Eturistiside napsahti poikki

[V-man]

Päivitänpäs tätäkin. Kiinnosti tai ei.

Eturistiside leikattiin minulta vissiin tossa syyskuun puolessavälissä. Aika sen jälkeen oli erittäin vaikeaa kuten jotkut ovat saattaneet lukea. Jalan suoristamisen kanssa oli suuria ongelmia.

Nyt on tilanne se että aloitin viime viikolla reenaamisen. Ja kyse on luonnollisesti fudiksesta ja reenaaminen tapahtuu 5 kertaa viikossa. Ja jumalauta, tää polvi kestää sen. Ainoa asia mitä varon tai mitä en tee on kontaktit. Muuten kaikki käy.

Olenhan mä siellä aika turisti kun painoa tuli lisää jonkin verran ja jalan koordinaatio on mitä on ja erityisesti se voima on kadonnut jonnekin. Kyllä mä tein töitäkin sen eteen että tuo jalka paranisi. Pikkuhiljaa tästä etiäppäin.

Sinuna olisin erittäin varovainen tuon treenaamisen kanssa. Kuullostaa todella aikaiselta paluulta treeneihin. Eihän leikkauksesta ole kuin 4kk? Lihakset eivät todellakaan ole vielä kunnossa ja polvi ei näin ollen saa tarvitsemaansa tukea lihaksistolta. Itse en vielä sinuna treenaisi muuta kuin punttia ja muuta kuntoutusta, mutta toivotaan että polvi kestää.

Itse palasin salibandy kentille 6kk ensimmäisen leikkauksen jälkeen ja polvi napsahti melkein heti uudestaan. Sitten 1,5v taukoa ja paluu kentille ja muutaman kuukauden päästä napsahti toinen polvi.

Ei kannata hätäillä sen paluun kanssa, sillä jos se menee uudestaan, niin voipi jäädä koko harrastus. Pari kuukautta sinne tänne.

 

[super]

Älä V-man maalaa piruja seinille! Sitä mä pelkään ihan helvetisti että se napsahtaa uudelleen poikki.

Aika uskomattomalta tämä minustakin tuntuu että polvi kestää hyppyjä, juoksuja ja potkuja jo nyt. Hiemanhan se kipeytyy jokaisen reenin jälkeen mutta ohjeet oli että kivun sallimissa rajoissa saa reenata.

Kontakteja tosiaan vältän vielä täysin. Ja olen ohjeistanut joukkuekavereitani että joka minuun osuu vähänkin niin vedän heti turpaan. Hyvin on ohjeet menneet perille.

Mutta olen edelleen erittäin varovainen kaikessa tekemisessä. Joukkueen lääkäri on myös todennut tilanteen ja antanut luvan reenaamiseen yhdessä fysioterapeutin kanssa.

 

[Kaiser Soze]

Itse palasin salibandy kentille 6kk ensimmäisen leikkauksen jälkeen ja polvi napsahti melkein heti uudestaan. Sitten 1,5v taukoa ja paluu kentille ja muutaman kuukauden päästä napsahti toinen polvi.

Ehkä sun kannattaisi aloittaa urheilemaan, niin olis paljon terveellisempi elämä edessä?

Mut joo. Itsellä napsahti side poikki kuukausi leikkauksen jälkeen ihan onnettoman pienestä ojennusliikkeestä. Siinä ei paljon naurattanut, kun oli parin vuoden toipuminen taas välissä, ennen kuin pääsi uudelleen puukotettavaksi.

Itse en kyllä hötkyilisi yhtään kuntoutuksen kanssa. Se vasta vituttaakin ja huolella, kun omaa syytään onnistuu uuden siteen katkomaan lähes heti. Ainut hyvä puoli hommassa oli se, että tällä kertaa polveen tungettiin jonkun muun hemmon side, ja omaa polvea ei enää turmeltu siirteen takia.

Että silleen...

 

[Pinturicchio]

Älä V-man maalaa piruja seinille! Sitä mä pelkään ihan helvetisti että se napsahtaa uudelleen poikki.

Ehkä olisi järkevin odottaa sinne asti, että oikeasti luotat jalkaan, eikä sinun tarvitse joka tilanteessa miettiä, että mitenkähän tässä nyt käy ja uhkailla kavereita turpaanvedolla kontaktin pelossa. Toki se voi katketa ihan vaikka tuolla kadulla liukastuessa. Olen jopa kuullut tapauksesta, jossa ristari oli katkennut nukkuessa.

