EU:n ja euron tulevaisuus?

[hjalmar]

Islannille on myönnetty jäsenyys, mutta maa on pistänyt neuvottelut jäihin, kun ovat huomanneet, etteivät taidakaan tarvita koko EUta.

Tuota, mistahan sina naita tietojasi oikein kaivat? Islannin kanssa neuvotellaan edelleen. Se ei siis ole EU:n jasen. Ialanti anoi jasenyytta heinakuussa 2009 ja kesakuussa 2010 paatettiin aloittaa neuvottelut.

Neuvotteluissa kaydaan EU:n lainsaadantoa lapi ja sita verrataan Islannin lakeihin. Ajatus on, etta Islanti muuttaa lakinsa EU-yhteensopivaksi eika painvastoin. Kaikki lait on jaoteltu ns. neuvottelukappaleisiin (esim. ymparistolait, maatalous, koulutus, kansalaisvapaudet jne.), joista osasta on paasty alustavasti sopuun. Vaikemmat asiat jatetaan aina viimeisiksi. Islannin kohdalla tallainen on esim. kalastus.

Kun neuvottelut on kayty, sopimus taytyy hyvaksya Islannissa (joko parlamentissa tai kansanaanestyksessa) seka EU:n parlamentissa.

Alla lisatietoja komission sivuilta enkuksi.

http://ec.europa.eu/enlargement/countries/detailed-country-information/iceland/index_en.htm

 

[Dennis]

Tuota, mistahan sina naita tietojasi oikein kaivat? Islannin kanssa neuvotellaan edelleen. Se ei siis ole EU:n jasen.

Ilmaisin itseni nopeasti epäselvästi, eikä ollut tarkoitus antaa ymmärtää, että Islanti olisi EUn jäsen. Maa siis haki jäsenyyttä 2009, hakemus hyväksyttiin ja maasta tuli virallinen hakija. Käytännön tasolla tilanne on se, että Islanti pääsee jäseneksi, mikäli se niin haluaa. Tällä hetkellä tilanne näyttää olevan se, ettei halua.

 

[dana77]

Ja vaikkei ehkä EUn vika olekaan, niin jos me maksamme jäsenmaksua siitä hyvästä, että tavara liikkuu vapaasti, niin miksen voi käydä ostamassa autoa Saksasta, hakea matkalla takakontillisen nuuskaa Ruotsista, ajella Suomeen ja lyödä auton Suomen kilpiin ilman, että tulee helvetillinen paperisota ja veroselvittely?

No ei tosiaan ole EU:n vika. Suomen valtio ei ole halunnut täysin vapaasta kaupasta luopua ja siksi haluaa mm. autoja verottaa. Ihmeellistä on jos joku näiden vastustaja vastustaisi myös EU:ta.

 

[Dee Snider]

Latvian mukaantulo on ratkaiseva isku eurokriisin nujertamiseksi ja kuolinisku pölhöpopulismille. Se antaa mahtavan positiivisen signaalin taistelussa eurooppalaisen solidaarisuuden, yhteistyön ja veljeyden puolesta. Se, että Latvia jättää oman impivaaransa ja suuntaa katseensa pimeydestä kohti eurooppalaisen vaikuttamisen ydintä, antaa se myös lisätukea meille, kun turvaamme suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja työpaikkoja. Näin kannetaan vastuuta.

Tämä on fantastista jatkumoa eurooppalaisen edistyksen riemukulkuun, mitä olemme saaneet seurata esim. elintarviketeollisuuden saralla. Se, että Romanian mustalaiset myy homehtuneita hevosenraatojaan naudanlihana on toki saanut äärioikeistolaiset populistipersut ympäri Euroopan reagoimaan ja levittämään vihapuhetta, sekä monikulttuurivastaisuutta.

 

[hjalmar]

Ei minulla ole mitään EUn monia perusarvoja vastaan mitään, mutta en ymmärrä sitäkään, että miksi esim. tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden järjestämiseen ja sopimiseen valtioiden kesken tarvitaan nettomaksajia ja nettosaajia? Selittäkää nyt joku?

Ja vaikkei ehkä EUn vika olekaan, niin jos me maksamme jäsenmaksua siitä hyvästä, että tavara liikkuu vapaasti, niin miksen voi käydä ostamassa autoa Saksasta, hakea matkalla takakontillisen nuuskaa Ruotsista, ajella Suomeen ja lyödä auton Suomen kilpiin ilman, että tulee helvetillinen paperisota ja veroselvittely?

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, miten lait syntyvat? EU:n monet toimielimet, huippukokoukset ja erilaiset ministeritapaamiset nayttavat monta kertaa aika naurettavalta puuhalta. Kokouksia pidetaan, mutta mitaan valmista ei nayta tulevan.

Mutta mista se johtuu? Se johtuu yksinkertaisesti siita, etta eri valtioiden valilla asioista sopiminen on oikeasti vaikeaa. Jokaisella maalla on omat kansalliset intressit, joista pidetaan kiinni. Ja kun jasenmaita on 27 kappaletta, niin siina on monta sopan keittajaa.

Tavaroiden, ihmisten, paaomien ja palveluiden vapaa liikkuminen ei synny itsestaan. Siihen tarvitaan lakeja. Ja ne pitaa valmistella, neuvotella ja saataa seka kansallisella etta EU-tasolla. EU on iso organisaatio ja sen pyorittamiseen tarvitaan rahaa. Ne, jotka ovat jasenina tassa klubissa ja saavat siita myos hyodyn, maksavat kukin oman kantokykynsa mukaan.

Voit kayda ostamassa auton Saksasta, mutta Suomen valtio haluaa siita osansa. Sita perustellaan valtion verotulojen kannalta, mutta varmaan myos siksi, etta muuten autokauppa kuivuisi pieniin Suomessa, jos auton ostaminen ulkomailta olisi helppoa ja taloudellisesti erittain houkuttelevaa. Mutta Suomen valtion toiminta on ristiriidassa EU:n sisamarkkinaperiaatteiden kanssa, koska ajatuksena on, etta sisamarkkina-alueella tavaran liikkumista maasta toiseen ei saa estaa sellaisilla veroilla, jotka poikkeavat oman maan vastaavan tavaran verottamisesta. Naistahan on useita oikeusjuttuja ja kanteluita tehty.

Koko ongelma johtuu siita, etta monissa EU-maissa ei ole autoveroa ollenkaan, ainoastaan ALV. Siksi hinnat ovat paljon halvempia.

Nuuska on erikoistapaus. Sen myynti oli kielletty EU-maissa terveydellisista syista jo ennen kuin Ruotsi liittyi jaseneksi. Mutta jasenyysneuvotteluissa Ruotsi piti kynsin hampain kiinni oikeudestaan vapaasti nuuskata ja se sai siksi poikkeusluvan.

 

[Dennis]

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, miten lait syntyvat? EU:n monet toimielimet, huippukokoukset ja erilaiset ministeritapaamiset nayttavat monta kertaa aika naurettavalta puuhalta. Kokouksia pidetaan, mutta mitaan valmista ei nayta tulevan.

Mutta mista se johtuu? Se johtuu yksinkertaisesti siita, etta eri valtioiden valilla asioista sopiminen on oikeasti vaikeaa. Jokaisella maalla on omat kansalliset intressit, joista pidetaan kiinni. Ja kun jasenmaita on 27 kappaletta, niin siina on monta sopan keittajaa.

Tavaroiden, ihmisten, paaomien ja palveluiden vapaa liikkuminen ei synny itsestaan. Siihen tarvitaan lakeja. Ja ne pitaa valmistella, neuvotella ja saataa seka kansallisella etta EU-tasolla. EU on iso organisaatio ja sen pyorittamiseen tarvitaan rahaa. Ne, jotka ovat jasenina tassa klubissa ja saavat siita myos hyodyn, maksavat kukin oman kantokykynsa mukaan.

Ymmärrän hyvin sen, että lakien säätämiseen tarvitaan valmistelua ja virkamieskoneiston pyörittäminen ei ole ilmaista. Mutta ei tuo kysymys vastaa siihen, miksi pitää olla nettosaajia ja -maksajia. Eli minkä takia osa maista saa EUlta enemmän, mitä sinne maksaa ja toisin päin? Ja miksi ylipäätään rahoja pitää kierrättää EUn kautta?

Ja kuten totesit, 27 jäsenmaata aiheuttaa sen, että isojen asioiden edistämisen sijaan EUssa keskitytään kuskaamaan parlamenttia Brysselin ja Strasbourgin välillä, jottei ranskalaisille tule paha mieli ja säädetään direktiivejä kurkun käyryydestä. Muutenkin lakien ja asetusten säätäminen EU-tasolla tuntuu melko turhalta toiminnalta, kun jäsenmaat kuitenkin noudattavat ja jättävät noudattamatta niitä mielensä mukaan, kun siltä tuntuu. Mitä lähempänä Välimerta maa sijaitsee, sitä todennäköisemmin sopimukset ja direktiivit ovat lähinnä suuntaa-antavia toimintaohjeita, joilla voi tarvittaessa pyyhkiä takapuolta.

 

[nataS]

Eika heikolta näyttää euroalueella, vaikka Kataisen suulla on tälläkin viikolla parempia näkymiä maalailtu lähinnä kriisimaiden pudonneisiin lainakorkoihin perustuen. Kuitenkin talouslukujen valossa taantuma sen kuin jatkaa syvenemistään. "Yllättäen" ekonomistien ennustukset olivat jälleen kerran todellisuutta positiivisempia. EU:n tilastoviraston Eurostatin ennakkotietojen mukaan 17 euromaan kansantuote supistui loka-joulukuussa 0,6 prosenttia heinä-syyskuusta ja 0,9 prosenttia viime vuoden loka-joulukuusta.

Euroalueen taantuma syveni odotettua enemmän | Taloussanomat

 

[Midnight Rambler]

Latvian mukaantulo on ratkaiseva isku eurokriisin nujertamiseksi ja kuolinisku pölhöpopulismille. Se antaa mahtavan positiivisen signaalin taistelussa eurooppalaisen solidaarisuuden, yhteistyön ja veljeyden puolesta. Se, että Latvia jättää oman impivaaransa ja suuntaa katseensa pimeydestä kohti eurooppalaisen vaikuttamisen ydintä, antaa se myös lisätukea meille, kun turvaamme suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja työpaikkoja. Näin kannetaan vastuuta.

Tämä on fantastista jatkumoa eurooppalaisen edistyksen riemukulkuun, mitä olemme saaneet seurata esim. elintarviketeollisuuden saralla. Se, että Romanian mustalaiset myy homehtuneita hevosenraatojaan naudanlihana on toki saanut äärioikeistolaiset populistipersut ympäri Euroopan reagoimaan ja levittämään vihapuhetta, sekä monikulttuurivastaisuutta.

En edes uskalla kuvitella europoikien korulauseita siinä vaiheessa, kun ensimmäinen aasialainen ja/tai afrikkalainen maa hyväksytään mukaan EU-kukkaiskedolle. Raikukoon oodi ilolle läpi arojen ja aavikoiden, veljet!

 

[hjalmar]

Ymmärrän hyvin sen, että lakien säätämiseen tarvitaan valmistelua ja virkamieskoneiston pyörittäminen ei ole ilmaista. Mutta ei tuo kysymys vastaa siihen, miksi pitää olla nettosaajia ja -maksajia. Eli minkä takia osa maista saa EUlta enemmän, mitä sinne maksaa ja toisin päin? Ja miksi ylipäätään rahoja pitää kierrättää EUn kautta?

Ja kuten totesit, 27 jäsenmaata aiheuttaa sen, että isojen asioiden edistämisen sijaan EUssa keskitytään kuskaamaan parlamenttia Brysselin ja Strasbourgin välillä, jottei ranskalaisille tule paha mieli ja säädetään direktiivejä kurkun käyryydestä.

Lyhyt vastaus: Se kuinka paljon kukin maa EU:lle maksaa jasenmaksuina perustuu bruttokansantuotteeseen. Se on objektiivinen mittari. Koyhemmat maat maksavat EU:n kassaan vahemman kuin rikkaat maat. Se kuinka paljon kukin maa saa lopulta takaisin erilaisina EU-tukina riippuu siita, mita rahoituskohteita sinne esitetaan. Kukaan ei pysty sanomaan tarkkoja summia talla hetkella, koska emme tieda, miten talous kehittyy.

Kierrattaminen johtuu siita, etta EU haluaa varmistaa, etta kukin maa panee omaakin rahaa likoon projekteissa. Eihan siita tulisi mitaan, jos EU:lta vain haetaan rahaa, mutta itse ei pantaisi latin latia vaikkapa moottoriteiden rakentamiseen.

EU-parlamentin kuskaamisesta olen samaa mielta. Se maksaa vuodessa noin 180 miljoonaa euroa. Asia on erittain arka paikka Ranskalle. Parlamentin selva enemmisto on tata kuskaamista vastaan, mutta asia ei kuulu sille, vaan neuvostolle. Sita paitsi EU-sopimuksessa, viimeisin ns. Lissabonin sopimus,joka tuli voimaan vuoden 2009 lopulla, on luettelo erilaisten EU-toimielinten kotipaikoista. Siina lukee, etta parlamentin kotipaikka on Strasbourg, mutta taydentavia istuntoja jarjestetaan Brysselissa samoin kuin valiokunnat kokoontuvat siella. Komission kotipaikaksi on maaritelty Bryssel, Euroopan keskuspankin Frankfurt, EU-tuomioistuimen Luxembourg jne.

 

[Dennis]

Lyhyt vastaus: Se kuinka paljon kukin maa EU:lle maksaa jasenmaksuina perustuu bruttokansantuotteeseen. Se on objektiivinen mittari. Koyhemmat maat maksavat EU:n kassaan vahemman kuin rikkaat maat. Se kuinka paljon kukin maa saa lopulta takaisin erilaisina EU-tukina riippuu siita, mita rahoituskohteita sinne esitetaan. Kukaan ei pysty sanomaan tarkkoja summia talla hetkella, koska emme tieda, miten talous kehittyy.

Kierrattaminen johtuu siita, etta EU haluaa varmistaa, etta kukin maa panee omaakin rahaa likoon projekteissa. Eihan siita tulisi mitaan, jos EU:lta vain haetaan rahaa, mutta itse ei pantaisi latin latia vaikkapa moottoriteiden rakentamiseen.

Mutta miksei asiaa vaan hoideta niin yksinkertaisesti, että jokainen jäsenmaa maksaa oman maksuosuutensa verran rahaa EUhun ja tuo raha käytetään sitten lainsäädäntöelinten ja muiden "välttämättömien" byrokratiahimmeleiden pyörittämiseen. Takaisin ei kukaan hakisi mitään, vaan esim. Suomen maanviljelijät saisivat tukensa edelleen EUn sijaan suoraan Suomen valtiolta, joka sitten noudattaisi tukien myöntämisessä EUlta saamiaan ohjeistuksia, jos sellaisiin on sitouduttu.

Eli karvalakkiesimerkkinä - mitä järkeä on maksaa 100 rahaa EUhun, josta 50 rahaa menee hallinnon ylläpitoon, 30 rahaa tulee takaisin erinäisten takaisinmaksuosuuksien kautta ja 20 rahaa menee moottoritien ylläpitoon Bulgariassa, kun vaihtoehtona olisi maksaa 50 rahaa hallinnon ylläpitoon, kohdistaa 30 rahaa kansallisesti ja pistää 20 rahaa säästön. Ikävä tässä on se, että bulgaarit joutuvat nyt itse hoitamaan tiestönsä kunnon, mutta elämä on.

Entistä älyttömämmäksi tuon takaisinmaksurallin tekee se, kun todistetusti EU-rahoja valuu hukkaan miljoonatolkulla tukien väärinkäytöstä johtuen. Sanomattakin lienee selvää, että nämäkin väärinkäytökset ovat sitä yleisempiä, mitä etelämmäksi mennään. Eli edellisen esimerkin 20 rahasta bulgarialaisen moottoritien rakentamiseen meneekin vain puolet ja loput valuu korruptoituneitten viranomaisten ja näiden hyvien veljien taskuihin.

 

[nataS]

Mutta miksei asiaa vaan hoideta niin yksinkertaisesti, että jokainen jäsenmaa maksaa oman maksuosuutensa verran rahaa EUhun ja tuo raha käytetään sitten lainsäädäntöelinten ja muiden "välttämättömien" byrokratiahimmeleiden pyörittämiseen. Takaisin ei kukaan hakisi mitään, vaan esim. Suomen maanviljelijät saisivat tukensa edelleen EUn sijaan suoraan Suomen valtiolta, joka sitten noudattaisi tukien myöntämisessä EUlta saamiaan ohjeistuksia, jos sellaisiin on sitouduttu.

Juuri noin homma toimisi paljon järkevämmin. Rahaa ei annettaisi turhaan EU:n pyöriteltäväksi ja palautettavaksi mitä järjettömämpiin hankkeisiin. Jokainen maa voisi kohdentaa nuokin rahat sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Pelkkä vapaan kaupan ja liikkuvuuden alue riittäisi hyvin ilman mitään tulonsiirtoja EU:n kautta mihinkään suuntaan.

 

[Toejoen Veikko]

Veikkaan myos, etta kaikki moni tanne Jatkoaikaan kirjoittava panee reilusti enemman kuin satasen vuodessa latkaotteluihin. Ja pirun monta kertaa menee rahat hukkaan, kun oma joukkue pelaa paskasti ja haviaa pelin. Voittojahan me halutaan nahda.

Täysin omasta vapaasta tahdostaan. EU-jäsenmaksuilla voisi vaikka parantaa suomalaista terveydenhuoltoa. Sen sijaan raha lähetetään Brysseliin, josta sitä jaetaan ympäri Eurooppaa ja siten tuetaan joidenkin muiden maiden terveydenhuoltoa. Sellaisten maiden, joissa veroaste on selvästi Suomen veroastetta pienempi.

 

[dana77]

EU:n idea on kehittää Eurooppaa kokonaisvaltaisesti. Näin saadaan edistettyä hankkeita, joita ei muuten saataisi. Sama kuin pääkaupunkiseudulla ei saada länsimetroa aikaiseksi, jos sitä ei ylempää potkita.

Kysymys on sama, kuin että miksi minun tarvitsee maksaa veroja, kun voisin käyttää rahat suoraankin tarvitsemieni terveyspalveluiden ja muiden maksamiseen. Turhaan kierrätetään rahaa valtion kautta vaikka tästä aiheutuu byrokratiakustannuksia.

 

[paki77]

EU:n idea on kehittää Eurooppaa kokonaisvaltaisesti. Näin saadaan esistettyä hankkeita, joita ei muuten saataisi. Sama kuin oääkaupunkiseudulla ei saada länsimetroa aikaiseksi, jos sitä ei ylempää potkita.

Kysymys on sama, kuin että miksi minun tarvitsee maksaa veroja, kun voisin käyttää rahat suoraankin tarvitsemieni terveyspalveluiden ja muiden maksamiseen. Turhaan kierrätetään rahaa valtion kautta vaikka tästä aiheutuu byrokratiakustannuksia.

En kyllä tiedä sitten pitääkö tämä juurikaan paikkansa. Joku Cern, avaruustutkimus ja fuusiovoiman tutkimus tms. voisivat olla asioita, joihin EU:n kuuluisi panostaa yhteisestä budjetista. Nyt rahat menevät suurimmaksi osaksi esim. maatalouteen ja aluetukina köyhille maille.

E: Eli EU:n tulisi keskittyä asioihin, jotka ovat liian kalliita yksittäisille maille hoidettavaksi. Maataloustuet ym. valtiot pystyvät hoitamaan itsekin.

 

[nataS]

EU:n idea on kehittää Eurooppaa kokonaisvaltaisesti. Näin saadaan esistettyä hankkeita, joita ei muuten saataisi. Sama kuin oääkaupunkiseudulla ei saada länsimetroa aikaiseksi, jos sitä ei ylempää potkita.

