Oheisen Suomen ja Ruotsin tilanteiden vertailun voisi lukea ajatuksella ja miettiä sen jälkeen euro-jäsenyyden vaikutuksia Suomen talouteen. Etenkin suosittelen palstan lukuisille ah niin fiksuille kokoomuslaisille - kokeilkaa lukea ja kertokaa mitä jäi käteen vai jäikö mitään:
Suomen valtion velkaantuminen rajua verrattuna Ruotsiin – selitys yhdellä kuvalla s Blog
Niin tekee. Sillanpään kirjallisuusnobel tulkitiin kädenojennukseksi hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Suomelle. Tässä on samantapainen sivumaku.
Sen kummemmin jutun sisältöä kommentoimatta hauska linkki:
Kuva korrelaatiosta
Ainahan on niitä, jotka selittävät jonkun tilastollisen eroavaisuuden jollain yhdellä tietyllä syyllä, joka tukee juuri heidän näkemystään asiaan. Täysin ottamatta kantaa siihen oliko kirjoittajan teksti mielestäni asiaa vai ei, oli se joka tapauksessa melko pintapuolista ja yleistävää pohdiskelua. Ehkä hyvä juttu lukea, ja monia saa miettimään eri näkökulmia tai selvittämään asioita, mutta ei tuosta nyt mitään aihetta sellaiseen "minä tiedän totuuden" -ylemmyydentunteeseen saa.
Niin, mutta jos oheisen korrelaation yhdistää selkeään makrotaloudellisen teorian viitekehykseen ja huomaa että kummatkin kehityskulut vastaavat täsmälleen teorian oletuksia, niin ehkäpä voisi, jopa fiksu kokoomuslainen, tulla johonkin muuhunkin johtopäätökseen kuin siihen, että liian pieni jäätelön kulutus aiheuttaa talven. Mutta en jää pidättelemään henkeäni tätä ahaa-elämystä odotellessa.
Ihan mielenkiinnosta, niin mihin makrotaloudelliseen teorian viitekehykseen tuossa sinun linkissä viitataan? Rahan kvantiteettiteoria? Ihan vain, että puhutaan samasta asiasta?
Notta, tosiaan oli liian vaikea itse lukea, olet ehkä ulkoistanut ajatustyön Jyrkille?
Pääasia on syyllisten löytäminen ja näiden rankaisu. Ratkasuilla ei niin väliä…
Itse analyysissä taas ei oteta lainkaan huomioon Suomen ja Ruotsin erilaista elinkeinorakennetta. Ruotsissa on huomattavasti monipuolisempi vientiteollisuus kuin Suomessa. Ruotsilla on metallin ja paperin lisäksi Ikeaa ja Henkkaa ja maukkaa. Samoin Ruotsin sisämarkkinoilla on enemmän käytettävissä olevaa rahaa. Ei, ruotsalaiset tienaa saman kun suomalaiset, tai vähän jopa vähemmän BKT:lla mitattuna, mutta heillä esim asuntoja maksellaan 50 – 100 vuotta, ikään kuin vuokrana, joka jättää rahaa/kk enemmän kulutukseen kuin suomalaiset koittaa maksaa asuntoaan asap ja kulutukseen jää vähemmän. Ruotsalaisilla on myös perintövarallisuutta enemmän, kuten suomessakin tulee olemana suurten ikäluokkien poistuessa.
Ikään kuin aisat olisivat taas yksineroasia joko tai asioita, ikään kuin KUKAAN pystysi kertomaan miten vaihtoehtohistoriassa oikeasti olisi tapahtunut (Suomi ei olisi Eurossa).
Pääasia on syyllisten löytäminen ja näiden rankaisu. Ratkasuilla ei niin väliä…
Notta, tosiaan oli liian vaikea itse lukea, olet ehkä ulkoistanut ajatustyön Jyrkille?
Tuo kohta voisi toimia ihan hyvänä vinkkinä:
Lisäksi kannattaa muistaa, että nominaalisen kansantuotteen määrä on täysin yksiselitteisesti keskuspankin määriteltävissä, mikä on suoraa seurausta kaavasta MV = PQ, missä M on rahan määrä, V on sen kiertonopeus, P on tuotteista ja palveluista maksetut hinnat ja Q on myytyjen tuotteiden ja palveluiden määrä.
Toisin sanoen nominaalisen kansantuotteen niiaaminen on keskuspankin estettävissä. Tuolta pohjalta voimmekin sitten selittää Suomen ja Ruotsin valtioiden velkaantumiskehitysten välisen hurjan eron yhdellä kuvalla:
Tämä ihan ilman sarvia ja hampaita sanottuna, mutta viesteistäsi (esim. tästä ja viimeisimmästäsi) paistaa ettei sinulla todellisuudessa ehkä kuitenkaan ole valtaisaa ymmärrystä taloustieteestä (jos sitä nyt yleisesti käytetyssä merkityksessä voi kenelläkään olla).
Tuota, ellet usko blogistia tai minua (hyvällä syyllä) taloustieteilijäksi niin annatko armon edes Krugmanille tässä suhteessa tai oikeistolaisille monetaristeille (joihin tuon blogin ylläpitäjä kuuluu)? Sitten tuo "referaattisi" itse argumentista ei kuulostanut varsinaisesti sen kumoamiselta. Voisitko sitä yrittää, jos se on niin helppoa?
BigRedCat kirjoitti:Mitä mielestäsi tällä blogista lainaamallasi kohdalla yritetään viestiä? Mitä seuraa siitä että keskuspankki ryhtyy toimenpiteisiin estääkseen nominaalisen kansantuotteen niiaus?
Notta, tosiaan oli liian vaikea itse lukea, olet ehkä ulkoistanut ajatustyön Jyrkille?
Tämän lisäksi ei ole mitenkään itsestään selvää, että pelkkä rahan kvantiteettiteoriaa riittää selittämään mitään. Pitäisi tarkastella muita malleja kuten IS-LM:ä, AS-AD ja ennen kaikkea modernimpia makroteorioita.
Miksi EU tai euro pitäisi perustella vain taloustieteellisin perustein, kun muuten koko yhteiskuntamme nojaa muihinkin perusteluihin? Muutenhan voisimme kyseenalaistaa hyvinvointivaltion tai koko Suomen pitämisen asutettuna esimerkkeinä monista eri asioista, joissa valittua kantaa ei voi taloustieteellisesti ajateltuna pitää parhaimpana vaihtoehtona.Mikä, piru, on siis se peruste sille, että olemme mukana tässä yhä vaarallisemmassa uhkapelissä? Siis taloustieteellinen peruste? Tässä mennään niin vähällä järjellä niin vaarallisilla alueilla, ettei tiedä itkeäkö vai nauraa.
Miksi EU tai euro pitäisi perustella vain taloustieteellisin perustein, kun muuten koko yhteiskuntamme nojaa muihinkin perusteluihin? Muutenhan voisimme kyseenalaistaa hyvinvointivaltion tai koko Suomen pitämisen asutettuna esimerkkeinä monista eri asioista, joissa valittua kantaa ei voi taloustieteellisesti ajateltuna pitää parhaimpana vaihtoehtona.
Jos kuitenkin perustellaan ensiksi tuo euro joillain muilla kuin taloustieteellisillä perusteilla?Miksi EU tai euro pitäisi perustella vain taloustieteellisin perustein, kun muuten koko yhteiskuntamme nojaa muihinkin perusteluihin?
MJR kyselikin taloustieteellista perustetta.Jos kuitenkin perustellaan ensiksi tuo euro joillain muilla kuin taloustieteellisillä perusteilla?
Ei varmasti kukaan pysty sanomaan sataprosenttisen varmasti mikä on paras ratkaisu yhtään kenellekään. Jos parhaus on siis joku ehdottoman absoluuttinen, tavoiteltava arvo. Kriisitilanteissa, tai ylipäätään kun asioita pitää tehdä, on usein tärkeämpää valita hyvä vaihtoehto ja toteuttaa sitä määrätietoisesti kuin rimpuilla ja murehtia olisiko jotenkin toisin saanut vielä enemmän.
Mielestäni melko vahva väite tuo, että keskinäinen kilpailu tarkoittaa resurssien hukkaamista. Ainakin, jos asiaa tarkastelee historiallisesta näkökulmasta, niin nimenomaan vapaa keskinäinen kilpailu on aina hyödyttänyt teknistä ja taloudellista kehitystä. Tästähän voisi hakea ihan pienemmän mittakaavan analogioita vaikkapa PK-seudun lätkäskeneen. Eli HIFKn, Jokereiden ja Bluesin keskinäinen kilpailu on resurssien hukkaanheittämistä ja jos yhdistetään nuo kaikki saman "lipun" alle, niin nähdään kaikki parempia pelaajia ja parempaa lätkäviihdettä stadissa.Yhteinen raha on hyvä ensi askel kohti kansallisvaltioiden lopettamista turhina elementteinä, jotka luovat vain resursseja hukkaavaa keskinäistä kilpailua.
Itse analyysissä taas ei oteta lainkaan huomioon Suomen ja Ruotsin erilaista elinkeinorakennetta. Ruotsissa on huomattavasti monipuolisempi vientiteollisuus kuin Suomessa. Ruotsilla on metallin ja paperin lisäksi Ikeaa ja Henkkaa ja maukkaa. Samoin Ruotsin sisämarkkinoilla on enemmän käytettävissä olevaa rahaa. Ei, ruotsalaiset tienaa saman kun suomalaiset, tai vähän jopa vähemmän BKT:lla mitattuna, mutta heillä esim asuntoja maksellaan 50 – 100 vuotta, ikään kuin vuokrana, joka jättää rahaa/kk enemmän kulutukseen kuin suomalaiset koittaa maksaa asuntoaan asap ja kulutukseen jää vähemmän. Ruotsalaisilla on myös perintövarallisuutta enemmän, kuten suomessakin tulee olemana suurten ikäluokkien poistuessa.