Itselläni repesi leikattu ristari täysin vaarattomassa tilanteessa, kun olin palannut fysion luvan kanssa treeneihin vajaat 5kk leikkauksesta. Fiilikset olivatkin sitten melko maassa, kun parin kuukauden päästä ks. lerpake katkesi kokonaan kellarin rappusia kävellessä. Ja eikun re-rekonstruktioon.

Nyt on tuosta jälkimmäisestä leikkauksesta kulunut reilu 3 vuotta, enkä luota jalkaan vieläkään täysin. Pelaan vahvan tuen kera, koska niveleen on tullut leikkausten myötä luonnollista väljyyttä jonkun verran. Terve jalka onkin sitten kehittynyt huomattavasti vahvemmaksi, kun tilanteita pelaa alitajuisesti vahvempi jalka edellä. Lajina siis salibandy.

Viime syksynä tehty puhdistus +kierukan poisto on tehnyt jalan kuitenkin pitkästä aikaa hyväksi. Lihaksisto ja nivelen toiminta ei kuitenkaan ole lähellekkään terveen jalan tasoa, koska olin käytännössä vuoden puolikuntoinen ja senkin jälkeen polvi muljahteli tasaisin väliajoin kierukan liikkuessa siellä sisällä hieman luonnottomasti.

Enkä nyt halua pelotella. En tiedä taustojasi tai lähtötasoasi, mutta toki on mahdollista, että tuo kovempi treenaaminen on jo ihan harkittua ja järkevää (kerta siihen lääkärin ja fysion luvat on). Mutta moni urheilija on hommannut itsensä vaan pahempaan leikkauskierteeseen kuntoutumalla "huippuvauhtia". Oma fysioni suositteli toisen leikkauksen jälkeen jopa kokonaisen kauden väliin jättämistä, jolloin voisin kuntouttaa polven hermoston ja muun kropan kondikseen. Tähän en kuitenkaan lähtenyt, kun palo kentälle oli niin kova.

 

[super]

Ensin kiitokset kaikille jotka ovat antaneet neuvojaan ja kertoneet kokemuksistaan eturistisiteen leikkauksen jälkeen tapahtuvasta toiminnasta.

Nyt mulla on aika sekava olo tämän oman reenaamisen kanssa. Jalka kun kestää hyvin mutta ymmärrän kyllä että vaara on iso siihen että se katkeaa uudestaan. Eihän leikkauksesta olekaan kuin 3,5kk-4kk.

Taidan nyt kuitenkin vähentää noita reenejä jonkin verran ja vaihdan ne punttiin ja venyttelyyn. En tiedä kuinka alla olevat pohjat vaikuttaa näihin, mutta mulla on kyllä sen 10-vuoden pohjat alla jolloin on reenattu 5-7 kertaa viikossa ja erittäin monipuolisesti.

Rehellisyyden nimissä on sanottava että musta on tainnut olla enemmän haittaa kuin hyötyä noissa reeneissä. Liike on mitä on ja kaikkien pitää varoa minua yms.

 

[Kaiser Soze]

Taidan nyt kuitenkin vähentää noita reenejä jonkin verran ja vaihdan ne punttiin ja venyttelyyn.

Treenaa sitten niiden ohjeiden mukaan, äläkä esim vahda kyykkytreeniä vaikka reiden ojentajakoneeseen. Sillä rikot siteen takuuvarmasti.

Portaiden nousu ja kävely ovat erittäin hyvää treeniä.

Että silleen...

 

[nufc]

Taidan nyt kuitenkin vähentää noita reenejä jonkin verran ja vaihdan ne punttiin ja venyttelyyn.

Rehellisyyden nimissä on sanottava että musta on tainnut olla enemmän haittaa kuin hyötyä noissa reeneissä. Liike on mitä on ja kaikkien pitää varoa minua yms.

Varmaan kannattaa jättää juoksuharjotukset vähemmälle ja treenata lihaksia jo pelkästään sen takia ettei tule pahoja sivuttaisliikkeitä eikä polvi taivu yli taaksepäin.
Miulta meni vasemmasta polvesta molemmat eturistisiteet poikki eikä muutaman leikkauksen jälkeen enää kovinkaan paljoo urheilla koska polvi turpoo ja kipeytyy aina liikunnan jälkeen.Lihakset sain suht` hyvään kuntoon ja suurena apuna oli nilkkaan kiinnitettävä tarrapaino jota käytin normaalisti kävellessä ja nostelin jalkaa TV:ta katellessa.