Tähän voisin esittää sitten semmoisen kysymyksen, että mitä tärkeää Suomeen on saatu EU-rahoituksen ansiosta? Siis semmoista, jota ei oltaisi ilman EU-rahoitusta saatu. Itse olen lähinnä törmännyt siihen, että EU-rahaa poltetaan tarpeettomiin julkisiin projekteihin, jotka eivät tuota mitään hyödyllistä vaan lähinnä työllistävät byrokraatteja tai joutavien asioiden tutkijoita.

 

[Toejoen Veikko]

Sama kuin pääkaupunkiseudulla ei saada länsimetroa aikaiseksi, jos sitä ei ylempää potkita.

Valtion osuus Länsimetron kustannuksista on 30%. Iso siivu sekin, mutta huomioitava toki sekin, että valtio saa Helsingistä ja Espoosta aika mukavasti tuloja.

Esim. Rail Baltica olisi mielestäni tervetullut hanke ja voisin jopa nähdä kohtuullisena, että EU:n osuus siinä olisi 30%. Viro, Latvia, Liettua, Puola ja mahdollisesti Saksa sitten jakaisivat 70% kustannuksista sillä perusteella, paljonko kustannuksista kunkin valtion rajojen sisälle kohdistuu. Tällä hetkellä EU:ssa tilanne on se, että vuosina 2004 ja 2007 jäseniksi tulleet maat ovat edelleen pelkästään saamapuolella ja samanaikaisesti niissä pidetään erittäin matalaa veroastetta.

 

[hjalmar]

Eli karvalakkiesimerkkinä - mitä järkeä on maksaa 100 rahaa EUhun, josta 50 rahaa menee hallinnon ylläpitoon, 30 rahaa tulee takaisin erinäisten takaisinmaksuosuuksien kautta ja 20 rahaa menee moottoritien ylläpitoon Bulgariassa, kun vaihtoehtona olisi maksaa 50 rahaa hallinnon ylläpitoon, kohdistaa 30 rahaa kansallisesti ja pistää 20 rahaa säästön. Ikävä tässä on se, että bulgaarit joutuvat nyt itse hoitamaan tiestönsä kunnon, mutta elämä on.

Entistä älyttömämmäksi tuon takaisinmaksurallin tekee se, kun todistetusti EU-rahoja valuu hukkaan miljoonatolkulla tukien väärinkäytöstä johtuen. Sanomattakin lienee selvää, että nämäkin väärinkäytökset ovat sitä yleisempiä, mitä etelämmäksi mennään. Eli edellisen esimerkin 20 rahasta bulgarialaisen moottoritien rakentamiseen meneekin vain puolet ja loput valuu korruptoituneitten viranomaisten ja näiden hyvien veljien taskuihin.

Sinun 100:sta eurosta menee 6 euroa EU:n hallinnon pyorittamiseen. Voit tutustua EU-budjetin menopuoleen.

Juttu on vaan niin, etta jos EU ei tule mukaan johonkin kansalliseen projektiin, niin niita rahoja ei tahdo loytya omasta takaa. Jos Turusta Raumalle rakennettaisiin moottoritie ja EU maksaa siita 70% ja Suomi loput, niin hanke voi onnistua. Mutta jos Suomi rahoittaa koko 100 prosenttia, niin rakentamatta jaa. Tama on vain talla tavalla, silla mikaan yksittainen EU-maa ei keraa tuloja valtiolle niin paljon kuin on menoja, vaan ottaa lainaa. EU-budjettia ei voi rahoittaa lainanotolla.

Jos ajattelee vain omasta kotipirtistaan kasin eika matkustele ulkomailla, voikin hyvin taivastella, etta miksi suomalaiset(kin) osallistuvat moottoriteiden rakentamiseen Bulgariassa. Yhta hyvin bulgarialaiset voivat kysella, etta mita Suomen tiesto heille kuuluu? Mutta tassa yritetaan rakentaa koko Eurooppaa ja paaseehan esimerkiksi niista hyvista teista nauttimaan siella, missa kulloinkin liikkuu. Jos olisit golf klubin jasen (mina en itse pelaa kolopalloa), jolla on useita kenttia omistuksessaan, niin varmasti haluaisit, etta ne kaikki pidetaan kunnossa, vaikka itse pelaatkin normaalisti omalla suosikkikentallasi.

Siita olen taysin samaa mielta, etta EU-varoja kaytetaan vaarin ja myos ilmansuunnasta, minka mainitsit. Korruptio rehoittaa tietyissa maissa ja sita ei EU-lainsaadanto saa kuriin. Miksi ei? Siksi, koska nama maat, mm. Italia, eivat itse joko halua tai eivat pysty. Italiassa molemmat ovat voimassa. Tarvitaan jasenmaiden tahto sille, etta EU-lakeja terastetaan niin, etta vaarinkaytokset saadaan kuriin. Mutta tata eivat kaikki maat halua. Se ei ole Suomen hallituksen vika.

