Ihan yleisesti ottaen tämä koko väittely Jussin ja nykyomistajien yms. välillä on absurdia. Salonoja teki varmasti virheitä ollessaan Bluesin johdossa, kuten myös nykyomistajat ovat tehneet.
Jussi oli 23-vuotias Blues Hockey Oy:n ottaessa toiminnan haltuun (tällöin Salonoja toki oli vaan hallituksessa), mutta 25-vuotiaana olikin sitten jo toimitusjohtajana. Silloin Blues oli varmasti pelkkä harrastus Salonojalle, joka oli saanut ihan mukavahkon tukun rahaa ja halusi harrastaa. Jussi oli Bluesin pois myydessään peräti 36-vuotias, ehkä hieman kyllästynyt siihen, että kaikki oli pitänyt itse maksaa (Salonojaa ja Salonojan maksukykyä pidettiin itsestään selvyytenä monien eri tahojen osalta, jopa Espoon kaupungin), kansa oli hylkäämässä Bluesin, myynti ei pelannut jne. Kokemusta oli ehkä tullut vuosien saatossa, mahdollisesti myös osaamista, mutta koska mikään Bluesin osalta ei enää kiinnostanut, oli helppo lopettaa kaikki eteenpäin vievä toiminta, koska tappion suuruudella ei niin ollut väliä.
Tuli uudet omistajat, isot visiot, mutta samat virheet tehtiin uudestaan huomattavasti kokeneempien ihmisten toimesta, ilman sitä suurehkoa tukkua rahaa. Ei osattu budjetoida edes vähää alusta. Suostuttiin huonoihin vuokraehtoihin, koska kuviteltiin, että kaikki kyllä kääntyy ja menee hyvin kuitenkin. Myyntiä hoidettiin enemmän tai vähemmän vasemmalla kädellä. Käytettiin rahaa brändin rakentamiseen melkoisen avokätisesti, johon ei tosiaankaan ollut varaa niillä tuloilla ja sillä pääomalla. Brändi toki rakentui, mutta se määrä mitä rahaa sijoitettiin erilaisiin myynnin tukitoimiin viimeisen kolmen kauden aikana ei takuuvarmasti ole vieläkään maksanut itseään takaisin.
Salonoja tosiaan silloin aikanaan määritteli hallivuokran sinne 6-700 000€ /vuodessa tasolle, jotta halliyhtiö pyörisi ilman sen isompaa myyntityötä ihan näppärästi ja tekisi noin suurin piirtein nollatulosta. Johonkin vastaavaan vuokrasummaan nykyomistajat olivat sitoutuneet ottaessaan Bluesin haltuun. Esar Oy kuviolla sitten parin vuoden jälkeen haluttiin pehmittää tätä vuokra-asiaa, samalla tapaa kuin Salonoja aikanaan, mutta tällä kertaa päinvastoin eli Espoo Bluesin osalta laskemalla vuokra n. 250 000€ /vuodessa tasolle ja kasvattamalla hallin muita tuloja huomattavasti suuremmiksi. Tämän seuraukset lienee kaikille tutut.
Loppujen lopuksi, mitä merkitystä sillä on kuka on kuitannut ja mitä on kuitannut. Jokaiselle pitäisi olla selvää, että vakavaraisuus on hyve omistajassa, mutta ei kukaan jaksa pyörittää hommaa jatkuvalla tappiolla. Jussin aikana oli samoja ongelmia tulovirtojen kanssa, mutta silloin ne kompensoitiin omistajan lompakosta. Molemmat omistajatahot ovat varmasti rakastaneet seuraa ja tehneet asioita rakkaudesta lajiin ja espoolaiseen kiekkoiluun, mutta kylmä totuus on se, että ensimmäisellä oli varaa tehdä asiat puolivillaisesti myymällä, toisella ei sitä tosiaan ollut eikä ole ja siitä maksaa hintaa isosti koko espoolainen kiekkoilu. En jotenkin jaksa uskoa, että Salonoja tekisi samoja virheitä uudestaan, vaan oppia on otettu. Salonoja olisi vuorenvarmasti valmis rekrytoimaan osaavia henkilöitä pitämään huolta Bluesista.
Nykyomistajilla ei vaan ole palaa enää jatkaa, koska rahat yksinkertaisesti eivät riitä, vaikka päästäisiin saneeraukseen (vaikka ovatkin saneeraussuunnitelmassa sitoutuneet sijoittamaa lisää rahaa Jääkiekko Espoo oy:öön). Osakeannin täysimääräinen onnistuminen voisi toimia jonkinasteisena tekohengityksenä, ilman Salonojaa tai muuta varakasta tahoa, joka aidosti välittää Espoo Bluesista. Ehkä päästäisiin 1,5 miljoonan veloista, mutta sitten oltaisiin taas vailla uutta pääomaa, edelleen kassa tyhjänä, toki velat maksettuna. Tässä tilanteessa kuitenkin vakavarainen pääomistaja olisi ensiarvoinen.
Toiminnasta varmasti voi saada vielä kannattavan, mutta se vaatii rahaa, ehkä jopa paljon rahaa. Tarvitaan myös aikaa ja kärsivällisyyttä. Tarvitaan nöyriä myyjiä, kustannustehokasta markkinointia ja toki menestyvä joukkue. Nämä saavuttaakseen Espoo Blues tarvitsee Salonojan tai jonkin muun varakkaan ihmisen varoja.
