Oikeastaan tätä keskustelua käydään ihan väärältä pohjalta. Tottakai se stimuloi taloutta AINA eli suhdanteisiin katsomatta, jos siihen kaadetaan ylimääräistä rahaa ulkoapäin. Siis sekä taantumassa, että nousukaudella. Ja vastaavasti tottakai se haittaa taloutta aina, että sieltä otetaan rahaa pois. Tämä edelleen siis sekä nousukaudella että taantumassa. Jos ajattelu jätetään tuolle asteelle, niin voidaan aina sanoa että on huono aika kiristää talouspolitiikkaa. Tällöin päädytään nykyisenkaltaiseen lopputulokseen, että lama-aikana elvytetään ja nousukaudella ei makseta mitään pois. Niinpä tämän ajatus ei vielä tasolla ole mikään varsinainen oivallus. Toisaalta jos ajatus, että elvytys maksaisi aina itsensä takaisin pitäisi paikkaansa, niin eihän mitään kannattaisikaan koskaan maksaa pois vaan elvyttää vaan kesät talvet.
Tämä kysymys pitäisi pystyä viemään paljon tarkemmalle tasolle. Yrityksien tunnuslukuja laskiessa niistä pystytään helposti laskemaan esim oman pääoman osuus suhteessa vieraaseen pääomaan tai yrityksen tuotto suhteessa sen arvoon ja kasvuun, mutta valtioiden kohdalla ei ainakaan julkisuudessa vastaavasti yritetäkään laskea bkt:n kehitystä, niin että siinä ei huomioitaisi "ulkopuolista pääomaa" eli elvytystä/kiristystä. Kaavan että milloin kannattaa elvyttää pitäisi siis olla, että minä ajanhetkenä elvytys stimuloi taloutta pitkällä tähtäimellä kerrannaisvaikutuksineen niin paljon, että siitä saatavat verotulot kattavat lainanhoitokulut korkoineen.
Suomen BKT tippui esim vuonna 2008 edellisestä vuodesta 8% eli rahassa mitattuna reilu 13 miljardia euroa. Valtion menot olivat vuonna 2007 noin 40 miljardia euroa. Kuinka monta prosenttia olisi valtion menoja pitänyt kasvattaa, että BKT olisi pysynyt samassa? 8%, 33% vai esim 50%?
Ei tähän ole kukaan koskaan osannut vastata. Silti monilla on varmoja mielipiteitä, että elvyttää pitäisi laskukaudella aina.
8% olisi vastannut rahassa 3 miljardia euroa. Kuinka realistinen on näkemys, että kolmen miljardin menojen lisäys olisi stimuloinut taloutta 13 miljardilla?
33% olisi vastannut 13 miljardia euroa. Kuinka realistista on odottaa, että jos valtion menoja kasvatettaisiin 33%, niin tuolle löytyy järkeviä kohteita? Onko sekään taattua, että 13 miljardin menojen lisäys olisi aikaansaanut 13 miljardin verokertymän kasvun?
Toki Nobelin voittanut henkilö on kertonut, että elvytys kannattaa vaikka se olisikin tuhlaavaa ja järjetöntä. Lienevät Kreikassa häntä kuunnelleet tarkalla korvalla.