Otetaan esimerkiksi pankkivalvonta. Onhan se aivan selvaa eurokriisin opettamana, etta pankkien toimintaa on valvottava paljon tarkemmin ja siihen tarvitaan laki, joka antaa Euroopan keskuspankille suuremmat valtuudet. Mutta tapahtuuko nain, en ole varma. Esimerkiksi britit eivat sita halua, vaikka tassa yhteydessa raha on rahaa, pankin ovat kytkoksissa toisiinsa ja jopa maailmanlaajuisesti. Se etta briteilla on punta on sivuseikka.
Lontoo City on maailman suurin rahanpesukeskus.

Suomessa taas eraat nationalistiset tahot ryhtyvat hokemaan, etta pankkivalvonta on liittovaltiokehitysta. Vaikka jarki sanoisi toista, niin ei haluta antaa EU:lle lisaa toimivaltuuksia, ei vaikka se olisi kaikkien etu.

 

[Dennis]

Sinun 100:sta eurosta menee 6 euroa EU:n hallinnon pyorittamiseen. Voit tutustua EU-budjetin menopuoleen.

No sitä suuremmalla syyllä - maksetaan tuo 6 rahaa, vaikka tuplataan se 12een ja pidetään loput itsellä.

Juttu on vaan niin, etta jos EU ei tule mukaan johonkin kansalliseen projektiin, niin niita rahoja ei tahdo loytya omasta takaa. Jos Turusta Raumalle rakennettaisiin moottoritie ja EU maksaa siita 70% ja Suomi loput, niin hanke voi onnistua. Mutta jos Suomi rahoittaa koko 100 prosenttia, niin rakentamatta jaa. Tama on vain talla tavalla, silla mikaan yksittainen EU-maa ei keraa tuloja valtiolle niin paljon kuin on menoja, vaan ottaa lainaa. EU-budjettia ei voi rahoittaa lainanotolla.

Tämähän nyt on ihan päätöntä p*skapuhetta. Eli Suomen valtiolla ei olisi mahdollisuutta tehdä mitään investointeja infraan ilman EUta - sitäkö yrität sanoa? Miten ylipäätään Suomessa saatiin mitään rakennettua ennen vuotta 1995, kun emme olleet EUn jäseniä?Samoin aivan älytöntä puhetta tuo, ettei EUn budjettiin meneviin rahoihin oteta lainaa. Suomi ottaa kuluvana vuonna useamman miljardin lainaa kattaakseen vajettaan. Mikäli nettomaksua EUhun ei olisi, tuo lainasumma olisi 0,5 miljardia pienempi. Ei se tuon vaikeampaa ole.

Jos ajattelee vain omasta kotipirtistaan kasin eika matkustele ulkomailla, voikin hyvin taivastella, etta miksi suomalaiset(kin) osallistuvat moottoriteiden rakentamiseen Bulgariassa. Yhta hyvin bulgarialaiset voivat kysella, etta mita Suomen tiesto heille kuuluu?

Ja bulgarialaiset nimenomaan ajattelevat, että mitä Suomen tiestö heille kuuluu ja eihän se kuulukaan. Jokainen varmaan muistaa hyvin italialaisten reaktiot, kun Euroopan elintarvikevirastoa ehdotettiin sijoitettavaksi Helsinkiin Parman sijaan. Kovasti olivat italiaanot solidaarisen tuntuisia meille pohjoisille heimoveljilleen.

Siita olen taysin samaa mielta, etta EU-varoja kaytetaan vaarin ja myos ilmansuunnasta, minka mainitsit. Korruptio rehoittaa tietyissa maissa ja sita ei EU-lainsaadanto saa kuriin. Miksi ei? Siksi, koska nama maat, mm. Italia, eivat itse joko halua tai eivat pysty. Italiassa molemmat ovat voimassa. Tarvitaan jasenmaiden tahto sille, etta EU-lakeja terastetaan niin, etta vaarinkaytokset saadaan kuriin. Mutta tata eivat kaikki maat halua. Se ei ole Suomen hallituksen vika.

Väärinkäytökset ei ole Suomen hallituksen vika, mutta se on, että hallitus jatkaa samassa kerhossa pyörimistä näiden jäsenmaiden kanssa, jotka jatkuvasti kusevat kaverin kamiinaan.

Otetaan esimerkiksi pankkivalvonta. Onhan se aivan selvaa eurokriisin opettamana, etta pankkien toimintaa on valvottava paljon tarkemmin ja siihen tarvitaan laki, joka antaa Euroopan keskuspankille suuremmat valtuudet. Mutta tapahtuuko nain, en ole varma. Esimerkiksi britit eivat sita halua, vaikka tassa yhteydessa raha on rahaa, pankin ovat kytkoksissa toisiinsa ja jopa maailmanlaajuisesti. Se etta briteilla on punta on sivuseikka.
Lontoo City on maailman suurin rahanpesukeskus.

Suomessa taas eraat nationalistiset tahot ryhtyvat hokemaan, etta pankkivalvonta on liittovaltiokehitysta. Vaikka jarki sanoisi toista, niin ei haluta antaa EU:lle lisaa toimivaltuuksia, ei vaikka se olisi kaikkien etu.

Euroopassa on tähänkin asti toiminut pankkiviranomainen, joka mm. toteutti pankkisektorin stressitestit, jotka esim. espanjalaiset pankit läpäisivät kevyesti. No, eipä mennyt kauaakaan, kun samaiset pankit olivat tukiluukulla hakemassa hätärahaa muilta euromailta. Nyt sitten pölhökustaat eurokraatit elävät siinä unelmassa, että antamalla lisävaltuuksia näille samoille valvojille ja palkkaamalla toista tuhatta virkamiestä lisää, homma ratkeaa ja väärinkäytöksiä ei enää nähdä. Kaunis ajatus, mutta en hetkeäkään usko siihen, että tulevakaan pankkivalvoja saa finanssisektoria kuriin.

Ylipäätään ratkaisumalli kaikkiin ongelmiin tuntuu olevan "lisää integraatiota", "lisää valvontaa" ja "valta pois kansallisilta instituutioilta".

 

[peruspata]

Ylipäätään ratkaisumalli kaikkiin ongelmiin tuntuu olevan "lisää integraatiota", "lisää valvontaa" ja "valta pois kansallisilta instituutioilta".

Tämäkin on yksi asia, jota en ymmärrä. Järkeeni ei mahdu, miten ongelmat katoavat, jos päätösvaltaa säilytetään mahdollisimman vähän kotimaassa. Oikeasti tilanne on se, että EU:n nuoleskelijat voisivat hyvin painua lähemmäksi ydintä, pois Suomen arkipäivän politiikasta. Miksi kiusata täällä itseänsä ja muita, jos se aito rakkaus löytyy Brysselistä?

 

[dana77]

Tähän voisin esittää sitten semmoisen kysymyksen, että mitä tärkeää Suomeen on saatu EU-rahoituksen ansiosta? Siis semmoista, jota ei oltaisi ilman EU-rahoitusta saatu.

EU-rahoilla on tehty omassa ympäristössäni esimerkiksi tuossa lähellä oleva iso silta ja muutamia teknologia-keskuksen rakennuksia sekä ilmeisesti tietoliikenneyhteyksiä. Toki aina voidaan sanoa, että olisihan nuo voitu itsekin maksaa, ihan kuin minäkin voin sanoa, etten tarvitse valtiota järjestämään terveydenhuoltoa, koska voin maksaa hoitoni suoraan itsekin.

Maatalouden suunnittelu on yksi isoimpia asioita, joista EU:sta voi olla hyötyä kokonaisuudelle. EU nimenomaan estää ettei kaikki maat voi jakaa tukia ympäriinsä niinkuin haluavat, vaan maataloustuotteet tuotetaan siellä missä fiksuinta eli missä ne pärjäävät ilman tukia. Minä en edes näe, että Suomi tässä varsinaisesti häviää, sillä onhan useiden tuotteiden viljely täällä kylmässä pohjoisessa lyhyellä kasvukaudella suorastaan tyhmää. Täällä kannattaakin keskittyä toisiin asioihin ja se onnistuu niin että niillä aloilla voidaan myös kilpailla vapaasti eikä esim saksalaiset tue omaa kännykkätuotantoaan veromaksajien miljardeilla. Esimerkki voisi olla parempikin, mutta idea on varmasti selvä.

 

[kovalev]

Tänään A-talkissa Backman, Sasi vs. Soini, Seppänen.
Toivottavasti keskustelusta tulee sitä mitä nimilista lupailee.

Kukaan ei varmaan arvaa aihetta.

 

[erku]

Tänään A-talkissa Backman, Sasi vs. Soini, Seppänen.
Toivottavasti keskustelusta tulee sitä mitä nimilista lupailee.

Kukaan ei varmaan arvaa aihetta.

No on kyllä aika sopiva nimilista. Ehkä jos Backmanin tilalle olisi vielä saatu joku Cronberg tai Haglund, niin lista olisi ollut vieläkin täydellisempi. Mutta joka tapauksessa hienoa, että YLE:llä ollaan hereillä ja tarjotaan kansalle tällaista.

 

[hjalmar]

Tämähän nyt on ihan päätöntä p*skapuhetta. Eli Suomen valtiolla ei olisi mahdollisuutta tehdä mitään investointeja infraan ilman EUta - sitäkö yrität sanoa? Miten ylipäätään Suomessa saatiin mitään rakennettua ennen vuotta 1995, kun emme olleet EUn jäseniä?Samoin aivan älytöntä puhetta tuo, ettei EUn budjettiin meneviin rahoihin oteta lainaa. Suomi ottaa kuluvana vuonna useamman miljardin lainaa kattaakseen vajettaan. Mikäli nettomaksua EUhun ei olisi, tuo lainasumma olisi 0,5 miljardia pienempi. Ei se tuon vaikeampaa ole.

Ymmarsit nyt vaarin, ehka tahallisesti. En mina niin sanonut, etteiko Suomen valtio voisi rahoittaa infraa ilman EU:n tukea. Enka sanonut sitakaan, etta ennen vuotta 1995 Suomi ei olisi mukamas onnistunut rahoittamaan mitaan itsenaisesti.

