Eturistiside napsahti poikki

[Dartsi]

Kuinka hyvään kuntoon polven voi tuolla leikkauksella saada? Ei hotsittaisi yhtään joutua taas puukon alle, mutta jos lopputulos se, etten joudu enää varomaan ja jättämään tilanteita pelaamatta, on kuntoutus ja muu paska sen arvoista.

Sinuna leikkauttaisin polven kuntoon, mikäli ikää on alle 50v. Minua ainakin ohjeistettiin aikanaan, että mikäli leikkausta ei suoriteta on polven nivelen kuluminen jossain vaiheessa enemmän kuin todennäköistä.

Itsekin olen siis tuon operaation käynyt läpi. Höntsäkiekkoa, potkupalloa ja sählyä pystyn pelailemaan kutakuinkin vastaavalla tavalla kuin ennen loukkaantumista. Polvi on hieman jäykempi kuin "originaali", muuten kutakuinkin normaali.

 

[En Liten Pingvin]

Kuinka hyvään kuntoon polven voi tuolla leikkauksella saada? Ei hotsittaisi yhtään joutua taas puukon alle, mutta jos lopputulos se, etten joudu enää varomaan ja jättämään tilanteita pelaamatta, on kuntoutus ja muu paska sen arvoista.

Itselläni meni jääkiekkoharjoituksissa toukokuussa polven eturistiside poikki ja takaristisiteeseenkin tuli repeämä. Leikkauksessa kävin Tampereen Mehiläisessä (tarvittaessa suosittelen polven leikannutta ortopediani) kesäkuussa turvotuksen laskettua, eli nyt on siis lähes 3 kuukautta kulunut leikkauksesta. Syys-lokakuun vaihteessa voin alkaa käymään lenkillä ja alkuvuodesta (tammi-helmi) olisi tarkoitus palata kiekkokaukalossa tositoimiin.

Kuten kaikissa leikkauksissa, myös tässäkin kuntouttaminen on kaiken a ja o. Polven leikannut lääkäri kertoi leikkauksen onnistuneen oikein mainiosti, mutta sanoi kuntoutuksen ratkaisevan mihin kuntoon polvi tulee. Olen käynyt fysioterapiassa säännöllisesti ja pikku hiljaa ollaan alettu nostamaan rasitusta.

Kuten joku sanoi, jos on nuori, niin kannattaa se polvi leikata. Nykyään leikkauksilla saadaan hyvät eväät polvelle, jotta siitä tulisi vähintään yhtä hyvä kuin edellisestä (ainakin minun tapauksessani, kun on muutenkin löysät polvet). Kuntoutuksen rooli on vain niin iso, etten malta olla puhumatta siitä. 6 kuukautta on pitkä aika odotella, että pääsee pelaamaan pallopelejä, mutta mikäli jaksaa tehdä töitä polven eteen ja käyttää etenkin malttia, polvesta tulee suurella todennäköisyydellä todella käyttökelpoinen.

Pitkä kuntoutus on kyllä heitellyt meikäläisen mielialoja, lähinnä sen takia, että kesän parhaat pelit (streethockey) jäi väliin ja nyt kun kaverit aloittelevat lätkäkautta, niin ei ole puhettakaan, että vielä pukisin luikkareita jalkaan.

 

[Haastattelija]

Kiitos yllekirjoittaneille vastauksista. Tänään tehtiin päätös polven leikkauksesta. Näillänäkymin puukkoa tulee alkutalvesta, ellei sitten vakuutusyhtiö korvaa, jolloin Diacor hoitaa homman nopeammalla aikataululla.

Kysyessäni toipumisajasta, lekuri sanoi että 8-10kk oikein kuntoutettuna. Tämä siis täysipainoiseen jalkapalloiluun. Muita aktiviteetteja toki aiemminkin.

Polvessa ei onneksi ollut muuta vialla kuin tuo katkennut eturistiside, lumpiot ja muut siteet ovat kunnossa. Kirjoittelen tänne sitten leikkauksen jälkeen vaikka jonkinlaista kuntoutusraporttia ja fiiliksiä toipilasajasta. Pitkä ja kivinen tie tulee olemaan, mutta eiköhän se tästä. Kaikki mikä ei tapa vahvistaa etc...

 

[Johto]

Kysyessäni toipumisajasta, lekuri sanoi että 8-10kk oikein kuntoutettuna. Tämä siis täysipainoiseen jalkapalloiluun. Muita aktiviteetteja toki aiemminkin.

Polvessa ei onneksi ollut muuta vialla kuin tuo katkennut eturistiside, lumpiot ja muut siteet ovat kunnossa. Kirjoittelen tänne sitten leikkauksen jälkeen vaikka jonkinlaista kuntoutusraporttia ja fiiliksiä toipilasajasta. Pitkä ja kivinen tie tulee olemaan, mutta eiköhän se tästä. Kaikki mikä ei tapa vahvistaa etc...

Tsemppiä vaan Haastattelijallekin polven kuntoutusprosessiin. Itselläni leikkauksesta nyt 3,5 viikkoa ja tänään oli ensimmäinen kontrollikäynti lääkärillä sekä toinen fysioterapiakerta. Lääkärin mukaan kaikki menee ihan suunnitelmien mukaan, mutta kyllähän sen on tässä ensimmäisinä viikkoina huomannut miten pitkästä prosessista on kysymys. Tuntohäiriön poistuminen jalasta saattaa kestää kuulemma useitakin kuukausia, mutta eipä tuolla niin väliäkään. Kipuja on edelleen lähes päivittäin vaikka ensimmäinen viikko meni aika helpolla, mutta kyllähän nekin koko ajan hieman helpottavat (toki päiväkohtaisia eroja on ainakin itselläni jonkin verran). Fysioterapiassa kuntopyörän polkeminen ei vielä onnistunut vaikka näin oli aiemmin suunniteltu ja tämän myös lääkäri ennusti jo ennen fysioterapeutille menoani. Jalan liikkuvuus ei vielä ole tarpeeksi hyvä, mutta eiköhän aktiivisen omatoimisen kuntouttamisen jatkaminen tuo tulosta tässäkin asiassa. Jalkaprässin tekeminen aloitettiin pienillä painoin ja ensi viikolla mukaan otetaan kyykkyharjoitteet ilman painoa. Samoin kuntopyörää kokeilen uudestaan ensi viikon lopulla.

 

[Diablo]

Jatkoajan keskustelupalsta - Yksittäisen viestin lukeminen - Eturistiside napsahti poikki...
Jatkoajan keskustelupalsta - Yksittäisen viestin lukeminen - Eturistiside napsahti poikki...

Pientä raporttia ja päivitystä tästä omasta 17.11.2010 leikatusta polvesta...

Näin siis kirjoitin tuolloin helmikuun alussa. Ja onkin itseasissa aika hauskaa lukea noita omia aiempia kommentteja kuntoutuksen etenemisestä, näin yli puoli vuotta jälkeenpäin.

Nyt leikkauksesta on aikaa noin 11 kuukautta ja tilanne on se, että täyspainoisesti olen ollut mukana salibandy harjoituksissa sekä kauden avauspeleissä. Kun noin 10 kuukautta oli mennyt leikkauksesta alkoi pikkuhiljaa uskaltaa pelata "kunnolla" ja mennä tilanteisiin. Toki sielä takaraivossa vieläkin vähän varoo, varsinkin samankaltaisia tilanteita, jossa polvi (eturistiside) meni.

Itse olen pitänyt tuollaista aivan kevyttä tukea polvessa pelatessa. Lähinnä siis lämmittävä ja psykologinen tuki. Välillä kovissa jarrutuksissa tms. polvi tai polven siteet tai muut vastaavat ovat vielä hieman muistuttaneet itsestään ja on esiintynyt sellaista kipua, jota ei leikkaamattomassa polvessa esiinny.

Vähän hymyssä suin lukenut joitain kommentteja, kun puhutaan että about 6 kuukauden jälkeen oltaisiin pelikunnossa tai muuta vastaavaa. Ei se kyllä ainakaan ihan niin itselläni ollut, vaikka kaikki menikin leikkausta myöden luojan kiitos nappiin. Meinaan että tuo viimeinenkin vaihe on kuitenkin pitkä prosessi, että pääsee täyteen juoksukuntoon, pystyy tehdä käännäkösiä ja nopeita jarrutuksia ym. En olisi kyllä itsekään arvannut, kun silloin parin kolmen kuukauden jälkeen leikkauksesta kävin vähän sählytreeneissä neppailemassa, että siitä on pikkaisen matkaa vielä siihen että on treeneissä mukana.

Nyt on kyllä viime aikoina, ja silloin kun oli 6-7 kuukautta leikkauksesta mennyt, unohtunut paikoin lähes kokonaan punttisalitreenit, paikka jossa en koskaan ole viihtynyt, mutta johon sain jollain ilveellä varsinkin kuntoutuksen alkuvaiheissa itseni jotenkin raahattua ja edes jonkun verran sitä pyörää poljettua ym. ym. Eli tuli vähän sitä tunnetta kuntoutusjakson jälkeen että "noniin nythän sitä on peliluvat saatu ja polvi on kunnossa, että ei kai tässä mitään enää tarvi tehdä", näin alitajuisesti siis. Tuossa kesän jäljiltä kun oli about 7-8 kk leikkauksesta mennyt ja olin ensimmäisiä sählytreenejä, niin tuli heti yhdessä jarrutustilanteessa pahaa kipua tuonne polven seutuville ja siitä tulikin sitten useamman viikon huili ja kyllä taas mietitytti, että tuleeko tästä v*ttujakaan vai tätäkö tämä on koko loppu uran ajan, jos nyt pystyy pelatakkaan. Noh mutta onneksi se ei ollut mitään vakavampaa ja nyt tosiaan ei enää oikein pelkääkään tuota polvea, liekkö se sitten hyvä vai huono asia :)
Toivotaan luojan kiitos että polvi kestää, jos ei, niin en tiedä mitä teen.

EDIT:
Niin ja mitä tuolta ylhäältä luin, niin jos tosiaan on nuori tai vähän vanhempikin ja tuntuu että pelivuosia on vähääkään jäljellä, niin polvi kannattaa ehdottomasti leikata. Enpä osaa edes kuvitella, että sen repalaisen leikkaamattoman polven kanssa olisin loppuelämäni pelikentillä yrittänyt taistella.

Toivon, että voin joskus sanoa, että tästä leikatusta polvesta tuli jopa parempi kuin ennen ristisiteen poikkimenoa. Mielestäni kaikki eväät tuolle ovat ainakin olemassa.

Suuri kiitos toimivasta polvestani kuulee yhdelle Suomen johtavimmista urheilu-ortopedeistä ja etenkin näihin ACL-leikkauksiin erikoistuneelle Timo Järvelälle.

Tampereen Mehiläisessä työskentelevä ortopedi Timo Järvelä hoitaa potilaitaan etupäässä tuplasiirretekniikalla. Hän on tuonut tekniikan Suomeen ja kouluttanut kollegoja sekä luennoinut aiheesta ympäri maailmaa.

- Osaavissa käsissä toimenpiteet ovat turvallisia. Ortopedin työ on tarkkaa käsityötä, jossa on tiedettävä tismalleen, mihin kohtaan siirteet pitää kiinnittää. Muuten polvi ei toimi, Järvelä tähdentää.

 

[Näkkäri]

Itseltä pamahti eturistiside poikki tuossa kuukausi sitten. Lisäksi toinen kierukka oli pahasti paskana ja toisessakin jotain pientä hässäkkää.

Koipi leikattiin tuossa pari viikkoa sitten ja viime torstaina poistettiin tikit ja leikannut ortopedi vähän väänteli jalkaa. Vaikutti tyytyväiseltä ja polvi tuntui hänestä oikein napakalta. Treenaamalla siitä pitäisi kaiketi tulla vielä ihan soiva peli.

Fiilikset polvesta vaihtelee oikeastaan päivittäin. Välillä tuntuu, että vitut siitä mitään tule ja välillä tuntuu taas paremmalta. Tietty leikkauksesta on vasta niin vähän aikaa, että ei kai tässä vielä pitäisi liikaa odotellakaan.

Keskiviikkona alkaa fysioterapia ja salkkua on enää ensi viikko jäljellä. Toki sitä saa soittamalla lisää, mutta katsellaan miten homma etenee. 4 viikkoa leikkauksesta ja takaisin töihin, jossa liikutaan kuitenkin jonkun verran taitaa olla kuitenkin ihan minimiaika.

Polvi napsahtelee jonkin verran, mutta se on kuulemma ihan normaalia. Lisäksi säären ulko-osassa on välillä aika kovaakin vihlovaa kipua ja tämä johtuu ilmeisesti jostain hermosta. Kai ne siitä joskus loppuu. Nyt olen kyllä ollut ihan helposti ilman särkylääkkeitä ja tuntemukset polvessa esim. Kävellessä on enemmänkin painetta kuin kipua.

Jalan saa tässä vaiheessa koukistettua noin 90 asteeseen ja suoristus on suht ok sekin. Ehkä tästä pääsee kohta kuntopyörän selkäänkin.

Ei muuta kuin eteenpäin. Varsin yleiseltä vammalta tämä kuulostaa. Tosi moni on jutellut kokeneensa joskus saman jne. Eiköhän se tästä.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Polvi napsahtelee jonkin verran, mutta se on kuulemma ihan normaalia. Lisäksi säären ulko-osassa on välillä aika kovaakin vihlovaa kipua ja tämä johtuu ilmeisesti jostain hermosta. Kai ne siitä joskus loppuu. Nyt olen kyllä ollut ihan helposti ilman särkylääkkeitä ja tuntemukset polvessa esim. Kävellessä on enemmänkin painetta kuin kipua.

Aivan normaalia. Itse tosin ihmetyksekseni huomasin, että napsuminen loppui ajan kanssa. Ei kuulemma aina lopu, mutta ei sillä kyllä ole väliäkään. Kuulostaa siltä, että polvesta on tulossa parempi kuin aiemmasta.

 

[Diablo]

Aivan normaalia. Itse tosin ihmetyksekseni huomasin, että napsuminen loppui ajan kanssa. Ei kuulemma aina lopu, mutta ei sillä kyllä ole väliäkään. Kuulostaa siltä, että polvesta on tulossa parempi kuin aiemmasta.

Jep noinhan se menee. Itelläkin tuola on ollut kaikennäköistä nitinää ja natinaa eri puolilla polvea ihan vielä käytännössä tähän päivään asti. Välillä sitä säikähteli, että onkohan se ja sekään nyt aivan normaalia. Viimeisimpänä taisi olla jokunen kuukausi sitten vielä treenien jälkeen ilmentyvää kipua leikkaushaavan kohdilla. Nyt siis pian vuosi leikkauksen jälkeen kaikenlaiset ylimääräiset kivut alkavat vasta pikkuhiljaa olla kokonaan pois.

Fiilikset polvesta vaihtelee oikeastaan päivittäin. Välillä tuntuu, että vitut siitä mitään tule ja välillä tuntuu taas paremmalta. Tietty leikkauksesta on vasta niin vähän aikaa, että ei kai tässä vielä pitäisi liikaa odotellakaan.

Juu ei todellakaan kannata tuosta stressata, koska leikkauksestakin on tuossa tapauksessa vielä sen verran vähän aikaa.

 

[Näkkäri]

Itseltä pamahti eturistiside poikki tuossa kuukausi sitten. Lisäksi toinen kierukka oli pahasti paskana ja toisessakin jotain pientä hässäkkää.

Päivitellään vähän tilannetta, niin voi myöhemminkin sitten lueskella, että mikä on ollut meininki.

Nyt on 6 viikkoa leikkauksesta kulunut ja kotona ollaan edelleen. Tänään kävin taas ortopedilla ja kaikki vaikutti olevan kunnossa. Mies kertoi ennusteen olevan hyvä ja uusi eturistiside vaikutti hänen mukaansa napakalta ja hyvältä. Kertoi vetäneensä tuon jänteen (josta siis uusi side tehtiin) nelinkertaisesti sinne paikalleen ja hänen mukaansa vetolujuuskokeissa moisen on todettu olevan jopa kestävämpi kuin alkuperäisen ristisiteen.

4 viikkoa olen kävellyt kotona ilman keppiä ja ulkona 2 viikkoa. Lievää ontumista on edelleen ja se ärsyttää itseäni, kun en oikein tiedä mistä se johtuu. Polvessa tuntuu välillä kävellessä kipua, mutta pääosin se on sellaista paineen tuntua. Jalan saa suht suoraksi, mutta kävellessä ojennus jää edelleen vähän vajaaksi.

Jalka on edelleen jonkin verran turvonnut, mutta mielestäni se on hiljalleen laskenut. Napsuminen on edelleen päivittäistä ja tuota tapahtuu varsinkin, kun jalkaa ojentaa painon ollessa sen päällä. Välillä pamaus on melko voimakaskin ja samalla polvi tuntuu vähän liikahtavan. Vittumaista, mutta kuulemma edelleen normaalia. Usein tuntuu siltä kuin tuo napsahdus laukaisisi jonkun pinteen ja polvi tuntuu tuon jälkeen paremmalta.

Portaiden kävely onnistuu tukea kaiteesta ottamalla, mutta polveen kyllä silloin sattuu suoraan tuohon lumpion kohdalle. Lumpion alapuolinen rusto oli tapaturman yhteydessä haljennut ja tämä kipu aiheutuu todennäköisesti siitä. Voi kuulemma kestää kuukausia.

Fysioterapiassa huomaa kyllä hyvin kuinka voimat ovat hävinneet jalasta ihan totaalisesti. Takareisi on hävinnyt miltei kokonaan ja pohjekin on varsin heikko. Kuntopyörän selässä 15 minuuttia jollain keskivastuksella on jo helvetillinen rääkki ja sen jälkeen on aivan loppu. Olenkin vedellyt tuota nyt alkulämmittelynä varsinaiselle jalkatreenille nousevalla syklillä ihan alavastuksesta (2) tuonne 7:aan asti lisäten vastusta aina 2 minuutin välein.

Koukistus on nyt paljon parempi kuin tuo näköjään 4 viikkoa sitten saavutettu 90 astetta. Nyt arvioisin sen olevan tuolla 120-130 asteen välissä. Ei siis vielä ihan samaa kuin terveessä koivessa, mutta ihan hyvin kuitenkin.

Lisää treeniä vaan saatana, niin lihasten vahvistuessa kulkeminenkin varmasti helpottuu. Näin tällä kertaa.

 

[fiftyeight]

- - -
Lievää ontumista on edelleen ja se ärsyttää itseäni, kun en oikein tiedä mistä se johtuu. Polvessa tuntuu välillä kävellessä kipua, mutta pääosin se on sellaista paineen tuntua. Jalan saa suht suoraksi, mutta kävellessä ojennus jää edelleen vähän vajaaksi.

Jalka on edelleen jonkin verran turvonnut, mutta mielestäni se on hiljalleen laskenut.
- - -

Oma tarinani on jossain tuolla viiden-kuuden vuoden takana, jos haluaa kaivaa. Mutta.

Jalka pitää saada suoraksi. Ehdottomasti.

Omalla kohdallani klenkkasin lopulta 1,5 vuotta kun en heti mennyt sutena valittamaan. Kun vihdoin asia otettiin todesta, huomattiin että uuden eturistisiteen toinen ruuvi oli mennyt kierteiltään ja pyöri holtittomasti tyhjää. Tämän takia uudesta jänteestä ei ollut mitään apua, vaan päivastoin kun se aiheutti tulehduksen ja vettä polveen. Kannattaa siis tsekata tuo heti.

Tänä päivänä olen onnellinen. Minulla ei ole eturistisidettä enää ollenkaan. Aikansa yrittivät korjata krapulaisen lekurin jälkiä, mutta antoivat periksi ja kaikki otettiin pois. Nyt minulla on polvilumpio ja nahka päällä, noin karrikoiden. Mutta jalka menee suoraksi enkä klenkkaa. En kyllä pysty enää juoksemaan, mutta mihinkäs tässä on kiire.

 

[Näkkäri]

Jalka pitää saada suoraksi. Ehdottomasti.

Saan jalan suoraksi. Ilman painoa helposti, täyden painon kanssa vähän hankalammin, mutta onnistuu kyllä. Yhdellä jalalla seisominen jalka täysin suorana onnistuu tuen kanssa, mutta ilman tukea tuntuu vähän huteralta. Johtuu fysioterapeutin mukaan lihasten heikkenemisestä. Kävellessäkin saan jalan suoraksi, mutta jonkinlaisen aristuksen takia en automaattisesti sitä tee. Se vituttaa.

...huomattiin että uuden eturistisiteen toinen ruuvi oli mennyt kierteiltään ja pyöri holtittomasti tyhjää. Tämän takia uudesta jänteestä ei ollut mitään apua, vaan päivastoin kun se aiheutti tulehduksen ja vettä polveen. Kannattaa siis tsekata tuo heti.

Tänään viimeksi ortopedi kokeili uutta ristisidettä ja kehui sitä hyväksi/napakaksi. Eikö lääkärisi huomannut mitään ongelmia kokeillessaan jännettäsi? Mikä vetolaatikkokoe se nyt nimeltään olikaan?

 

[fiftyeight]

- - -
Eikö lääkärisi huomannut mitään ongelmia kokeillessaan jännettäsi? Mikä vetolaatikkokoe se nyt nimeltään olikaan?

Laitan sulle yyveetä. Ei tämä mun juttu muita kiinnosta.

 

[En Liten Pingvin]

Suuri kiitos toimivasta polvestani kuulee yhdelle Suomen johtavimmista urheilu-ortopedeistä ja etenkin näihin ACL-leikkauksiin erikoistuneelle Timo Järvelälle.

Mukava nähdä, että joku muukin on käynyt Järvelällä.

Järvelä leikkasi minun polveni kesäkuun puolivälissä. Ensi viikolla tulee kuluneeksi 5 kuukautta leikkauksesta (eturistiside) ja täytyy sanoa, että olen ollut erittäin onnellinen saatuani huippupalvelua. Tällä viikolla kävin ensimmäinen kerran jäillä neppailemassa ja nauttimassa jään tuoksusta. Muutaman päivän jälkeen on voinut todeta, että polvi on respondannut erittäin hyvin kevyeen luisteluun.

Monet puhuvat, että toipumisaika 7-10 kuukautta, huippu-urheilijoilla n. 6. Itse olen ottanut ja hoitanut harjoittelun erittäin maltillisesti, mutta myös tunnollisesti. Loppuvuoden olen ajatellut harjoitella lihaksistoa ahkerasti ja katsotaan sitten, kun loppuvuodesta olen käynyt tapaamassa toivottavasti viimeistä kertaa leikannuta ortopedia, että pääsenkö sitten vuoden vaihteen jälkeen pelaamaan divarikiekkoa.

Tällä hetkellä tuntuu, että tuo 7 kuukauden aikataulu tuntuu varsin realistiselta.

 

[Johto]

Itselläni leikkauksesta nyt vajaat 2,5 kk ja sain lääkäriltä viime viikolla luvan kokeilla kevyttä hölkkää. Jalka menee suoraksi, mutta terveeseen jalkaan verrattava yliojennus puuttuu vielä. Koukistus on suunnilleen 130 asteen tietämillä. Nopeamminkin olisi toipuminen voinut edistyä, mutta lääkärin mukaan syytä huoleen ei ole koska suunta on kuitenkin koko ajan ollut nousujohteinen. Polvi on erittäin tukeva ja kaikki siis sikäli hyvällä mallilla. Rappusten kävely ylös ja alas on mennyt suht helposti jo jonkin aikaa eikä särkyjäkään ole ollut enää aikoihin. Pääosin istumatyötä tekevänä polvessa tuntuu kuitenkin pitkien työpäivien aikana jonkinlaista painetta ja olenkin yrittänyt mahdollisuuksien mukaan jaloitella aina kun mahdollista. Polvillaan olo on vielä täysi mahdottomuus, mutta toivotaan että jonain päivänä sekin vielä onnistuu.

 

[Diablo]

Monet puhuvat, että toipumisaika 7-10 kuukautta, huippu-urheilijoilla n. 6.

Kyllä, näinhän se menee. Itsellä oli varmasti lähempänä tuota 10:ntä kuukautta, että polveen alkoi pystyä luottamaan täysin ja erinäköiset naksumiset ynnä muut loppuivat käytännössä kokonaan. Alkuunhan sitä varoi ja pelkäsi muutenkin polvea aika paljon, ettei vain mene mäsäksi ja koko prosessi ala alusta. Mutta kyllähän tuossa ilmeisesti aika pahasti pitää ryssiä, että näin pääsisi käymään. Muutaman kerran tuli aikoinaan jo säikyttyäkin, että meniköhän se nyt uudelleen poikki.

Uusia juttuja tulee tännekin toisensa perään. Eipä ole tosiaan kovin harvinainen vamma tämä eturistisiteen katkeaminen. Sellanen pieni pelko on persiissä, että joskus tuosta toisestakin polvesta vielä ristiside napsahtaa ja hellurei koko prosessi uusiksi, ei oikein nappaisi moinen :)

Ps. Tsemiä Pingviinille divarijäille. Se on hieno fiilis, kun pääsee pitkän tauon jälkeen takaisin pelailemaan.

 

[Haastattelija]

Nyt on polvi operoitu ja makailen tässä osastolla ja litkin kahvia ja imen nuuskaa. Kivut melko kovat, mutta onneksi leikkaus onnistui. Hyvin tokkurainen olo. Tällä viestillä ei juurikaan taida olla mitää virkaa, mutta tulipahan laitettua. Ootte te kaikki mahtavia tyyppejä, hienoja miehiä. Jätetäänpä tää tähän ennen ku tulee avauduttua. Palaillaan kun kuntoutus alkaa.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Nyt on polvi operoitu ja makailen tässä osastolla ja litkin kahvia ja imen nuuskaa. Kivut melko kovat, mutta onneksi leikkaus onnistui. Hyvin tokkurainen olo. Tällä viestillä ei juurikaan taida olla mitää virkaa, mutta tulipahan laitettua. Ootte te kaikki mahtavia tyyppejä, hienoja miehiä. Jätetäänpä tää tähän ennen ku tulee avauduttua. Palaillaan kun kuntoutus alkaa.

Eikö olekin hyviä nappeja mitä pitää mutustella :D Ei niitä kovin kauaa uskaltanut syödä aikanaan, kun vaikuttivat niin jykevästi. Käytännössä itellä tuli nukahdeltua jos jonkinlaisiin asentoihin ja kaapitkin kumarsivat syvään ohi kävellessä.

 

[Haastattelija]

Joo, hyvät napit on. Vaikuttavat minuun aika jännällä tavalla. Tässä pari tuntia sitten päätin kertoa hoitsulle että on helvetin kaunis ja silmät varsinkin todella lumoavat..siis lumoavat. En mä käytä tollasia sanoja. Äsken päätin keskustella viereisen pedin potilaan kanssa hänen äidinkielellään eli ranskaksi. Sanaakaan en osannut mutta yritys oli kova. Mitähän tästä tulee, pitkä ilta edessä.

 

[ditrim]

Joo, hyvät napit on. Vaikuttavat minuun aika jännällä tavalla. Tässä pari tuntia sitten päätin kertoa hoitsulle että on helvetin kaunis ja silmät varsinkin todella lumoavat..siis lumoavat. En mä käytä tollasia sanoja. Äsken päätin keskustella viereisen pedin potilaan kanssa hänen äidinkielellään eli ranskaksi. Sanaakaan en osannut mutta yritys oli kova. Mitähän tästä tulee, pitkä ilta edessä.

Varo sitten niiden nappuloiden kanssa, ettet päädy yrjöämään kusiseen sorsaan keskellä yötä. Minä en ainakaan nukkunut tuntiakaan niinä kahtena operaatiovuorokautena jotka Ortonilla vietin. Jotain morfiinijohdannaista särkylääkettä sain aina halutessani vartin välein tippakoneesta. Se aine meni pelkästään päähän eikä polveen :)

 

[Haastattelija]

Enpä ole nyt muutamaan tuntiin ottanut mitään nappuloita. Leposärkyä ei ole ja pääkin alkaa tuntua hieman selvemmältä. Pahoinvointia ei ole ollut missään vaiheessa ja sorsaa en aio edes nähdä tällä reissulla. Pääsin keppien kanssa ihan omatoimisesti köpöttelemään vessaankin. Voittajafiilis. Sain äsken luettavaksi tuon toimenpidekertomuksen ja niistä suomenkielisistä sanoista jotka sain poimittua tuolta kuolleen kielen seasta, päättelin että hyvin meni leikkaus. En kyllä ymmärrä miksi kevyttä toimistotyötä tekevälle 22-vuotiaalle terveelle nuorelle miehelle lätkäistiin kysymättä 2kk saikkua..

 

[En Liten Pingvin]

Tänään kävin puolivuotistarkastuksessa (tasan 6 kk leikkauksesta tänään) ja kaikki näytti niin hyvältä kuin tässä vaiheessa voi vain näyttää.

Kiekkoa pelaan alasarjoissa ja oonkin käynyt jo kuukauden ajan jäillä koko ajan kuormitusta lisäten. Takana varmaan n. 7-8 kertaa ja vauhti on viimeisimmissä harjoituksissa ollut sellaista 85 % luokkaa, tietenkin olen koko ajan koittanut vältellä sellaisia tilanteita, joissa polvi saattaisi vahingoittua.

Hyvän kuntoutuksen ansiosta nyt molemmat reidet ovat samankokoisia, leikatun jalan takareisi on tosin hieman arka ja ohuempi johtuen, että tuplasiirteet otettiin sieltä. Tuon takareiden palautumisessa voi kuulemma mennä (jopa) vuosi.

Tästä nyt vaan sitten lisää urheilemaan, kuitenkin maltilla edelleen. Ensimmäinen peli olisi tarkoitus sitten pelata reilun kolmen viikon päästä, kun sarjat jatkuvat joulutauon jälkeen. Toistaiseksi meno jäällä on tuntunut hyvältä ja kertaakaan ei ole polveen sattunut, vaikka kaatumisia ja törmäyksiä on tullutkin. Aina se luistelun jälkeen on väsynyt, mutta se nyt on pitkän tauon jälkeen itsestäänselvyys.

Ps. Tsemiä Pingviinille divarijäille. Se on hieno fiilis, kun pääsee pitkän tauon jälkeen takaisin pelailemaan.

Kiitos. Niin on!

 

[Johto]

Päivitellään omaakin tilannetta taas vaihteeksi, kun tuli itsekin käytyä tänään lääkärillä kontrollikäynnillä. Leikkauksesta aikaa nyt hieman yli 3 kuukautta.

Tänään kävin puolivuotistarkastuksessa (tasan 6 kk leikkauksesta tänään) ja kaikki näytti niin hyvältä kuin tässä vaiheessa voi vain näyttää.

Tismalleen samat sanat kuulin lääkäriltä tänään :) Koukistuksesta puuttuu vielä vajaat 10 astetta terveeseen jalkaan verrattuna ja ojennus on vajaat 5 astetta jäljessä toiseen jalkaan verrattuna. Jalka menee siis suoraksi, mutta ei vielä yliojennu täysin. Kontrollikäyntejä ei enää tarvita ja kontaktiurheiluun saa palata 3 kk kuluttua jos siltä tuntuu. Silmämääräisesti arvioituna leikattu jalka on lääkärin mukaan 3-4 cm toista jalkaa ohuempi, mutta lihakset ovat kuitenkin palautumassa hyvää vauhtia koska treenipainoja on pystynyt nostamaan viime aikoina mukavaan tahtiin. Onneksi on koko elämänsä tullut treenattua eikä kuntouttaminen ole ollut mitenkään vastenmielistä puuhaa, vaikka aluksi kieltämättä turhauttikin aika voimakkaasti kun kaikki tekeminen tuntui kovin vaikealta.

Nyt olen ottanut mukaan treeniohjelmaani juoksua pääosin juoksumatolla ja välillä olen käynyt sisäkentällä juoksentelemassa. Välillä jalka kipeytyy juoksusta ja silloin on parempi jättää juoksut siltä päivää juoksematta. Kuntopyörää on tullut poljettua erittäin paljon ja samalla tehtyä erilaisia harjotteita reisilihaksille. Fysioterapeutti ohjeisti juoksemaan jos jonkinnäköisiä kahdeksikkoja ja S-kuvioita, tarkoituksena saada taas koordinaatiokyky ennalleen. Tunto ei ole vielä täysin palannut säären yläosaan, mutta parin kuukauden aikana tämänkin asian pitäisi korjautua.

 

[Haastattelija]

Minäkin voisin ensimmäisen leikkauksen jälkeisen päivitykseni suorittaa. Polvi siis leikattiin viime maanantaina ja tuntuu ihan hyvältä. Kipuja ei ole lainkaan ja turvotuskin on laskenut ihan mukavasti. Tuntoa ei koko sääressä ole oikeastaan ollenkaan, välillä ihmeellistä pistelyä kun käännän jalkaterää. Jalkaa en saa ihan suoraksi vielä, mutta ei se kauas siitä jää.

Kuntoutus alkanut pelkillä venytyksillä, kun vastusta ei saa vielä ottaa mukaan treeniin. Kipulääkkeiksi määrättiin panacodia ja Burana 800, molemmat pakkaukset avaamattomina kirjahyllyssä.

Kotona köpöttelen ihan ilman keppejä kun ei näin pienessä luukussa pysty edes ottamaan viittä peräkkäistä askelta samaan suuntaan. Vastapäisessä kaupassa tuli käytyä keppien kanssa ja ihan mukavasti meni sekin. Enpä tiedä, jotenkin tuntuu että kaikki on liian helppoa ja kivutonta. Odotin tuskia ja nukkumisvaikeuksia, mutta viime yönkin nukuin heräämättä kertaakaan.

Parin viikon päästä olisi edessä niittien poisto ja siitä viikko ensimmäiseen fysioterapiaan. Ihan positiiviset fiilikset toistaiseksi, vituttaa vaan maata aamusta iltaan kotona tekemättä juuri mitään.

 

[Näkkäri]

Tuli käytyä tänään leikanneen ortopedin juttusilla, kun leikkauksesta on kulunut 3kk. Kaikki on kunnossa. Ristiside tuntuu napakalta ja hyvältä, polvi on tukeva ja kaikki menee suunnitellusti. Koukistus on vielä muutaman sentin vajaa verrattuna terveeseen jalkaan, mutta venyttelyllä se saadaan taipumaan varmasti ajan kanssa yhtä paljon.

Napsahtelua on edelleen jonkun verran ja välillä takaosassa tuntuu "pinne", joka laukeaa jalkaa suoristamalla ja napsahduksen jälkeen. Tästä ei kuulemma tarvitse olla huolissaan. Lihakset eivät ole vielä täysin palautuneet ja tämä saattaa hävitä siinä vaiheessa, kun näin on käynyt.

Treenaaminen sujuu hyvin. Salilla on tullut kyllä käytyä jo vuosia, joten sikäli salitreeni ei ole mikään uusi juttu. Kaikenlaisia ristiaskelia pitäisi ottaa treeniin mukaan ja jalkojen toiminta on kyllä hämmästyttävän hidasta vielä tässä vaiheessa.

Kaikenlaista urheilua voi alkaa kokeilemaan siinä 6 kk:n paikkeilla. Enempää ei tarvitse kuulemma käydä enää koipea ortopedille näyttämässä ellei sitten itse halua. Mitään 6 kk tarkastusta ei siis näillä näkyminen ole enää tarvetta pitää.

Pitkä tie tämä kyllä on, ei voi kiistää. Leikkauksen jälkeen tuntui tapahtuvan paljon parannusta parissakin viikossa, mutta tuo kehittyminen on kyllä hidastunut huomattavasti. Nyt ei viikossa tapahdu mielestäni mitään, mutta ehkä sitä ei itsekään kaikkea huomaa.

Ihan hyvältä tuntuu kuitenkin tässä vaiheessa.

 

[Haastattelija]

Päivitellääs vähän. Eilen tuli täyteen kolme viikkoa leikkauksesta ja tänään oli ensimmäinen fysioterapia. Jalka on kuntoutunut aikataulun mukaisesti ja kaikki on muutenkin kohdallaan.

Polvi menee nyt ihan suoraksi, muttei toisaalta yliojennu astettakaan, mikä on tavoitteena ennen kuin pääsen takaisin viheriöille kirmaamaan pallon perässä. Toiseen suuntaan polvi koukistuu noin 100 astetta, joka on kuulemma tässä vaiheessa toipumista hyvin.

Lihakset ovat hävinneet takareidestä varsin kiitettävästi ja ympärysmittakin on noin 5 senttiä pienempi kuin terveessä jalassa. Ei tässä oikein malttaisi odottaa, että pääsee tekemään toistoja vastuksien kanssa, mutta kuntopyörääkin saa alkaa sotkea vasta viikon päästä. Ulkona on pystynyt menemään viikon verran ilman keppejä, eikä missään vaiheessa ole tuntunut minkäänlaista kipua. En muuten ole ottanut sairaalasta päästyäni yhtä ainutta kipulääkettä polven takia (muilla näin kivutonta?)

Tuntohäiriöitä löytyy. Koko säären etuosa on oikeastaan tunnoton ja fysio sanoi että 90% tapauksista tunnottomia kohtia jää. Ei se sinällään haittaa, tuntuu vain vähän oudolta.

Treeniohjelma muuttui rankempaan suuntaan, kahden jalan kyykyt omalla painolla, sekä leikatulla koivella tasapainottelu tuntuivat aika rankoilta hävinneiden lihaksien takia. Nyt tuli sentään lupa vesijuoksuun ja sinne olisi tarkoitus mennä huomenna. Seuraava fysio kolmen viikon päästä ja kuulemma jonkinlaisia hyppyjä luvassa. Palaillaan asiaan myöhemmin.