimuksia sun muita vaikeita sisäisen devalvaation ratkaisuita kun sama olisi saatu aikaiseksi sillä, että markka olisi heikentynyt vähän samaan tapaan kuin Ruotsin kruunu sukelsi melkein 20 pinnaa huipustaan finanssi- ja eurokriisien jälkeen.

 

[Cobol]

Eikä Italialta uskalleta lähteä vaatimaan mitään. Italiassa on unionin alhaisimmat EU-kannatusluvut, joten jonkun kurin vaatiminen suistaisi maan vielä nopeampaan EU-eroon. Yhteisvaluutta euro on ajautumassa mahdottomaan umpisolmuun.

Merkittäviä päätöksiä tarvitaan, jotta nykyistä suurempiin ongelmiin ei EU:ssa jouduta. Se vaan on todella vaikeaa, koska jokainen maa - myös Suomi - tuntuu ajavan ns. omaa, ainakin kuvitteellista ja lyhytaikaista etuaan tai edistää mm. energiapolitiikkaa EU:n linjauksia vastaan. Paljon riippuu EKP:sta ja EU:n komission tulevasta puheenjohtajasta, mutta vielä enemmän kevään vaalituloksesta. Perinteiset rintamat ja enemmistöt murtuvat, oletan.

Mikä siinä on, että niissä maissa jotka hyötyvät EU:sta eniten on sen kannatus alhaisinta. Onko Italialaiset vielä tyhmempiä kuin britit? Italiahan olisi konkurssissa ilman EU:ta.

Italiassa yksi syy on turvapaikanhakijat. Samoin Kreikassa. Molemmat maat ovat joutuneet tilanteeseen, jota ei Suomessa oikeastaan edes ymmärretä. Tärkein tekijä mielestäni on kuitenkin globalisaatio sekä laaja korruptio molemmissa maissa. Ihmiset vihaavat eliittiä, ja populistien tilaisuus on kääntää tämä viha omaksi edukseen.

 

[stunt cock]

Eikös se devalvaatio ole jäänyt kanssa historiankirjoihin vanhan sääntelytalouden ajan terminä? Nykyään valuutan arvo määräytyy ihan markkinaehtoisesti. Nyt on jouduttu tekemään kaiken maailman kiky-sopimuksia sun muita vaikeita sisäisen devalvaation ratkaisuita kun sama olisi saatu aikaiseksi sillä, että markka olisi heikentynyt vähän samaan tapaan kuin Ruotsin kruunu sukelsi melkein 20 pinnaa huipustaan finanssi- ja eurokriisien jälkeen.

Oletettaessa ruotsin kruunun olevan suomen valuutta ja kurssi kehitys olisi vastaava, kuin kruunulla on ollut, olisimme todellakin kusessa. Lyhytaikaiset valuuttakurssin muutokset saattaisivat olla meille riittävä syy jättää tekemättä tarvittavia ja pakollisia rakennemuutoksia. Hetken helpotuksen jälkeen kurssin palautuessa samat vanhat ongelmat tulisivat vain uudestaan esille entistä vaikeammin ratkaistavina. Kilpailukykyä nakertavaa liiallista palkkainflaatiota ei ratkaista lyhytaikaisella valuutan kurssin laskulla. Mistä tiedämme, että kelluvan Markan valuuttakurssimuutokset olisivat juuri sellaisia, jotka auttaisivat taloutta?

Valuutan arvolla kikkailun sijaan tasainen, maltillinen ja ennakoitava palkkojen kohoaminen on lääke suomen kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Mikäli tämä ajatus pidetään kaikkien työmarkkinaosapuolien mielessä tulos suomen kannalta on paljon parempi, kuin suuren helpompi tie palkkainflaation ja valuutan devalvoitumisen kautta.

 

[stunt cock]

Devalvaatiota voidaan tarvita joka tapauksessa. Sisäistä tai ulkoista. Jos sitten kuvittelemme tilanteen, jossa esim. Benelux, Saksa ja Ranska ovat noususuhdanteessa mutta Suomessa vallitsee nollakasvu tai laskusuhdanne - tällöin EKP epäilemättä nostaa korkoja hillitäkseen Euroopan ytimen ylikuumenemista, mikä puolestaan iskisi Suomen heikkoon talouteen kuin moukari. Täysin kuviteltavissa oleva skenaario, mikä voi toteutua milloin tahansa.

Tälläisessä tilanteessa talouspolitiikan keinovalikoimasta löytyy mielestäni riittävät keinot estää haitalliset vaikutukset. Esimerkiksi käänteinen investointivero voisi olla mahdollinen, julkiset investoinnit etc. etc.

 

[Tuamas]

Vapaa kauppa ja markkinatalous ovat aliarvostettuja ilmiöitä kansan keskuudessa. Ongelmia osataan kyllä yksilöidä, mutta se huomaamaton, elintasoa kasvattava iso linja jää havaitsematta.
...
Siinä ei tunneperäiset hekumoinnit 1800-luvun merenkäyntidynastiasta hetkauta. En kuitenkaan usko, että tarpeeksi moni kansalainen ymmärtää tällaisia kylmiä faktoja. Se on demokratian heikkous nyt ja tulevaisuudessa ehkä vieläkin enemmän.

Niin, tämän vuoksi EU-keskustelua on usein niin turhauttava käydä.

Takerrutaan johonkin olemattomuuksiin ja byrokratiaan (jota olisi kokonaisuutena selvästi enemmän ilman EU:ta, kun jokaisella maalla olisi kansalliset vaatimukset, joihin sitten esim. vientiyhtiöiden tulisi sopeutua) ja koko vapaakauppa, yhtenäinen lainsäädäntö sekä muskelit kauppaneuvotteluissa (koko ratkaisee neuvotteluaseman näissä, aina, vaikka olisi kuinka kovat neuvottelijat) sivuutetaan "ihan kiva juttu" -tasolla.

 

[dana77]

Koko EU-kritiikki on välillä melkoinen hölmölöis-show. Samaan aikaan naureskellaan EU:n standardeille ja kriteereille (nojautuen lenkkimakkara on leivos-tyyppisiin keskittyihin ja tarkoituksellisesti valheellisin urbaanilegendoihin). Samaan hengenvetoon sitten kitistään että ihan vääränlaisia ja epäreiluja ovat espanjalaiset kurkut tms eikä niitä pitäisi hyväksyä. Kakku halutaan syödä ja säilyttää tajuamatta itse koko hommaa.