Euroopassa vallitsee varsin skitrofreeninen tilanne, kun samaan aikaan halutaan syventää globaalia integraatiota ja yhteisvastuuta, ja samaan aikaan Länsi-Euroopassa, jossa ei ole tapahtunut emämaasta irtaantumisia enää monienkaan sukupolvien aikana, alkaa tapahtua järjestäytymistä itsenäisyyden ja 'heimoveljeyden' puolesta. Esimerkiksi tämä Espanjan Katalonian tilanne olisi Suomen oloissa vähän sama kuin Uusimaa päättäisi haluta jatkaa omillaan eikä olla verovaroin tukemassa muuta perä-Suomea.
....
Esimerkiksi tämä Espanjan Katalonian tilanne olisi Suomen oloissa vähän sama kuin Uusimaa päättäisi haluta jatkaa omillaan eikä olla verovaroin tukemassa muuta perä-Suomea.
Ei nyt ihan niinkään, vastaava analogia Suomesta voitaisiin tehdä Ahvenanmaan irtautumisesta.
Uusimaalaiset eivät kuitenkaan ole millään tavalla homogeeninen ryhmä, toisin kuin katalaanit tai ahvenanmaalaiset.
Sinänsä asiassa ei ole mitään uutta, Espanjassa ETA toimi pitkään aseellisesti itsenäisyyden puolesta, IRA Briteissä. Nykyään molemmat ovat käytännössä kuihtuneet olemattomiin.
Sanoisin että nykysuuntaus on se, että itsenäistymisinto on jopa laimentunut Euroopassa viimeisen parin vuosikymmenen aikana.
Eivätkä esimerkiksi skotit kovin tosissaan itsenäisyyttä hamua, koska nykyään elävät pitkälti eteläisten heimoveljiensä rahoilla ja tämä osaltaan pitää siellä realiteetit suurimmalla osalla porukasta hallussa.
Toki nämä asiat nähdään yhdeksän kertaa kymmenestä vain sen oman agendan kautta peilattuna.
Brittien tilanne EU:n suhteen on ihan ymmärrettävä, koska pitävät itseään huomattavasti erinomaisempina kuin manner-eurooppalaisia ja maassa elää vielä hyvinkin vahvana suurvalta-ajattelu Brittien imperiumista.