Mainos

Espoo Blues kaudella 2014–2015

  • 149 524
  • 664

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Pelitapoja kuitenkin voi arvottaa - ja jos näin ei olisi, hyvin kärjiestäen sanottuna kuka tahansa liikunnanopettaja voisi valmentaa liigajoukkuetta, kun pelitavalla ei olisi mitään merkitystä menestymismahdollisuuksiin.

Eri mieltä tekstisi kanssa. Valmentajia voi arvottaa keskenään heidän kykyjensä ja taktiikkataitonsa kautta, mutta taktiikoita ei voi mielestäni arvottaa keskenään, koska taktiikat ovat lähinnä työkaluja joukkueelle. Vai voitko jotenkin laittaa vasaran ja ruuvimeisselin paremmuusjärjestykseen? Tai oikeastaan voi, jos mietitään kumpi sopii paremmin ruuvin avaamiseen. Sama juttu se on taktiikan tai pelitavan kanssa. Ne voi arvottaa keskenään, jos ottaa huomioon joukkueen resurssit ja materiaalin. Mikä taktiikka sopii parhaiten joukkueelle, jolla ei ole varaa haalia taitokiekkoon sopivaa pelaajamateriaalia?
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Yksi Petteri Sihvosen suurimpia haittoja koko kiekkokeskustelulle oli pelikirjan/pelitavan tuominen framille tavalla, jota se ei ansaitsisi. Sihvoslaiset, sori termi, puhuvat siitä kaiken selittävänä syynä eri asioille, milloin kyseessä on joukkueen menestys, milloin yksittäisen pelaajan onnistuminen. Ja tämä keskustelu jos joku on oire tästä sihvoslaisuudesta.

Valmentaminen liigatasolla on valtaosin henkistä valmennusta, ei pelitavallista. Totta kai taktiikoita treenataan, mutta lätkä on kuitenkin verrattain yksinkertainen ja nopea peli, jossa taktiset hienoudet jäävät yhdeksän kertaa kymmenestä yksilötaidon piiloon.
 
Suosikkijoukkue
Espoo Blues
Materiaali Bluesissa on lähinnä rouhijaosastoa kuten kaikki tietää. Olen pitkään ihmetellyt miksei joukkueen rakennetta olla monipuolistettu. Mielestäni hyvissä joukkueissa on kaksi hyökkäävää ketjua ja yks jotain siltä väliltä ja yksi nelosketju. Parhaimmillaan sellainen jengi pystyy mukautumaan vastustajan peliin niin halutessaan tai toteuttamaan omia pelityylejään.

Tuntuu siltä, että Bluesissa on yksi kakkosketju (eli nykyinen ykkönen) ja kolme nelosketjua. Noilla realiteeteilla päätyrouhiminen ja tilanteiden rakentaminen enemmän sattuman kuin suunnitelmallisuuden kautta on se mitä "saadaan" katsella. Valitettavasti sellainen pelitapa ei luo paljon maalipaikkoja eikä ole kovin viihdyttävää. Joskus jo aiemmin olin täällä ihmetellyt viime kauden ihmettä, jolloin päästiin kuuden sakkiin 1-0 selvitymistaisteluiden siivittämänä.

Eli ens kauden jengiin tulevien uusien pelaajien pitäisi ehdottomasti edustaa taitoa ja nopeutta. Muuten jatketaan nykylinjalla, että Bluesia vastaan on ikävä ja vmäistä pelata, mutta se ei estä Bluesin voittamista.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Eri mieltä tekstisi kanssa. Valmentajia voi arvottaa keskenään heidän kykyjensä ja taktiikkataitonsa kautta, mutta taktiikoita ei voi mielestäni arvottaa keskenään, koska taktiikat ovat lähinnä työkaluja joukkueelle. Vai voitko jotenkin laittaa vasaran ja ruuvimeisselin paremmuusjärjestykseen? Tai oikeastaan voi, jos mietitään kumpi sopii paremmin ruuvin avaamiseen. Sama juttu se on taktiikan tai pelitavan kanssa. Ne voi arvottaa keskenään, jos ottaa huomioon joukkueen resurssit ja materiaalin. Mikä taktiikka sopii parhaiten joukkueelle, jolla ei ole varaa haalia taitokiekkoon sopivaa pelaajamateriaalia?

