Onko mitään mieltä ylipäätänsä taklata, jos aina pitää sekunnin sadasosia ennen taklausta vilkuilla, että onko se pakki tällä kertaa hereillä? Eikö jääkiekkopiireissä olla perinteisesti arvostettu kovia, mutta puhtaita taklauksia?.
Jääkiekkopiirejä on kaikenlaisia. Minä en kuulu siihen jääkiekkopiiriin, jonka mielestä pelaajien vahingoittaminen on ok, jos se on tehtävissä sääntöjen puitteissa kovalla ja puhtaalla taklauksella. Minä kuulun siihen jääkiekkopiiriin, jonka mukaan taklataan ensisijaisesti vastustajan horjuttamiseksi, jotta saadaan vietyä se kiekko, jotta saadaan tehtyä maali. Sen toteuttaminen ei yleensä edellytä puolen kentän vauhtia ja seinästä läpi ajamista. Sekä Riska että Bailen olisivat voineet päästä vähemmällä kovuudella samaan tulokseen, eli kiekon ryöstämisen. Yleensä on vielä niin, että nämä kovat pelaajat eivät edes ole taitavia kiekon ryöstäjiä vaan ovat tunnettuja vain kovuudestaan. Onko se sitten hienoa? joidenkin mielestä on, ainakin siihen asti kunnes tulevat itse ajetuksi lasarettiin kaulatuen kanssa puhtaalla taklauksella tai sellaisella taklauksella, joka oli puhdas vielä siinä vaiheessa kun se oli päätetty ajaa loppuun 2sekuntia
ennen osumaa.
Bailen tuossa yllä huono esimerki siksi, että sehän ei ollut missään nimessä puhdas kun osui kerran päähän. Tuskin hänkään päähän kuitenkaan tähtäsi. Pienemmällä iskuilla olisi nyt kuitenkin sekä Puistolan että Koivisto vielä mukana.
Viimeksi muokattu: