EU – loppu lähenee?

[mjr]

Kyllä mutta Suomen linjan vastainen. Suomi on maa joka nimenomaan haluaa yksimielisiä päätöksiä eli päätöksenteon mahdollisimman vaikeaksi. Ehkä täällä pelätään ettei meidän pieni ääni kuulu enemmistöpäätöksissä.

Kyllä pelätään - ja ylipäänsä kaikki, sinänsä täysin looginen, EU:n hallinnon tehostaminen ja järkeistäminen törmää siihen, ettei sille ole kansalaisten kannatusta ja että unioni on suvereenien valtioiden liitto. Eli EU ei ole lintu eikä kala - ja tästä saamme kiittää Saksaa ja Ranskaa, joiden linja on luonut tälläisen omituisen hybridin. Jos briteillä olisi ollut kaukonäköisyyttä ja viisautta sotien jälkeen ryhtyä johtamaan Länsi-Euroopan yhdentymistä (mikä olisi silloin ollut sille täysin mahdollista) niin meillä olisi kevytrakenteinen vapaakauppaliitto.

 

[dana77]

Vaikein asia Suomelle Virkkusen mukaan olisi määräenemmistöpäätöksenteko unionin sanktiopolitiikassa. EU voisi silloin periaatteessa asettaa Venäjän-pakotteita Suomesta riippumatta

Näinhän homman nimenomaan pitäisi olla ja silloin Suomikin voisi mennä isojen selän taakse ja äänestää näön vuoksi vastaan ilman että se kaataisi mitään ja ettei venäjä voisi siitä harmistua Suomelle.

 

[Cobol]

Näinhän homman nimenomaan pitäisi olla ja silloin Suomikin voisi mennä isojen selän taakse ja äänestää näön vuoksi vastaan ilman että se kaataisi mitään ja ettei venäjä voisi siitä harmistua Suomelle.

Pitäisi. Mutta en tiedä, päätetäänkö tästä Suomen kannasta suoraan sanottuna Helsingissä. Määräenemmistöpäätöksenteko unionin sanktiopolitiikassa olisi todennäköisesti järkevin tapa vaikuttaa.

 

[Erkka Lapanen]

Jos kerran EU maksaa kuluista 85%, miksi Suomi ei ole isommin tässä mukana? Rail Baltikan myötä junalla pääsee Tallinnasta Varsovaan 7:ssä tunnissa. Nyt sitä tunnelia kaivamaan kuin olis jo! Helsingistä, ei Espoosta.

Yöjunalla Keski-Eurooppaan? Tukholmasta pääsee pian Brysseliin makuuvaunussa – Suomi jäämässä pussinperälle

"Rakennamme Skandinavian kannattavinta raideyhteyttä Tukholmasta Osloon", Oslo-Sthlm 2.55 -luotijunayhtiön toimitusjohtaja Jonas Karlsson sanoo.

yle.fi

 

[Cobol]

Jos kerran EU maksaa kuluista 85%, miksi Suomi ei ole isommin tässä mukana? Rail Baltikan myötä junalla pääsee Tallinnasta Varsovaan 7:ssä tunnissa. Nyt sitä tunnelia kaivamaan kuin olis jo! Helsingistä, ei Espoosta.

Suomi ei ole isommin mukana, koska Sipilän hallitus lähti ja Rinteen hallitus perui Suomen päätöksen Rail Baltican osakkuudesta. Syinä perumiselle voi olla omistajien haluttomuus sitoutua projektiin (virallinen epävirallinen selvitys, UP) tai se, että Rail Baltica on täysin NATO-yhteensopiva, ja kaikki Baltian maat kuuluvat sotilasliittoon (100 % epävirallinen näkemys).

Tunneli ei taida kuulua 85 % EU:n rahoitussuunniltemaan. Vasta Tallinnasta alkaen.

 

[Erkka Lapanen]

Tunneli ei taida kuulua 85 % EU:n rahoitussuunniltemaan. Vasta Tallinnasta alkaen.

Tämän ei luulisi olevan ongelma kunhan meillä ei vain priorisoitaisi EU-tukia maatalouteen. Kasvu, kansainvälistyminen ja Suomen suuntaaminen idästä eurooppaan ei vain tunnu oikein maistuvan suomalaisille. Tuskin EU:llakaan on intressejä sulkea Suomea kehittyvän rataverkon ulkopuolelle.

 

[Tadu]

Tämän ei luulisi olevan ongelma kunhan meillä ei vain priorisoitaisi EU-tukia maatalouteen. Kasvu, kansainvälistyminen ja Suomen suuntaaminen idästä eurooppaan ei vain tunnu oikein maistuvan suomalaisille. Tuskin EU:llakaan on intressejä sulkea Suomea kehittyvän rataverkon ulkopuolelle.

Suomella on kolme prioriteettia EU:ssa:

• Alkoholimonopoli
• Veikkausmonopoli
• Maataloustuet

Näistä ei voida joustaa. Kaikesta muusta voidaan.

Toki jos tuo koko tunnelin hinta olisi jäänyt Suomen kustannettavaksi, niin ei sitten pidä lähteäkään edistämään. Jos EU olisi saatu osittain maksajaksi, niin sitten olisi pitänyt kyllä mielestäni lähteä asiaa edistämään ja neuvottelemaan EU:n osuutta isommaksi. Mutta liittyen noihin ylempiin palluroihin, ei Suomi olisi onnistunut neuvottelemaankaan EU:n osuutta isommaksi. Harmi.

 

[Cobol]

Eikö Suomen peruminen "toistaiseksi" liittynyt nimenomaan tuohon tunneliin, joka liittäisi Suomen verkkoon, mutta jonka rahoittaminen (max 13 miljardia €) jäisi ilmeisesti Suomen kontolle. Ilman tunnelia Suomelle olisi enemmänkin maksajan kuin hyödyn saajan roolia tarjolla. Toki erilaisilla terminaaliratkaisuilla liikenne Suomeen saakka saataisiin laivayhteydelläkin nykyistä sujuvammaksi. Asiasta lienee tehty selvityksiä ja suunnitelmia, joihin en ole perehtynyt.

Mielenkiintoista, että meidän tunnelimme tulisi maksamaan saman verran kuin Englannin kanaalin alittava tunneli. Valitettavasti Helsinki ei ole Lontoo. Silloin tunneli olisi jo.

Mistä Suomen 13 mrd tulee? Rail Baltica on yhteensä uusine muutoksineenkin noin 6-7 miljardia. Ilmeisesti tunnelista?

Sipilän hallituksessa näkemys oli, että Suomen kuljetuksille Rail Baltica on tärkeä uusi reitti keskeisille markkina-alueille, ja hanke työllistäisi myös suomalaisia urakoitsijoita. Junayhteyksien kehittämisellä halutaan edistää myös ekologisempaa turismia. Osakkaana Suomi pääsee osallistumaan päätöksentekoon ja myötävaikuttamaan hankkeen pysymiseen aikataulussa.

Tunneli on sitten mielenkiintoinen. Tunneli on kallis, mutta tunnelin kanssa laskennallinen matka-aika tietyille alueille Keski-Euroopassa lyhenisi ehkä tunnin vrt nykyiseen laivalla ylitykseen. Sen sijaan Rail Baltican avulla lyhennys olisi luokkaa 60-70 prosenttia. Eli luokkaa 20 tunnista Baltican avulla 6-7 tuntiin siitä riippuen, onko tunnelia vai tapahtuuko ylitys laivalla.

Näin ajatellen tunneli ei ole nopeammille yhteyksille se ydinjuttu, vaan Rail Baltica. Tunnelin kanssa tai ilman.

 

[Tadu]

Näin olen ymmärtänyt. Siis tunnelin suurimmat kustannusarviot ovat tuota luokkaa.



Rail Baltica olisi kyllä ehdottomasti kannatettava hanke. Mitenkähän nuo raideleveydet? Baltiassa taitaa olla jotain 4 milliä kapeampi kuin Suomessa ja siis selvästi leveämpi kuin muualla manner-Euroopassa. Eikö tuollaisissa hankkeissa kannattaisi lähteä pan-eurooppalaisen standardisoimisen tielle koko alueella? Kallista on raidekaluston ja raiteiden muutokset, mutta samalla voisi vanhaa infraa uudistaa tältäkin osin. Liikenteen sujuvuus toisi säästöjen muodossa kulut takaisin. Varmaan sellainen Rail Baltica, josta ei voi ajaa sivuraiteille ei tulisi kysymykseen, joten uudistus koskisi koko rataverkkoa Baltian maissa. Suomen osalta tällaista voisi myös haaveilla, koska meillä kaukana tulevaisuudessa voisi olla kolme raideliittymäkohtaa Eurooppaan: tunneli Helsinki-Tallinna, Tornio-Haaparanta sekä silta Vaasasta Uumajaan.

Suomella on nyt sama raideväli itänaapurin kanssa, eikä sitä varmaan haluta muuttaa. Venäjällä ja Kiinalla on käsittääkseni eri raideväli ja siellä jotankin vaunuja nostellaan rajalla uusille alustoille tai vastaavaa... Tokihan esimerkiksi tunnelista tuleva juna voisi pysähtyä Helsingissä ja sitten matkustajat tarvittaessa vaihtavat uusiin eri raideleveyksil oleviin juniin.

 

[Swing King]

Tämän ei luulisi olevan ongelma kunhan meillä ei vain priorisoitaisi EU-tukia maatalouteen. Kasvu, kansainvälistyminen ja Suomen suuntaaminen idästä eurooppaan ei vain tunnu oikein maistuvan suomalaisille. Tuskin EU:llakaan on intressejä sulkea Suomea kehittyvän rataverkon ulkopuolelle.

Rail Baltica käyttää eri raideleveyttä, joten tämä on ensimmäinen tekninen haaste. Toinen tekninen haaste on tunnelin rakentaminen. Rahaa tunnelille olisi tullut Kiinasta Vesterbackan Finestbay:lta mutta tämähän torpattiin julkisen puolen Finestlink-hankkeen vuoksi. Kiinalaisraha ja nopea toteutusaikataulu ei kelpaa, koska oletettavasti noin suuri hanke tarjoaa paljon mahdollisuuksia julkisen puolen luottohankkijoille suhmuroida rahaa jopa yli vuosikymmenen. Rinteen ja muiden motiiveista en sano mitään. On ongelmallista sanoa etteikö "suomalaisille" kelpaa kasvu, kansainvälistyminen ja "eurooppalaistuminen" kun edistys torpataan pienissä pöydissä. Minulla on myös vaikeuksia nähdä miten heittosi maataloustuista kuuluu tähän yhteyteen koska en usko tämän vaikuttavan infrasijoitusten strategiseen kokonaispottiin. Omavaraisuus ruoassa on tärkeämpää kuin, että tavara ja ihmiset liikkuvat raiteilla botskien sijaan Eurooppaan tai tänne. Tukipolitiikkaa en tukisi, jos sitä ei harjoitettaisi missään muussakaan maassa ja jos ihmiset eivät kuolisi nälkään ilman ruokaa. Ilman tukia maatalous ei ole kannattavaa täällä ja normaalissa markkinataloudessa tällainen luontainen tuho olisikin sallittavissa. Valitettavasti näen melko todennäköisenä skenaariona tulevaisuuden geopoliittiset taistelut, jotka tulevat sisältämään passiivisten bioaseiden kohdistamista maiden ruoantuotantoon. Kyse on pitkälti vakuutuspolitiikasta.

Näinhän homman nimenomaan pitäisi olla ja silloin Suomikin voisi mennä isojen selän taakse ja äänestää näön vuoksi vastaan ilman että se kaataisi mitään ja ettei venäjä voisi siitä harmistua Suomelle.

Onko tämä ainoa syy antaa pois omaa määräysvaltaa? Että voidaan asettaa sanktioita Venäjälle ja muille niskureille, jotka ovat suvereenaja toimijoita? Markkinoilta pois sulkeminen on vastavuoroista ja vahingoittaa yhtä lailla molempia osapuolia. Sulkeminen eurooppalaismarkkinoilta avaa mahdollisuuksia ei-eurooppalaisille markkinoille. Lisäksi pääomavirtojen rajoittamiseen perustuva sanktiopolitiikka on alkanut menettämään tehooan kun kryptologiaan perustuva digitaalinen raha liikkuu nykyään rajoista välittämättä ja vieläpä äärimmäisen sukkelaan ja edullisesti. Mitä ne rankaisutoimet sitten olisivat omille jäsenille? Tukirahojen jäähdyttämistä? Tämä lisäisi liiton ulkopuolisten maiden vaikutusmahdollisuuksia suoraan rahoittaa niskuroivaa jäsenmaata ja etäännyttää sitä ensisestään liitosta. Toisin sanoen siirtyminen konsensus-päättämisestä enemmistöpäätöksiin varmasti tuo lisää dynaamisuutta päätösten aikaansaamiseen mutta lisää myös jyrättyjen jäsenmaiden halukkuutta etääntyä EU:sta. Tämä edistäisi ydintymistä mutta murentaisi yhteistä Eurooppaa. Monesti tällaiset uudistukset vaikuttavat hyviltä alkuun mutta useimmiten politiikassa ei ole olemassa absoluuttisesti parempia toimintamalleja. Idealistinen ajattelu auttaa näkemään muut maat pahoina ja väärinä mutta oikeasti kaivattaisiin pragmaattisuutta. On surullista nähdä, että paikallista päätösvaltaa ollaan täällä avokätisesti antamassa etäisiin pöytiin.

 

[Cobol]

Rail Baltica olisi kyllä ehdottomasti kannatettava hanke. Mitenkähän nuo raideleveydet? Baltiassa taitaa olla jotain 4 milliä kapeampi kuin Suomessa ja siis selvästi leveämpi kuin muualla manner-Euroopassa. Eikö tuollaisissa hankkeissa kannattaisi lähteä pan-eurooppalaisen standardisoimisen tielle koko alueella?.