Pelin tarkoitus on saada pelattua kiekko vastustajan maaliin useammin kuin vastustaja saa sen pelattua oman joukkueen maaliin. Pidän todennäköisyyttä huomattavasti suurempana oman joukkueen maaliin kuin vastustajan maaliin, jos kiekko on oman joukkueen hallussa. Pelitavan pitäisi tukea sitä, että kiekko on oman joukkueen hallussa ja kiekottomien omien pelaajien tukea sitä, että oman joukkueen kiekollinen pelaaja voi siirtää kiekon mahdollisimman helposti eteenpäin niin, että kiekko pysyy oman joukkueen hallussa ja pelin suunta on kohti vastustajan maalia. Lyhytsyöttöpeli ei välttämättä vaadi edes taitavimpia yksilöitä. Eiköhän jokainen liigapelaaja pysty syöttämään lyhyen syötön oman pelaajan lapaan. Yksilötaidot nousee esille enemmän sitten 1vs1-tilanteissa ja esimerkiksi maalipaikkojen hyödyntämisen onnistusmisprosenteissa.

Kiekosta tarkoituksellinen luopuminen pitäisi olla oikeastaan aina viimeinen vaihtoehto ja sitä tulisi käyttää vain siinä tilanteessa, jossa riskit kiekon pitämisen yrittämisen epäonnistumiseen, siitä johtuvaan kiekonmenetykseen ja sitä kautta vastustajan maalipaikkaan ovat liian suuret. Tämä voi koskea esimerkiksi tilanteita, joissa apua ei ole omien kiekottomien pelaajien puolesta tarjolla tai esimerkiksi alla on pitkäksi venähtänyt vaihto ja koko viisikko pitää saada vaihdettua.

En usko, että yksikään jääkiekkoa pelannut olisi sitä mieltä, ettei kiekon haltuun saaminen vastustajalta ole se kaikista kuluttavin ja väsyttävin asia jääkiekossa. Jos jatkuvasti joutuu karvaamaan ja raatamaan, että saa kiekon haltuun, väsyy ja altistaa itseään entistä enemmän virheille. Kääntäen taas pelaaminen on hauskempaa ja vähemmän kuluttavaa, kun kiekko on oman joukkueen hallussa ja voi juoksuttaa vastustajaa.

Kiekon kanssa omalle joukkueelle pitäisi myös saada tilaa ja aikaa tehdä oikeita ratkaisuja. Liian pieniin väleihin puskeminen vain "koska pitää mennä ylöspäin" tai päätykiekkojen ylipainotettu viljeleminen tuo vain ja ainoastaan ajoittaista kamppailupelaamista (useimmiten vastustajan puolustaja on siellä päätykiekossa ensimmäisenä) - vähentää tilaa ja aikaa omalta joukkueelta. Ja sen vuoksi ratkaisut ovat hätäisiä ja pelistä katoaa se kontrolli, jolla voi päästä "pelin päälle".

Nopeasti pitkillä syötöillä ylöspäin pelaamalla ja kiekon "karkaamisen" kautta sen menettämisen riskiä ottamalla on paikkansa silloin, kun vastustajaa vastaan on mahdollisuus päästä ylivoimahyökkäykseen. Muissa tilanteissa nopeasti ylöspäin pelaaminen altistaa vain oman joukkueen ajan ja tilan loppumiseen. Kiekon lyöminen päätyyn sellaisessa tilanteessa, missä se ei ole tarpeellista riskinvälttelyn vuoksi, on taas mielestäni turhaa kiekosta luopumista - erityisesti nyt kun siniviivat on kauempana päätyä niin kiekon perään on vielä vaikeampi ehtiä ensimmäisenä. Ja siinäkin vaikka ensimmäisenä ehtisi kiekkoon, on joutunut tekemään ylimääräistä työtä kiekon oman joukkueen haltuun saamiseksi - kiekko oli jo omalla joukkueella lähtötilanteessa.

Asiasta voisi esimerkkien kautta kirjoittaa paljon enemmänkin, mutta pelitavallisesti ja nimen omaan pelitavan vuoksi kiekosta luopuminen ja itsensä juoksuttaminen, liian nopea pelaaminen ylöspäin tilanteissa, joissa oma joukkue ei ole tasapainossa jne ei koskaan voi olla optimaalinen tapa pelata peliä. Niin isoja taitoerot eivät liigassa esimerkiksi luistelunopeuksissa ole, että se olisi avain onneen.

Valmentaminen liigatasolla on valtaosin henkistä valmennusta, ei pelitavallista. Totta kai taktiikoita treenataan, mutta lätkä on kuitenkin verrattain yksinkertainen ja nopea peli, jossa taktiset hienoudet jäävät yhdeksän kertaa kymmenestä yksilötaidon piiloon.

En ole tästä hirveästi eri mieltä alkuosan suhteen. Henkiset asiat ja joskus ihan puhdas sattumakin ratkaisevat paljon - ja sen vuoksi paremmalla pelitavalla pelaava joukkue tai paremman materiaalin joukkue ei aina otteluita saati mestaruuksia voita. Joskus maalivahdin maaginen peli ratkaisee ottelut "huonomman" voitoksi. Taktiset hienoudetkin on jo nyansseja - taktinen perustekeminen on kuitenkin ihan yhtä ydintoimintaa kuin mikä tahansa muu osa peliä. Jos kiekkoa pitämällä ja sitä kautta tilaa ja aikaa omille pelaajille tekemällä pystyy voittamaan sen puoli sekuntia enemmän aikaa, nähdään niitä asioita, joita monesti pidetään yksilötaitona - saattaa aueta parempia syöttöpaikkoja, saattaa aueta mahdollisuus jalkakynään tai mihin vaan - vaikka perimmäinen syy siihen, että tätä "yksilötaitoa" päästään näkemään on se, että joukkue pelasi sitä tilaa ja aikaa sen ratkaisevan sekunnin osan enemmän. Liigankin taitavimmat yksilöt tarvitsevat sitä tilaa ja aikaa ja heidät saa tehokkaimmin turhautumaan sillä, että sen tilan ja ajan vie heiltä pois - ja siinä ei ole kyse pelkästään henkisistä seikoista, vaikka niiden piikkiin monesti nämä pelitavalla tehdyt "kasettien hajoamiset" pistetään.
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Materiaali Bluesissa on lähinnä rouhijaosastoa kuten kaikki tietää. Olen pitkään ihmetellyt miksei joukkueen rakennetta olla monipuolistettu.
Veikkaan että koska raha. Hieman ennen kauden alkua Ahola ilmoitti julkisesti että haetaan "1-2 kovan luokan hyökkääjää" joiden oletin olevan nimenomaan niitä kiekollisia pelaajia. Niitähän on hyökkäyksessä tällä hetkellä noin kaksi eli Hirso ja Giliati kun Aaltonen jotenkin ei löydä rooliaan/ketjukavereitaan. Sen jälkeen on yksi teoriassa potentiaalinen kiekollinen hyökkääjä eli Honejsek oikeutetusti pistetty kiertoon ja hankittu Iossafov ja Kearns joista nyt korkeintaan toinen edes paperilla täyttää tuon Aholan julkisesti lausuman termin. Jos (huomaatkaa siis jos) meillä olisikin ollut 3 ekaan ketjuun Hirso, Honejsek, Aaltonen, Giliati + 2 kiekollista hyökkääjää (tai edes yksi lisää) niin johan tuo näyttäisi erilaiselta. Kun vielä Zamorsky on alisuorittanut se syö noita hyökkäystehoja vielä entisestään. Maalintekohan meille jälleen kerran tuottaa sitä suurinta tuskaa.

Puolustus taashan on leveyttä täynnä ja todella tasapainoinen vaikka itse mielellään sen yhden hampaattoman kanukin näkisin esim O'Connorin tilalla kun tämä ei nyt näköjään kuitenkaan kokoonpanoon tunnu mahtuvan.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tuli tänään aamukahvia juodessa katottua Blues - Ässät matsin valmentajien haastattelut, ja siinä Aho kovasti valitteli kun YV ei toimi. No kyllä se alkukaudesta toimi kun siinä oli se O'Connori. Ja ei oo muuten se ylivoima toiminut hirveen hyvin sen jälkeen kun O'Connori lenis pysyvästi katsomoon. Oiskohan aika jo koittaa sitä O'Connoria taas kokoonpanossa kun ei sitä näköjään kaupaksi saada.
 

Fordél

Jäsen
Eri mieltä tekstisi kanssa. Valmentajia voi arvottaa keskenään heidän kykyjensä ja taktiikkataitonsa kautta, mutta taktiikoita ei voi mielestäni arvottaa keskenään, koska taktiikat ovat lähinnä työkaluja joukkueelle. Vai voitko jotenkin laittaa vasaran ja ruuvimeisselin paremmuusjärjestykseen? Tai oikeastaan voi, jos mietitään kumpi sopii paremmin ruuvin avaamiseen.

