"Voiko se napsahtaa poikki, jos sitä ei ole?"
Täytynee tähänkin ketjuun viimein liittyä.
Itsellä molemmat polvet olleet riesana ihan parivuotiaasta saakka, tuolloin oli hetkellisesti jopa reuma-arvot koholla. Vasen polvi ollut se suurempi ongelma, sijoiltaanmenoja eri asteisina kymmeniä. Oikea polvi ollut kiltimpi, vain 2-3 luksaatiota. Vasenta polvea leikelty kahteen otteeseen 1993 ja 2000, eikä vieläkään kasassa.
Tämän takia siis kävin yksityisellä asiantuntevalla polvilääkärillä (ennen kaikki käynnit kunnallisella) tällä viikolla. Totesi, että molemmat lumpiot löysiä sivuille ja myös "etusuuntaan" (ilmenee kiskottaessa säärtä polvi koukussa polvesta pois päin). Vasemmasta polvesta sanoi, että lumpion voisi tuosta vaan pukata pois paikaltaan, polven suoristusvaje (omin lihasvoimin jalka ei täysin suoristu koska lumpio lonksahtaa sivuun suoristettaessa) vielä pahentaa reisilihaksien tilannetta. Tuo reisilihaksen parempi kunto on ilmeisesti pitänyt oikean polven paremmassa hapessa ja kutakuinkin kasassa, omalla mittarillani.
Kerroin sitten, että isosiskolla ei eturistisiteitä polvissa ole koskaan ollutkaan, johon lääkäri sanoi, että veikkaa tasan samaa täälläkin. Eli eipä tässä eturistiside voi napsahtaa poikki, jos sitä ei ole olemassakaan, heh. Huomaa kyllä kunnallisen ja yksityisen eron, kun kahdenkaan avoleikkauksen jälkeen ei tuota eturistisideongelmaa ole juuri huomattu aiemmin.
Nyt lähetteellä kunnalliselle jonossa magneettikuviin jonka jälkeen tuon saman lääkärin leikattavaksi myös kunnalliselle. Selväksi tuli jo nyt, että pehmytkudosleikkaus ei riitä, vaan on mentävä kovempien rakenteiden operointiin, eli mikään pikkutähystys leikkaus ei tule olemaan. Mm. polvilumpiolle tehtävä jälleen isompaa koloa reisiluuhun.
Tässä kai tätä potilashistoriaa tällä erää, magneettiaikaa odotellessa. Leikkaus mennee varmaan akselille kesä-syksy. Sen suhteen ei siltä kannalta kyllä kiire olekaan, että useita vuosia tuo polvi on taas aktiivisesti vaivannut.