Kyllä. Ja juuri tästä epäilen tulleen Rinteelle ongelma. Sipilä eteni ja Suomi oli menossa osakkaaksi mukaan. Kuten kirjoitin, Rail Baltica on NATO-yhteensopivaksi suunniteltu. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. Virossa ja osin muualla Baltiassa olevaa Venäjän raideleveyden kanssa samanlaista rataa ei enää kehitettäisi, vaan uusi raidelevys olisi ns. eurostandardin mukainen.

Sipilän hallitus lähti siis hankkeeseen, koska hanke oli Sipilän hallituksen perusteluissa Suomen etujen mukainen. Kremlin ääntä käyttävät mediat nostivat metelin ja Venäjän suulla muistutettiin, että Rail Baltica on puhtaasti poliittinen hanke, jota ei tulisi koskaan toteuttaa. Tietenkin spekuloitiin NATO-joukkojen paremmalla siirtymismahdollisuudella. Sen sijaan tukea annettiin Venäjän standardin (jota Suomikin käyttää) mukaisen raideleveyden kehittämiseen.

Sattumaa tai ei sittenkään, Rinne päätti vetää Suomen pois.

 

[Erkka Lapanen]

Rail Baltica käyttää eri raideleveyttä, joten tämä on ensimmäinen tekninen haaste. Toinen tekninen haaste on tunnelin rakentaminen. Rahaa tunnelille olisi tullut Kiinasta Vesterbackan Finestbay:lta mutta tämähän torpattiin julkisen puolen Finestlink-hankkeen vuoksi. Kiinalaisraha ja nopea toteutusaikataulu ei kelpaa, koska oletettavasti noin suuri hanke tarjoaa paljon mahdollisuuksia julkisen puolen luottohankkijoille suhmuroida rahaa jopa yli vuosikymmenen. Rinteen ja muiden motiiveista en sano mitään. On ongelmallista sanoa etteikö "suomalaisille" kelpaa kasvu, kansainvälistyminen ja "eurooppalaistuminen" kun edistys torpataan pienissä pöydissä. Minulla on myös vaikeuksia nähdä miten heittosi maataloustuista kuuluu tähän yhteyteen koska en usko tämän vaikuttavan infrasijoitusten strategiseen kokonaispottiin. Omavaraisuus ruoassa on tärkeämpää kuin, että tavara ja ihmiset liikkuvat raiteilla botskien sijaan Eurooppaan tai tänne. Tukipolitiikkaa en tukisi, jos sitä ei harjoitettaisi missään muussakaan maassa ja jos ihmiset eivät kuolisi nälkään ilman ruokaa. Ilman tukia maatalous ei ole kannattavaa täällä ja normaalissa markkinataloudessa tällainen luontainen tuho olisikin sallittavissa. Valitettavasti näen melko todennäköisenä skenaariona tulevaisuuden geopoliittiset taistelut, jotka tulevat sisältämään passiivisten bioaseiden kohdistamista maiden ruoantuotantoon. Kyse on pitkälti vakuutuspolitiikasta.

Kyse on omavaraisuus illuusion ylläpidosta, jonka hinta on valtava. Meille kaikille ja joka päivä. EU:sta tuleva raha on rajallista ja Suomi on päättänyt asettaa maatalouden etusijalle vaikka koko maan talous siitä kärsiikin. Maatalous ei tuota koskaan itseään takaisin. Esimerkiksi infasijoitukset toisivat. Marin onnistui neuvottelemaan koronatuki asiassakin EU -rahaa maakuntiin. Se on Suomen ykkösprioriteetti aina kun yhteistä hyvää ollaan jakamassa.

Tuota raideleveys asiaa käsitellään linkkamassani artikkelissa. Eurooppalainen raideväli Helsingistä etelään ei paljon vaadi. Ruotsi on asiassa meitä (taas) edellä ja meille on jäämässä kateellisen sivustakatsojan rooli. Mutta jos joku menee pieleen, päästään kyllä naureskelemaan vahingoniloisesti kuten meillä on tapana.

 

[dana77]

Onko tämä ainoa syy antaa pois omaa määräysvaltaa?