Teillä Espoossa osataan kyllä hienosti käyttää vertauskuvia. Soini havainnollisti euroa lippiksen, omenan ja melonin avulla. Tässä puolestaan havainnollistetaan pelitapaa vasaran ja ruuvimeisselin avulla. Erona tosin se, että Soinin havainnollistamisesta en ymmärtänyt mitään, mutta tämän sisäistä täysin ja olen täysin samoilla linjoilla. Pelitapa on todellakin vain työkalu, aivan kuten vaikka johtamisfilosofia. Nämä työkalut ovat vain välineitä, joiden avulla joukkue pystyy toimimaan mahdollisimman yhtenäisesti ja saavuttamaan haluttuja tavoitteita. Näitä työkaluja tai välineitä ei voi itsessään arvottaa vaan vasta sitten kun tiedetään mihin niitä käytetään. Esim. millaista pelitapaa tai millaisella johtamistavalla pelitapaa yritetään istuttaa mihinkin pelaajamateriaaliin.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Suomessa tuomarilinja on vaikuttanut suuresti joukkueiden pelityyleihin. Ennen oli nynnyn jengin mahdotonta voittaa mestaruutta, nykyään asia on suorastaan päinvastoin. Nyt Bluesilla on Liigan mittapuulla "kova" joukkue, mutta nykyisellä tuomarilinjalla se on lähinnä haitta. Ehkä me "jyrätään" sitten pleijareissa?
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Olikohan noissa SaiPafanien sättimisissä totuudesiementäkin kun minun silmin PItkänen oli aika pihalla tänään. Muuten tuolta Märkä-Simon kentältä kelvollinen esitys. Muissa ketjuissa jo tullut todettua että hyvä pelihän tuo kauttaaltaan oli.

Pitäiskö muuten huolto-osaston alkaa kiinnittää jotain huomioita Kantolan luistimiin kun mies ei pysy missään tilanteessa pystyssä?
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Olikohan noissa SaiPafanien sättimisissä totuudesiementäkin kun minun silmin PItkänen oli aika pihalla tänään.
Mun mielestä taas sai enemmän aikaan kuin Virkkunen yhdessäkään pelissä, tosin se ei paljoa vaadi.

Westermarck on kyllä kunnossa sillä pelasi tänään KiVan riveissä kuten myös Rutanen, Iossafov sekä koko kauden siellä pelannut Kangasniemi. Vähän kyllä oudoksun tuota Westermarckin tilannetta. Ei Seppälä tai Rantakari nyt niin varmoja otteita ole esittäneet että pelipaikka pitäisi olla kiveen hakattu ja Westermarck taas on mielestäni nimenomaan ollut tasaisen varma.
 

Esboo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoo Blues
Pitkäsen vaihto Virkkuseen oli varmasti hyvä juttu molemmille pelaajille. Ja tota Westermarckin tilannetta en kyllä ymmärrä? Mielestäni pelannut erittäin hyvin ja näistä meidän nuorista pakeista varmimmin omassa päässä ja jopa pisteillekin päässyt...Ei voi kun ihmetellä mitä siellä valmennuksessa mietitään.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Vielä mystisempi tapaus on pakeista O`Connor josta voisi olla mahdollista saada paljonkin tehoja irti mutta katsomossa istuu illasta toiseen eikä varmaan ole joukkueen halvimpia miehiä. Toisaalta esim. Seppälä on kyllä parantanut kauden aikana ja se parjattu Seppälä - Malmivaara -parikin on hajotettu joten aika pieniä nyansseja nämä varsinkin jos voittoja tulee.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Vähän kyllä oudoksun tuota Westermarckin tilannetta. Ei Seppälä tai Rantakari nyt niin varmoja otteita ole esittäneet että pelipaikka pitäisi olla kiveen hakattu ja Westermarck taas on mielestäni nimenomaan ollut tasaisen varma.
Samaa olen ihmetelly itsekkin. Kuten tiedetää niin Seppälällä on kiintiöpaikka Bluesin kokoonpanossa eikä lähde sieltä millään. Rantakari nyt on sentään tärkeä palanen YV:llä joten olen kyllä ihan tyytyväinen että saa peliaikaa. Tietenkin voihan se olla että Bluesissa tiedetään että Westermarck on menossa ensi kaudeksi muualle ja siksi vastuuta annetaan pelaajille jotka jatkaa seurassa. Ei ois eka kerta kun näin käy. Mutta kyllä tässä toivoo että Westermarck nyt pääsisi pelaavaan kokoonpanoon kun on musta ollu paljon parempi pakki kuin Seppälä taikka Tikkinen. Musta Aho vois ihan hyvin pistää pojille vaikka jonkun rotaation, eli yks huilaa ja kaks pelaa. Näin pojat sais 2/3 peleistä. Varmasti ois ihan hyvä ratkaisu tossa tammikuun otteluruuhkassa.