Se mita sanoin, oli etta Suomi ja muut jasenmaat eivat juurikaan pysty loytamaan rahoitusta suurille investointihankkeille, jos rahoitus tulee pelkastaan omasta kansallisesta budjetista. Koska rahat ovat tiukassa eika uutta ulkomaanlainaa saisi ottaa, niin investointitoiminta jaahtyy. Mutta kun EU:n kassa tulee apuun, niin se helpottaa kummasti.

Toiseksi en kirjoittanut myoskaan, etteiko EU-budjettiin meneviin rahoihin otettaisi lainaa. Vaan sen, etta EU-budjettia ei voi rahoittaa lainarahalla. EU ei voi siis itse lainata rahaa, jotta se saisi oman budjettinsa tasapainoon. Ymmarratko eron?

 

[Turma]

Minä en edes näe, että Suomi tässä varsinaisesti häviää, sillä onhan useiden tuotteiden viljely täällä kylmässä pohjoisessa lyhyellä kasvukaudella suorastaan tyhmää.

Menee hieman ot, muta: Pitää muistaa huoltovarmuus. Jos tulee Euroopanlaajuinen ruokakriisi, niin ei mielestäni pidä luottaa, että Euroopan vilja-aitasta jaetaan solidaarisesti ruokaa tännekin. Toisekseen arvostan Suomalaisen ruoan luotettavuutta, ja haluan jatkossakin tietää, mistä ruokani tulee. En halua syödä hevosta tietämättäni.

Muuten ymmärrän tuon pointin, että tehään täällä sitä, mitä täällä parhaiten osataan.

 

[Dennis]

Ymmarsit nyt vaarin, ehka tahallisesti. En mina niin sanonut, etteiko Suomen valtio voisi rahoittaa infraa ilman EU:n tukea. Enka sanonut sitakaan, etta ennen vuotta 1995 Suomi ei olisi mukamas onnistunut rahoittamaan mitaan itsenaisesti.

Ok, tämä selvä.

Se mita sanoin, oli etta Suomi ja muut jasenmaat eivat juurikaan pysty loytamaan rahoitusta suurille investointihankkeille, jos rahoitus tulee pelkastaan omasta kansallisesta budjetista. Koska rahat ovat tiukassa eika uutta ulkomaanlainaa saisi ottaa, niin investointitoiminta jaahtyy. Mutta kun EU:n kassa tulee apuun, niin se helpottaa kummasti.

Toiseksi en kirjoittanut myoskaan, etteiko EU-budjettiin meneviin rahoihin otettaisi lainaa. Vaan sen, etta EU-budjettia ei voi rahoittaa lainarahalla. EU ei voi siis itse lainata rahaa, jotta se saisi oman budjettinsa tasapainoon. Ymmarratko eron?

Ymmärrän kyllä sen, että EU ei instituutiona voi lainata rahaa ulkopuolelta, vaan kaikki sen rahat on peräisin jäsenvaltioilta ja jäiden kansallisista budjeteista. Mutta lainarahallahan suurin osa valtioista noita kansallisia budjettejaan tasapainottaa, joten EUn kassaan päätymä raha on valtioden ottamaa lainaa.

Siksi minulle ei aukea lainkaan, että jos Suomella ei sinun mukaasi juurikaan ole varaa ja mahdollisuutta hankkia lainarahoitusta hankkeilleen itsenäisesti, niin miten ihmeessä se auttaa asiaan, että maksamme vuositasolla EUhun ~0,5 miljardia enemmän, mitä sieltä saadaan takaisin? Tuskin tuo koko puoli miljardia menee siellä hallinnon pyörittämiseen. Eli miten se EUn kassa auttaa investointitoimintaan, jos rahaa sinne uppoaa enemmän, mitä saadaan takaisin? Onko mielestäsi on ok ottaa lainaa, maksaa se EUn kassaan ja saada se sieltä osittain takaisin, mutta se ei ole ok, jos ottaa lainaa ja laittaa sen suoraan kansallisiin investointeihin?

Mitä lisäarvoa Suomi saa sille, että rahaa kierrätetään Brysselin kautta? Hallinnon ylläpitoon kuluvan rahan maksaminen on ihan fine, mutta miksi maksaa sinne ylimääräistä ja sitten anoa siitä osa takaisin? Ei kai EU-tasolla paremmin olla selvillä esim. siitä, mitä investointeja Suomeen tulee tehdä ja mitä ei?

Paljon kysymyksiä, eikä näihin tarvitse vastata, jos ei jaksa. Kunhan vaan ihmettelen "ääneen" tätä meininkiä. Ei minulla ole mitään ideologista tai puoluepoliittista syytä vastustaa tai puolustaa EUta. Tällaiset tulonsiirtohimmelit, turhalta vaikuttava byrokratia ja "lisää valvontaa, niin kaikki hoituu"-puheet vaan ei osu allekirjoittaneen kaaliin, mutta eipähän sitä tarvitse kaikkea ymmärtääkään.