 

[super]

...ja suurena apuna oli nilkkaan kiinnitettävä tarrapaino jota käytin normaalisti kävellessä ja nostelin jalkaa TV:ta katellessa.

Tommonen pitää pyytää joukkueelta! Pääasiallisena tarkoituksena nyt on saada nuo lihakset kuntoon. Puntti ei oikein nappaa joten jollain muulla keinolla ne ajattelin saada kuntoon. Pyöräillyt olen tosi paljon sekä normaalia kävelyä on tullut tehtyä.

Mä en perkele missään nimessä halua että se menee uudestaan poikki, koska sen jälkeen on pelit pelattu lopullisesti. Ja toisaalta haluan olla pelikunnossa kun pelit alkavat. Kovin paljoa en voi antaa eteen reenaamisessakaan.

Miten on muilla ollut sen siirteen kanssa tai lähinnä sen kohdan josta se on otettu. Mulle fysioterapeutti sanoi että se on heikoimmillaan 3kk:ta leikkauksesta siis se kohta takareidestä josta se otettiin. Tämä taas tarkoittaa sitä että takareittä on vaikea kehittää.

 

[Kalba]

Minulta leikattiin eturistiside n. 2 viikkoa sitten. Siirre otettiin takareidestä ja pantiin parilla ruuvilla kiinni.
(näin: http://www.sportsknee.com/aclhamstring.htm)

Kuntoutukseen sain ohjeet sairaalan fyssarilta, kuntoutus piti aloittaa leikkausta seuraavana päivänä. Ohjelmassa on paljon mm. ojennus ja taivutusharjoituksia. Yllätyksenä minulle tuli miten nopeasti (viikon jälkeen) leikatulle jalalle sai/pitää laittaa koko paino ts. terve jalka ylös ja tasapainottelua leikatulla jalalla. Lääkärin ohjeen mukaan kepit sai heittää mäkeen kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Nyt olen kotona dallannut ilman keppejä mutta usko leikattuun jalkaan on aika heikko, joten kävely on aikamoista vaappumista. Ulkona olen käyttänyt ja aion käyttää sauvoja vielä ainakin viikon ajan. Viikon päästä on ensimmäinen fyssarin kohtaaminen ja siinä vissiin tehdään uusi harjoitussuunnitelma ja katsotaan miten toipuminen on lähtenyt käyntiin.

Huolenani on se, että koko ajan saa olla pelko persiissä siitä, että siirre napsahtaa poikki uudestaan. Huomaako siirteen poikki menemisen, eli tuntuuko se samalta kun alkuperäisen napsahdus, vai voiko siirre katketa huomaamattaan??

 

[nufc]

Mä en perkele missään nimessä halua että se menee uudestaan poikki, koska sen jälkeen on pelit pelattu lopullisesti. Ja toisaalta haluan olla pelikunnossa kun pelit alkavat. Kovin paljoa en voi antaa eteen reenaamisessakaan.

Miten on muilla ollut sen siirteen kanssa tai lähinnä sen kohdan josta se on otettu. Mulle fysioterapeutti sanoi että se on heikoimmillaan 3kk:ta leikkauksesta siis se kohta takareidestä josta se otettiin. Tämä taas tarkoittaa sitä että takareittä on vaikea kehittää.

Sepä se,ei muuta kuin kärsivällisyyttä ettei tule takapakkia!Urheillessa pitäs oppia tuntemaan ja kuuntelemaan omaa kehoaan.
On olemassa myös polvitukia joita ehkä kannattas kokeilla ainakin alussa ylitaipumisten varalta.Miulle tehtiin mittojen mukaan teräskehikkoinen polvituki mutta sen kanssa liikkuessa herätti vastustajissa lähinnä sääliä ja lopetin sen käytön mutta nykyisin on varmaan kevyempiä vaihtoehtoja.

Siirteenottopaikan suhteen ei miulla ole ollu mitään ongelmia.

 

[super]

Tuohon oman kropan tuntemiseen ja muiden lausuntoihin ja lupiin mä olen perustellutkin itselleni tämän harjoittelun aloittamisen. Mutta kun se ei ole siinä kokonaan. Muiden kokemuksista päätellen se saattaa napsahtaa poikki ihan tuosta vaan, paljoa kyselemättä.

Ja en aio laittaa jalkoihin muuta kuin nappulat. En tukia enkä suojia, tästähän me lähdetään.

 

[Pinturicchio]

Ehdottomasti kannattaa alusta asti ruveta liikkumaan ilman ylimääräisiä tukia, jos lääkäri/fyssari ei sitä tuen käyttöä vaatimalla vaadi. Toki jotain neopreeni -rättejä voi aluksi käyttää, mutta jos siihen heti alusta asti laitetaan rautaa ympärille, niin liikeradat eivät tule kehittymään luonnollisesti.

Itselläni tuo nivel oli toisen leikkauksen jälkeen siinä kunnossa, että päädyimme fysion kanssa käyttämään semmoista semi-pro tukea, jossa on rautakiskot estämässä pahimpia kiertoliikkeitä +polvilumpiolle pieni lisätuki. Tuota käytän pelkästään lajia tehdessä, lenkki, puntti ym. rauhallisempi ja kontrolloidumpi liikunta sitten neopreenituen kanssa.

Tasapainolautoja pidetään yleensä tyttöjen leluina, mutta ainakin omalla kohdalla semmoisen kapistuksen kanssa temppuilu toi polveen huomattavasti lisää staattista voimaa. Lisäksi kaikennäköinen pikkukikkailu esim. sähly/tennispallon pyörittely leikatulla jalalla parantaa hermotusta ja polvi tulee herkemmäksi. Jo ihan perusliikkeisiinkin (kävely, seisominen jne.) kannattaa kiinnittää huomiota. Yllättävän helposti nimittäin tulee tehtyä ne pikkujututkin sen terveen jalan voimin.

 

[kakkonen]

Ja en aio laittaa jalkoihin muuta kuin nappulat. En tukia enkä suojia, tästähän me lähdetään.

Suosittelen että laitat luistimet niin tarvi pelätä :) Kyllä futis rikkoo paikat 100 kertaa helpommin kuin kiekko.

 

[nufc]

Ehdottomasti kannattaa alusta asti ruveta liikkumaan ilman ylimääräisiä tukia, jos lääkäri/fyssari ei sitä tuen käyttöä vaatimalla vaadi. Toki jotain neopreeni -rättejä voi aluksi käyttää, mutta jos siihen heti alusta asti laitetaan rautaa ympärille, niin liikeradat eivät tule kehittymään luonnollisesti.

Itselläni tuo nivel oli toisen leikkauksen jälkeen siinä kunnossa, että päädyimme fysion kanssa käyttämään semmoista semi-pro tukea, jossa on rautakiskot estämässä pahimpia kiertoliikkeitä +polvilumpiolle pieni lisätuki. Tuota käytän pelkästään lajia tehdessä, lenkki, puntti ym. rauhallisempi ja kontrolloidumpi liikunta sitten neopreenituen kanssa.

Jo ihan perusliikkeisiinkin (kävely, seisominen jne.) kannattaa kiinnittää huomiota. Yllättävän helposti nimittäin tulee tehtyä ne pikkujututkin sen terveen jalan voimin.

Tarkotin nimenomaan sitä että alussa PELITILANTEISSA(ei missään nimessä kuntoutumisvaiheessa) voi hyvinkin käyttää kevyitä polvitukia kiertoliikkeiden estämiseksi jo pelkästään sen takia että polveen ei ehkä luota heti alussa.Tiedän miltä tuntuu jos polvi tuntuu taipuvan luonnottomasti taaksepäin,tunnetta vois sanoo vaikkapa orgasmin vastakohdaks.

Jos jotain joustositeitä käyttää pitempiä aikoja niin ne kannattaa sitoa niin että sitominen alotetaan reiden yläosasta ja jatkuu lähelle nilkkaa eli koko jalka sidottu,on nimittäin kokemusta siitäkin että sairaalassa jalka sidottiin pelkästään polven ympärille ja se aiheutti pohkeeseen veritulpan ja makasin letkuissa viikon.

Tuo on totta että normaaliin kävelyyn kannattaa kiinnittää huomiota,jalan lihakset surkastuvat yllättävän nopeasti jos niitä ei käytetä.

 

[fiftyeight]

Minulta leikattiin eturistiside n. 2 viikkoa sitten. Siirre otettiin takareidestä ja pantiin parilla ruuvilla kiinni.
(näin: http://www.sportsknee.com/aclhamstring.htm)

Kiitos Kalba hyvästä linkistä. Tuo linkki kertoi paljon enemmän kuin muutaman ortopedin suulliset kuvaukset. Itsellänihän ko. operaatio ryssittiin huolella ja siitä sitten kärsitään loppuikä, mutta ei siitä enempää (löytyy sivuilta parin vuoden takaa).

Kun nyt katsoin tuota tekotapaa, niin minulle jäi päällimmäiseksi mieleen vain ajatus että kumpikohan noista ruuveista jäi pyörimään tyhjää, sillä minulle sanottiin ettei uutta vastaavaa leikkausta voi tehdä? Vai onko sillä merkitystä? Ei sen puoleen, sitä parin vuoden helvettiä en kyllä aio kokea uudestaan.

Enivei, tarkoitus ei ole pelotella. Muistat vaan mennä rauhallisesti ajan kanssa ja pidät huolen että polvi suoristuu ihan suoraksi.

 

[Kalba]

Jep, tuo linkki auttoi kyllä ymmärtämään mitä on tehty. Ymmärsin ortopedin selvityksen hieman eri tavalla =) Kaikkea sitä löytää kun on aikaa netissä roikkua..

Jalan saan lähes suoraksi, varsinkin nyt ojentuu paljon paremmin kun turvotus on laskenut. Koukkuun menee n. 90 asteen kulmaan, mutta ilmeisesti sillä ei niin kiire ole. Rauhallisesti on tarkoitus ottaa, saikkuahan tästä sai ihan mukavasti ( 2 kk )

 

[Cemetery Gates]

"Nivelkierukka revennyt, ristiside täydellisesti revennyt", totesi puoskari Simonille. Ekana tuli mieleen, että meikäläisessäkin on edes jotain täydellistä, kunnes armoton vitutus hautasi alleen kaikki muut tuntemukset. Puukkoa polveen siis. Pitänee lukea tästä ketjusta muiden vastaavat kokemukset, jospa siitä vaikka olisi jotain hyötyä.

 

[Miksu00]

Huomenna leikkaukseen, eturistiside on poikki ja kierukassa repeämä. Hyvä että pääsin näinkin pian leikkaukseen, harmittaa vaan kun ei vähään aikaan pääse mitään tekemään, toivottavasti tulisi jalka nopeasti kävelykuntoon.

 

[Cemetery Gates]

eturistiside on poikki ja kierukassa repeämä.

Sama tuomio oli meikäläiselläkin, kuten edellisestä viestistä näkyy, mutta tänään ortopedin vastaanotolla sainkin kuulla, että eturistiside on sittenkin ehjä, jolloin revennyt nivelkierukka voidaan hoitaa tähystysleikkauksena. Leikkaukseen tosin pääsen vasta parin viikon päästä. Toivon mukaan diagnoosi ei muutu enää kovin montaa kertaa...

 

[Miksu00]

Sama tuomio oli meikäläiselläkin, kuten edellisestä viestistä näkyy, mutta tänään ortopedin vastaanotolla sainkin kuulla, että eturistiside on sittenkin ehjä, jolloin revennyt nivelkierukka voidaan hoitaa tähystysleikkauksena. Leikkaukseen tosin pääsen vasta parin viikon päästä. Toivon mukaan diagnoosi ei muutu enää kovin montaa kertaa...

Pääsetkin sitten helpommalla kuin minä jos kerran eturistiside on ehjä, tuskimpa ne enää diagnoosia muuttaa.

 

[Greffin]

Tuonne urheiluvammaketjuun tuli kirjoiteltuakin tuossa leikkauksen jälkeen. Eli lokakuun viimeinen päivä leikattiin polvi. Eturistiside oli poikki ja kierukassa repeämä. Ihan perus vamma siis.

No, nyt on 3kk leikkauksesta. Kuntopyörää on tullut sotkettua 3 viikkoa leikkauksen jälkeen tähän asti sellaiset 25km per päivä. Lisänä vesijuoksu, uinti ja jalkaprässit ja muut jalkoja vahvistavat laitteet 5 kertaa viikossa.

Fysioterapeutilla olen käynyt alusta asti. Selkeä kuntoutusohjelma ja viime viikolla oli testit. Nyt jalka on lihastenkin puolesta täydellisessä kunnossa kun vertaa toisen jalan lihasten vahvuuteen. Lisäksi eturistiside oli erinomainen. Suuret kiitokset siitä lääkärille. Leikkaus onnistui nappiin röntgenkuvien ja tämän kt-1000 laitteen mukaan.

Pelata saisin jo nyt. Mutta pidän kuitenkin vielä fysioterapeutin ohjeiden mukaan kuukauden tauon treeneistä. Vielä kuntoutusta kuukausi ja sitten treeneihin mukaan. Salibandy siis lajina.