Sen verran hyvin kuitenkin Westermarck ehti liigassa pelata että jos ei saa tulevaisuudessa vastuuta niin taatusti vaihtaa maisemaa. Kovaa hintaa maksaa Blues sitten Ahosta jos Westermarck (ja Tikkinen) seuraa Ikosen jalanjälkiä ja vaihtaa maisemaa kun Jykän peluutus ei maita.
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Tietenkin voihan se olla että Bluesissa tiedetään että Westermarck on menossa ensi kaudeksi muualle ja siksi vastuuta annetaan pelaajille jotka jatkaa seurassa. Ei ois eka kerta kun näin käy.
En usko tähän mutta jos näin on minä nostan kyllä Aholle hattua. Ei Westermarck nyt kuitenkaan niin hyvä ole ollut että ehdoitta pitäisi peluuttaa vaikka onkin pelannut hyvin. Rantakarin kanssahan nuo taitavat samasta paikasta kisailla vaikka minä ja varmaan muutkin näkisimme ennemmin Seppälän osana tuota rotaatiota.
 

Blondie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoo Blues
Hirso puhui epävirallisesti kannattajamatsin jälkeen baarissa peluutuksesta. Valmennus ei ole aina pitänyt O'Connorin ja Zamon pelaamisesta esim. siksi etteivät ole pelanneet niinkun on sovittu. Hirso tuumaili myös että onko tuo huono peluuttaa esim. Sepiä, jolla on todennäköisesti tulevaisuus Bluesissa kun jollain ulkkareilla ei ole. Hirso taisi sanoa että kaikilla noilla nuorilla kiekollisilla jätkillä on periaatteessa kuitenkin sama potentiaali hyökkäyspäähän, jolloin minuutit on fiksu antaa "omille pojille" tulevaisuutta silmälläpitäen. Zamon jalkakikat aiheuttavat Jyrkille kuulemma sydämentykytyksiä. Sain sellaisen kuvan että kapteenimme ymmärsi ja hyväksyi Ahon pelaajavalinnat ja oli samalla sivulla Jykän kanssa. Jotain siellä puhuttiin kanssa Eetusta ja joukkuehengestä eli Eetu on huikee ja joukkuehenki on tosi hyvä ja Levin dokaus+bondausreissu kantaa pitkälle kevääseen. Hirso kertoi myös että nauttii Blegissä pelaamisesta ja uskoo tähän hommaan pitkällä tähtäimellä (hence the jatkosopimus). Kyl mä vaan diggaan Hirsosta päivä päivältä enemmän. Sanotaan nyt vielä etteivät mun kommentit varmasti oo sanasta sanaan koska olin kuitenkin humalassa.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Kärppäpelissä olis voitu taistella pisteistä jos oma puolustus olis ollut kunnossa ja tyhmät jäähyt olis jäänyt ottamatta. Taisteluasennetta oli ja Aaltonen on saanut maalihanat auki, siinä posit.

Oliko tuo jotain rangaistuskyykytystä huonosta puolustusasenteesta että Zamorskya penkitettiin ylivoimat ja pelin loppu kun takaa-ajoa ylitettiin kuudella? En oikein käsitä.
 

KukkoMiikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
En itse ehtinyt katsoa peliä, mutta näkikö joku muu Zamorskyn tilanteen? Artikkelissa puhutaan "Zamorskyn telomisesta Kemppaisen ainoana kauneusvirheenä", Aho taas puhuu haastattelussaan kovasta mailapelaamisesta. Jos tapaus on menossa kurinpitokäsittelyyn, niin kai siinä jotain epäselvää on ollut?