Lisäksi pääomavirtojen rajoittamiseen perustuva sanktiopolitiikka on alkanut menettämään tehooan kun kryptologiaan perustuva digitaalinen raha liikkuu nykyään rajoista välittämättä ja vieläpä äärimmäisen sukkelaan ja edullisesti. Mitä ne rankaisutoimet sitten olisivat omille jäsenille? Tukirahojen jäähdyttämistä? Tämä lisäisi liiton ulkopuolisten maiden vaikutusmahdollisuuksia suoraan rahoittaa niskuroivaa jäsenmaata ja etäännyttää sitä ensisestään liitosta. Toisin sanoen siirtyminen konsensus-päättämisestä enemmistöpäätöksiin varmasti tuo lisää dynaamisuutta päätösten aikaansaamiseen mutta lisää myös jyrättyjen jäsenmaiden halukkuutta etääntyä EU:sta. Tämä edistäisi ydintymistä mutta murentaisi yhteistä Eurooppaa. Monesti tällaiset uudistukset vaikuttavat hyviltä alkuun mutta useimmiten politiikassa ei ole olemassa absoluuttisesti parempia toimintamalleja. Idealistinen ajattelu auttaa näkemään muut maat pahoina ja väärinä mutta oikeasti kaivattaisiin pragmaattisuutta. On surullista nähdä, että paikallista päätösvaltaa ollaan täällä avokätisesti antamassa etäisiin pöytiin.

Ei ole ainoa syy. Isossa kuvassa syy on se, että mikään nurkkakuntainen, impivaaralainen ja protektionistinen vähemmistö ei voi jarruttaa koko yhteisön kehitystä riippumatta siitä että onko se Suomi, Unkari tai Italia. Minä tyytyisin siihen että joihinkin päätöksiin vaadittaisiin esim 2/3 enemmistö, ettei pelkkä määräenemmistö riitä, mutta yksimielisyyden vaatiminen on hulluutta.

Pääomavirroilla tarkoitetaan nimenomaan eu-tukia ja vastaavia. Pitää olla toimiva sanktiojärjestelmä. Helppo on tuijottaa Unkaria, mutta ihan sama pätee Suomen alkoholi ja autoverotukseen ja säätelyyn. Viranomaiset pitää pystyä pakottamaan noudattamaan lakeja ja sopimuksia.

On surullista, että meillä on päättäjät niin rankasti epäonnistuneet talouspuolella, että kaikki valta mikä heiltä saadaan EU:lle on todennäköisesti kotiinpäin.

Tukipolitiikkaa en tukisi, jos sitä ei harjoitettaisi missään muussakaan maassa ja jos ihmiset eivät kuolisi nälkään ilman ruokaa. Ilman tukia maatalous ei ole kannattavaa täällä ja normaalissa markkinataloudessa tällainen luontainen tuho olisikin sallittavissa. Valitettavasti näen melko todennäköisenä skenaariona tulevaisuuden geopoliittiset taistelut, jotka tulevat sisältämään passiivisten bioaseiden kohdistamista maiden ruoantuotantoon. Kyse on pitkälti vakuutuspolitiikasta

On vaikea uskoa, että olisit tämän kanssa tosissasi. Miten todennäköisenpä pidät, että ruuan hinta ei joustaisi ylöspäin mikäli ruuasta oikeasti olisi pulaa? Ihmiset ajalisivat tesloilla ja kävisivät rio de janeirossa lomilla, mutta jos ruuan tuotantoon ei lapioitaisi verorahaa, niin ihmiset kuolisivat nälkään? Mikä olisi Suomen keino suojaantua bioaseilta, eli miten se parantaisi meidän tilannetta?
Edelleen niinkuin moneen kertaan on todettu, niin meillä tarvitaan riittävän pitkän ajan varmuusvarastot. On se sitten nykyisen vuoden sijasta kolmen tai viiden vuoden tarvetta vastaava määrä viljan osalta. Hankitaan se maailmanmarkkinoilta mahdollisemman edukkaasti ja jos joku muu on niin tyhmä, että sen tuotannon maksattaa omilla veronmaksajillaan, niin naureskellaan niille typeryksille eikä olla kommunisteja, jotka maineensa mukaan tarjoavat aina enemmän (tai tässä tapauksessa halvemmalla).

On ihan vitun naurattavaa puhua mistään omavaraisesta maataloudesta, kun se maatalous on täysin riippuvainen tukiaisista, joista iso osa tulee EU:sta. En usko sekuntiakaan, että muiden maksavat tuet vaikuttavat meidän tukien maksuun. Siinä vaiheessa kun (jos) järki voittaa ja niistä luovutaan EU-tasolla, niin siinä vaiheessa nämä koijarit vain esittävät nyt sekin miljardi pitää maksaa kansallisesti itse.

 

[ipaz]

Suomessa on maailman ainoana maana 1524 mm leveä raideväli. Venäjällä, Baltiassa ja monessa muussa entisissä Neuvostotasavalloissa on käytössä 1520 mm leveys. Maailman yleisin raideleveys on ns. Brittiläinen 1435 mm. Eli jos Suomi päättäisi mennä tähän, niin muutos olisi valtava ponnistus muuttaa satoja kilometrejä kiskoja 10 cm kapeammaksi, sekä muokata junien ja vaunujen telit.

Mielenkiintoisia syitä näihin ei raideväleihin eri maissa. Esim. Espanjassa Portugalissa paljolti käytössä oleva 1668 mm päädyttiin jo vuonna 1844 että raideväli ei ole sama kuin Ranskassa, jotta ranskalaiset sotilasjunat eivät pystyneet ajamaan suoraan maahan. Nykyään Espanjakin rakentaa uudet radat standarin levyisiksi.

 

[Cobol]

Suomessa on maailman ainoana maana 1524 mm leveä raideväli. Venäjällä, Baltiassa ja monessa muussa entisissä Neuvostotasavalloissa on käytössä 1520 mm leveys. Maailman yleisin raideleveys on ns. Brittiläinen 1435 mm. Eli jos Suomi päättäisi mennä tähän, niin muutos olisi valtava ponnistus muuttaa satoja kilometrejä kiskoja 10 cm kapeammaksi, sekä muokata junien ja vaunujen telit.

Suomella on 1524 ja Venäjällä 1520, joten 1522 sopii molempiin maihin. Esimerkiksi Allegrolla toimii 1522 leveydellä ja 1520 taitaa sekin sopia Suomeen, koska Vainikkalan kautta tulee valtava määrä venäläisiä kemikaali- ja muita tavaravaunuja.

Baltiassa halutaan muuttaa raideleveyttä useista syistä. Kuten siksi, että Venäjä ei voi suoraan ajaa sisään. Tämä koskee kuitenkin ymmärtääkseni pääsääntöisesti uusia raidehankkeita. Suomikin ajatteli Sipilän aikana niin, että Rail Baltika on hyvä Suomelle uudella raideleveydellä, mutta ei sen tarkoita Suomen muuttavan omaansa.

 

[dana77]

Mitenkähän nuo raideleveydet? Baltiassa taitaa olla jotain 4 milliä kapeampi kuin Suomessa ja siis selvästi leveämpi kuin muualla manner-Euroopassa. Eikö tuollaisissa hankkeissa kannattaisi lähteä pan-eurooppalaisen standardisoimisen tielle koko alueella? Kallista on raidekaluston ja raiteiden muutokset, mutta samalla voisi vanhaa infraa uudistaa tältäkin osin.

Itse mietin, että olisiko se valtava ongelma vaikka Helsinki-Tallinna välillä olisi eri raideleveys kuin muualla Suomessa? silloin tarvittaisiin aina junanvaihto jatkettaessa matkaa.
Henkilöliikenteen kohdalla tuon voisi kuvitella olevan mahdollista, mutta rahdin kanssa sen voisi maalikkona kuvitella olevan isompi probleemi, mutta mikä on rahdin kaupallinen potentiaali?

 

[Cobol]

Itse mietin, että olisiko se valtava ongelma vaikka Helsinki-Tallinna välillä olisi eri raideleveys kuin muualla Suomessa? silloin tarvittaisiin aina junanvaihto jatkettaessa matkaa.
Henkilöliikenteen kohdalla tuon voisi kuvitella olevan mahdollista, mutta rahdin kanssa sen voisi maalikkona kuvitella olevan isompi probleemi, mutta mikä on rahdin kaupallinen potentiaali?

Lisäksi pitäisi pohtia, annetaanko Kiinan rahoittaa tunnelia. Itse en usko, että ns. virallinen hanke saa etenemislupaa, koska tunnelia on vaikea saada kannattavaksi tekosaarten asunnoillakaan ilman, että pääomasijoittajalla on muitakin tarpeita.

Ehkä parempi (kannattavampi, halvempi jne) vaihtoehto olisi junalauttayhteys Jätkäsaaresta Tallinnaan.

 

[BlackWolf]

Itse mietin, että olisiko se valtava ongelma vaikka Helsinki-Tallinna välillä olisi eri raideleveys kuin muualla Suomessa? silloin tarvittaisiin aina junanvaihto jatkettaessa matkaa.
Henkilöliikenteen kohdalla tuon voisi kuvitella olevan mahdollista, mutta rahdin kanssa sen voisi maalikkona kuvitella olevan isompi probleemi, mutta mikä on rahdin kaupallinen potentiaali?

Onhan tähän helpompiakin ratkaisuita ja pitäisi olla jo kohta käytössäkin.

Linkki: https://youtu.be/Qekr4sKfpMo

 

[Cobol]

Ei tässä loppu vielä lähene, mutta ongelmia tulee. Unkari aikoo käyttää veto-oikeuttaan Euroopan unionin jäsenmaiden sopimasta EU-budjetista. Unkari vastustaa EU-budjettirahoituksen käyttöön liitettävää oikeusvaltiomekanismia, josta jäsenmaat ja EU:n parlamentti pääsivät alustavaan sopuun marraskuun alussa. Myös Puola voi liittyä Unkarin seuraan.