Erinomaisesti on siis mennyt tähän asti. Hyvä fysioterapeutti on elinehto, itse sain käydä samalla, joka on kuntouttanut mm. Bäckströmin ja Hyvösen polvia.

Kuntoutus itsessään aivan hemmetin tylsää, mutta tavoite on motivoinut tähän asti.

Tsemppiä kaikille ja muistakaa taistella se kuntoutus perusteellisesti.

 

[pata13]

Eilen tuli kolme viikkoa täyteen toipilaana oloa. Leikkaus onnistui ortopedin mukaan erinomaisesti. Selkäydinpuudutuskin osoittautui ennakkoluuloistani poiketen erittäin mukavaksi vaihtoehdoksi. Myöskin hilpeyttä ja kesken operaation nukahtamisen aiheuttanut lääkitys toimi.

Jalka ei ole kovinkaan turvoksissa enää ja kulkeakin saa jo yhden kepin kanssa. Turvotus ja paineen tuntu jalassa tulee ja menee jumppaamisen ja levon määrän mukaan. Polvi taittuu jo 90 astetta (menisi enemmänkin, jos olisi lupa) ja oikeneekin makuulla melko helposti.

Silti on vielä erittäin pitkä työ tehtävä, jotta koivesta tulisi normaali. Lihakset eivät luonnollisestikaan toimi vielä "kokonaan".

Kyllä kannattaa tosiaan panostaa kuntouttamiseen. Alusta asti.

 

[Suonikohju]

Kyllä kannattaa tosiaan panostaa kuntouttamiseen. Alusta asti.

Nääin on. Itse kuulun siihen ryhmään, joka kipsattiin reidestä nilkkaan vuonna 87 jotain. Eturistiside poikki, sekä kierukka tohjona. Kuus viikkoa täys tönkköä ja sen jälkeen alotettiin kaikki alusta. Hienoa huomata että hoito ja ennenkaikkia tavat kuntoutuksessa ovat kehittyneet siitä mitä joskus on ollut.

Futis jäi siihen paikkaan ja polvi on löysä paska. Kuntoutus alettiin nostamalla 1 kilon nilkkapainoja, heh. Nykyisissä vähäisissä harrastuksissa polvituki on se millä pystyy menemään. Säälittävää roikkumista, mutta jotain täytyy yrittää.

Hienoa lukea, että hoidot ja kuntoutus ovat kehittyneet siitä mitä se joskus oli. Ristiside korjattiin ottamalla reidestä jotain kudosta. Se oli silloin joku uusi tapa.

 

[Greffin]

Hienoa lukea, että hoidot ja kuntoutus ovat kehittyneet siitä mitä se joskus oli. Ristiside korjattiin ottamalla reidestä jotain kudosta. Se oli silloin joku uusi tapa.

Ennenhän ristisiteen kappaleet vähän kuin laitettiin vain yhteen tuolla kudoksella.

Nyt tehdään kokonaan uusi eturistiside juurikin reidestä otetusta 20 senttiä pitkästä säikeestä. En tiedä onko sinulla sitten tehty tuo kokonaan uusi side, vaiko korjailtu vanhaa, kun ei ole tietoa milloin tuo korjaaminen on hyllytetty vaihtoehtona.

Tuostakin tosiaan joku aika sitten luovuttu, että jalka laitetaan täysin kipsiin. Huvittaa ajatus kuinka lihakset ovat varmasti olleet surkastuneita sen jälkeen kun kipsi on otettu pois. Kun nytkin oli täysi työ saada etureisi samanvahvhuiseksi toisen kanssa.

 

[Pula-ajan Tretjak]

On se tosiaan hassua miten nopeasti ajat muuttuvat. Muijan veljeltä leikeltiin eturistiside kuntoon nelisen vuotta sitten ja jalka kipsiiin. Jalka ei vieläkään taivu kuten normaali ja tuskin koskaan taipuukaan. Kipua ja muuta ei kuitenkaan ole.

Itseltäni leikeltiin vuosi takaperin kuntoon eturistiside ja vähän kierukkaa korjailtiin. Välittömästi piti leikkauksen jälkeen alkaa varaamaan painoa sille ja kivun rajoissa kävellä. Toki lepoakin piti antaa riittävästi, mutta kaikki siteet olivat lähinnä tukevia. Oma jalkani pystyy jo tekemään kaiken mitä aiemminkin ja lihakset ovat riittävän vahvoja. Kovaa treeniä on tullut toki otettuakin.