Todella harmi, vaikka pakko myöntää, että Zamon menettäminen Rangersin leirille kirpaisi harkkapeleissä nähtyjen otteiden jälkeen enemmän kuin tämä loukkaantuminen nyt. Ehkä O'Connor pääsee nyt näyttämään katsomossa kasvanutta luonnettaan.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Aho on ilmeisen jääräpäinen peluuttamisensa kanssa. Sen sijaan, että yrittäisi etsiä Zamolle sopivan roolin joukkueessa, yrittää Aho pakottaa tämän pelaamaan oman sapluunansa mukaan. Sen tuloksena Zamo turhautuu, pisteitä ei synny ja koko joukkue kärsii. Vuoden päästä sitten ihmetellään, kun mies iskee Rangersissa kovat tehot ja eikä kukaan ymmärrä, miten ei tuollainen mies Liigassa pärjännyt. Ei pärjännyt, koska valmentaja ei peluuttanut miestä vahvuuksien vaan heikkoiuksien mukaan.
Koska Aho ei osaa ottaa Zamorskystä tehoja irti, niin eipä se isommin haittaa, vaikka mies olisikin saikulla.
 

Blågula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
Aho on ilmeisen jääräpäinen peluuttamisensa kanssa. Sen sijaan, että yrittäisi etsiä Zamolle sopivan roolin joukkueessa, yrittää Aho pakottaa tämän pelaamaan oman sapluunansa mukaan. Sen tuloksena Zamo turhautuu, pisteitä ei synny ja koko joukkue kärsii. Vuoden päästä sitten ihmetellään, kun mies iskee Rangersissa kovat tehot ja eikä kukaan ymmärrä, miten ei tuollainen mies Liigassa pärjännyt. Ei pärjännyt, koska valmentaja ei peluuttanut miestä vahvuuksien vaan heikkoiuksien mukaan.
Eri mieltä sillä kyseessä on joukkuepeli. Siitä olen kyllä samaa mieltä ettei Zamorskya ole ylivoimalla pystytty parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään. Toisaalta taas meillä on Liigan toiseksi paras (!) ylivoima joten sinänsä ymmärrän ettei tuota hirveästi haluta sotkea.

Tasakentällisin taas nähtiin valitettavasti siinä 6-2 HIFK-tappiossa miten käy kun ei pelata joukkueen sapluunan mukaan. Oliko Zamorskylla 2 vai 3 vaihtoa, 2 pahaa kiekonmenetystä josta 2 maalia omiin ja sen jälkeen oikeutetusti vilttiin. Kyllä se niin vaan on että ensin on pelisysteemi minkä mukaan pelataan ja sitten tulee yksilöiden ominaisuudet ellei nyt sitten ole Wayne Gretzky.

Sen verran vielä että harmittaa jos Zamorsky loukkaantui koska mielestäni hän pelasi kauden parhaan pelinsä viime lauantaina HPK:ta vastaan. Varmoja purkuja paineen alla, hyvää oman pään pelaamista, kaksinkamppailuvoittoja ja nopeita, kovia ja oikein ajoitettuja avaussyöttöjä liikkeessä olevalle hyökkääjälle. Varsinkin nämä hyvät avaukset jolla peli joko käännettiin nopeasti tai joiden avulla tultiin hyvin hyökkäysalueelle hitaammissa lähdöissä olivat sellaisia etten ole keltään pakeistamme vastaavia tällä kaudella nähnyt. Tällä tavalla kun pelaisi olen aivan varma että ensin lisääntyisi vastuu entisestään ja kyllä se sitten se ylivoimakin loksahtaa kohdalleen. Todella lahjakas pelaajahan on kyseessä, sitä en kiistä.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Toisaalta taas meillä on Liigan toiseksi paras (!) ylivoima joten sinänsä ymmärrän ettei tuota hirveästi haluta sotkea.

Tämä on muuten jännä tilasto, mutta hyvin selitettävissä. Bluesilla ei sinäänsä ole minkäänlaista ongelmaa A-luokan maalipaikkojen viimeistelyssä, vaikka sitä monet sivulauseissa viljelee kiistämättömänä faktana. Rankkareissa ja ylivoimalla näkee kyllä, että sitä viimeistelyvoimaa joukkueessa on, kun siihen on paikka.