EU-rahoitus | EU on matkaamassa kohti vakavaa kriisiä: Unkari ja Puola toteuttivat uhkauksensa ja vetivät tukensa EU-budjetilta

Unkari ja Puola torjuivat maanantaina hartaasti neuvotellun sovun EU:n budjetista. Kiista uhkaa koko elpymisrahoituspakettia.

www.hs.fi

EU:n jäsenmaiden on vielä hyväksyttävä neuvoteltu oikeusvaltiomekanismi määräenemmistöpäätöksellä sekä EU:n budjetti ja siihen liittyvä omien varojen päätös eli budjettikattopäätös yksimielisesti. Sen jälkeen omien varojen päätös on vielä hyväksyttävä kansallisesti jäsenvaltioissa.

Jos Unkari voittaa ja oikeusvaltioperiaattesta (mm. suhteessa jaettavaan tukeen) faktisesti luovutaan, EU:n komission esitys on heikoilla myös seuraavassa asiassa, yhteisen turvapaikka- ja pakolaispolitiikan luomisessa. Tämä taas tarkoittaa epävakaan tilanteen korostumista EU:ssa. Näkisin, että siinä voittajia ovat eri maiden oikeistopopulistit. Juuri tämän takia en usko, että Unkari helposti antaa periksi. Se haluaa raivata tietä oikeistopopulismin uudelle nousulle EU:n jäsenvaltioissa.

Ei ole helppo tilanne, kun pohtii EU:n liberaaleja arvoja.

 

[Petri1981]

Kansainvälisen sopimusjärjestelmän kannattajana mielestäni hyvää on se, että elpymisrahoituksen kaatumisen suhteen on vielä toivoa. Se on tietenkin erikoista, että vaaditaan Unkari ja Puola siihen, että räikeästi EU:n perussopimuksia rikkova paketti saataisiin alas. Tässä(kin) asiassa EU:n kaksinaismoralismi paistaa irvokkaalla tavalla läpi; sopimusjärjestelmän ja sopimusten noudattamisen perään huudellaan äänekkäästi, niin kauan kunnes oma hillotolppa on vaarassa. Hillotolpan vaarantuessa siirrellään maalitolppia.

 

[Cobol]

Itse olen Vesa Vihriälän peesissä edelleen. Hän on alusta asti ollut linjannut kokonaisuuden mielestäni oikein. Vihriälän mukaan finanssipolitiikan työnjako EU-tason ja kansallisten jäsenvaltioiden välillä tulee muuttumaan. Tämä olisi vaatinut periaatteellisemman keskustelun siitä, minkälaiseen unioniin tässä suhteessa halutaan mennä.

Tässä tehtiin virhe, ja se on aivan tyypillinen EU:lle. Muutama maa, lähinnä Saksa ja Ranska, sanovat mitä tehdään. Iso päätös ja linjaus vietiin noin vain alustavasti läpi. Tosin jäsenmaiden hyväksyntä tarvitaan. Kysymys on kuitenkin siitä, onko vaikeassa asemassa olevien maiden tukeminen moraalisesti oikein ja taloudellisesti järkevää. Kyllä on. Ilman tukea on mahdollista, että Italian korot ovat luokkaa 7 prosenttia, kuten olivat keväällä. Ja se on suuri ongelma jatkuessaan euroalueelle ja EU:lle.

Vihriälä on oikeassa siinä, että nyt joka tapauksessa EU:n on toimittava yhtenäisesti vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja tuettava suoraan maita, jotka ovat suurimmissa vaikeuksissa koronan takia. Pelkkä lainan antaminen merkitsisi näiden maiden lisävelkaantumista. Osa tästä tuesta, jota nyt kohdistetaan jäsenmaille, on suoraa tukea, koska se on tehokkaampaa ja se on osa sitä solidaarisuutta, mitä meillä EU-jäsenmaiden kesken tarvitaan.

 

[Erkka Lapanen]

Se on tietenkin erikoista, että vaaditaan Unkari ja Puola siihen, että räikeästi EU:n perussopimuksia rikkova paketti saataisiin alas.

Se mikä tällä saavutetaan on heikko eurooppa suhteessa Kiinaan, Venäjään ja USA:han. Persujen ja populistien unelma siis. Tarkennan vielä, eurooppalaisten populistien unelma. Jos tällainen perseily jatkuu, johtaa se vain E3:n nousuun päättäväksi tahoksi. Kun näin käy, pienet maat kuten Suomi, Unkari ja Puola putoaa päätöksen teosta kokonaan pois. On itsestään selvää, että suurten maiden kärsivällisyys ennen pitkää loppuu pienten häiriköiden touhuihin. Ja se on ihan oikein. Omaan jalkaan ampuminen on kaikkien maiden itseoikeus mutta kannattaako niin tehdä? Kyproksen toiminta Valko-venäjä pakotteista päätettäessä on yksi hyvä esimerkki lisää. Kyllä EU tällaiset vastoinkäymiset kestää mutta päätöksenteko ajetaan lyhytnäköisellä populismilla isojen huoleksi.

 

[Petri1981]

Tässä tehtiin virhe, ja se on aivan tyypillinen EU:lle. Muutama maa, lähinnä Saksa ja Ranska, sanovat mitä tehdään. Iso päätös ja linjaus vietiin noin vain alustavasti läpi. Tosin jäsenmaiden hyväksyntä tarvitaan. Kysymys on kuitenkin siitä, onko vaikeassa asemassa olevien maiden tukeminen moraalisesti oikein ja taloudellisesti järkevää. Kyllä on. Ilman tukea on mahdollista, että Italian korot ovat luokkaa 7 prosenttia, kuten olivat keväällä. Ja se on suuri ongelma jatkuessaan euroalueelle ja EU:lle.

Ongelma on nimenomaan se, että palkinnoksi surkeasta taloudenpidosta Italian kaltaiset maat saavat ilmaista rahaa ja lainaa nollakorolla. Tämä on moraalitonta ja pitkällä aikavälillä tuhoisaa taloudellisesti, kun ongelmat siirretään tulevaisuuteen, jossa ne tulee vastaan paljon suurempina. Niin vasemmistolaista. Näin me liimaamme itsemme kiinni nollakorkoihin enemmän pysyvästi. Nollakorot taas eivät pitkällä aikavälillä lisää tuottavuutta tai kasvua, vaan päin vastoin vähentää sitä. Japani on tästä hyvä esimerkki.

Vihriälä on oikeassa siinä, että nyt joka tapauksessa EU:n on toimittava yhtenäisesti vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja tuettava suoraan maita, jotka ovat suurimmissa vaikeuksissa koronan takia. Pelkkä lainan antaminen merkitsisi näiden maiden lisävelkaantumista. Osa tästä tuesta, jota nyt kohdistetaan jäsenmaille, on suoraa tukea, koska se on tehokkaampaa ja se on osa sitä solidaarisuutta, mitä meillä EU-jäsenmaiden kesken tarvitaan.

Solidaarisuuden nimissä pyyhitään perussopimuksilla perse. Näin eiköhän kaikilla löydy aina joku hyvä syy olla noudattamatta yhteisiä sopimuksia jatkossakin. Ne sopimukset on kirjoitettu siksi, että niitä nimenomaan noudatetaan kriisin hetkellä. Mikä merkitys nillä muuten on?

 

[Erkka Lapanen]

Solidaarisuuden nimissä pyyhitään perussopimuksilla perse. Näin eiköhän kaikilla löydy aina joku hyvä syy olla noudattamatta yhteisiä sopimuksia jatkossakin. Ne sopimukset on kirjoitettu siksi, että niitä nimenomaan noudatetaan kriisin hetkellä. Mikä merkitys nillä muuten on?

Paitsi että kriisin hetkillä perus-sopimuksia nimenomaan muokataan. Näin kävi mm. Suomessa vuonna 2018 kun perustuslakia muutettiin kiirellisesti. Jussi Halla-Ahoa lainatakseni, “laki ei voi olla itsetarkoitus”.

 

[Cobol]

Olen osin samaa mieltä @Petri1981 n esittämästä kritiikistä. Mutta kuten silloin keväällä totesin, käänsin takkiani Saksan kerrottua kannattavansa Ranskan ja Italian esitystä. Sen jälkeen oli mielestäni selvää, että esitetyllä tavalla edetään.

Sen sijaan @Petri1981 höpinä EU:n perussopimuksella perseen pyyhkimisestä on tyypillistä populismia. Päätöksen tekee EU:n oikeuspalvelu. Oikeuspalvelun keskeisenä tehtävänä on arvioida komission ehdotuksia suhteessa Euroopan unionin oikeuteen. Oikeuspalvelu on verraten usein eri mieltä komission esityksistä, minkä takia niitä joudutaan monesti muuttamaan ja täsmentämään.

Oikeuspalvelu esitti muutoksia, jotka perustuvat sääntöihin. Kesällä hyväksytyllä muodolla on nyt oikeuspalvelun tuki. Ei näitä persumediassa päätetä, vaikka siellä on nyt muutama innokas piiritason säätäjä perussopimusta niin tulkinnutkin. Kannattaa perehtyä asiaan edes vähän.