Blues tekee sen sijaan vähän maaleja sen vuoksi, että 5-5-pelissä ei päästä niihin A-luokan maalipaikkoihin, joita yv:lla tulee luonnostaan, kun tilaa ja aikaa on enemmän. Tasakentällisin pelatessa lauotaan liian kaukaa ja huonoista paikoista - ja kun viisikon tuki on lähes olematonta, niitä todellisia maalipaikkoja ei vaan tule tarpeeksi. Ja tuon huonoista paikoista laukomisen vuoksi laukaisutilasto määrän osalta näyttää ihan säädylliseltä.
 

Blågula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Tämä on muuten jännä tilasto, mutta hyvin selitettävissä. Bluesilla ei sinäänsä ole minkäänlaista ongelmaa A-luokan maalipaikkojen viimeistelyssä, vaikka sitä monet sivulauseissa viljelee kiistämättömänä faktana. Rankkareissa ja ylivoimalla näkee kyllä, että sitä viimeistelyvoimaa joukkueessa on, kun siihen on paikka.
Täysin totta.

Yritin itse asiassa aiemmin päivällä pohtia josko Blues on kertaakaan kompastunut ihan puhtaasti vastustajan maalivahtiin tällä kaudella. Nuo tappiothan olivat tuskallisen tavallisia Petun vuosina: vietiin peliä mielin määrin ja pommitettiin vastustajan maalivahti mustelmille. Mutta tällä kaudella? En muista sellaista tappiota. (en toisaalta ole nähnyt kaikkia pelejä ja muistini on heikko, joten korjatkaa jos olen väärässä)

Sen sijaan aika monessa voitossa vastustajan maalivahti on torjunut ainoastaan sellaiset 20 laukausta, kun taas Laurikaiselle on tullut 30+ torjuntaa. Eli Blues on ollut se joukkue joka on roikkunut mukana hyvän mv:n ansiosta ja iskenyt harvoista paikoistaan. Väitänkin että viimeistely on ollut ihan kelvollista tällä kaudella, ongelma on siinä että maalipaikat ovat todella vähissä.


Tuo tiistain Kärpät-tappio oli muuten monessakin mielessä synkkä muistutus siitä missä mennään. A-junnuissa Blues vie Kärppiä joka kausi, mutta liigassa oululaisten omat pojat kuten Donskoi ja Junttila vievät meidän Liivikkejä ihan miten haluavat. Ja vuosi toisensa jälkeen oululaisten taito-ylivoimaan yritetään horjuttaa kovalla fyysisellä pelillä ja hämmentämisellä vaikkei se ole koskaan purrut oululaisiin (tämän olisi voinut oppia jo joskus vuonna -07). Ensimmäisessä erässä nähtiin hyvä esimerkki: "hämmentäjien kuningas" Sailio yritti saada Kukkosen mukaan painiin. Kun pilli soi Sailio oli jälleen kerran hämmentänyt itsensä jäähyaitioon kun taas Kukkonen palasi rauhassa vaihtoaition puolelle. Ja hetken kuluttua taululla oli lukemat 2-0.

Ja sen sijaan että tästä otettaisiin opiksi, niin lätkäistään Liivikille ja muille puupäille pitkiä sopimuksia ja pusketaan päätä seinään entistä lujempaa.
 

Hannutic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Katsoin juuri Tiistain Kärpät-Blues pelin kolmannen erän uudestaan. Suosittelen muillekin joilla on tällainen mahdollisuus. Ottaen joukkueiden materiaalierot ja pelipaikan huomioo niin täytyy todeta että kyllä tuollaisella pelillä voi haastaa voitosta kenet vaan.

Ihan hyvä kysymys on että ovatko tuollaiset kolmannen erän maalipaikat sitten riittävän hyviä. Näyttäviä huippupaikkoja ei 5vs5-pelissä ollut lukuunottamatta ehkä Hirson paikka aivan lopussa, mutta kyllä Karhunenkin saa olla tyytyväinen että sai estettyä noinkin monta maalia. Jos vastustaja olisi ollut astetta heikompi, niin kaiken järjen mukaan olisi maalejakin tullut 5vs5-pelissä (ja kaiken järjen mukaan olisi Kärppiäkin vastaan pitänyt tulla).

Vankan käsitykseni mukaan sarjataulukossa ollaan edelleenkin alhaalla sen takia että annettiin alkukauden tiukoissa peleissä lahjamaaleja, vaikka muuten pelattiin hyvin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös