Eri urheilulajien vertailua

[Mike]

On sellaisia valmentajia, Porissakin löytyy muutama. Ässien 89-ikäluokka oli hyvä esimerkki tästä.

Suurin ongelma tässä on valmentajien vanha-aikaisuus, putkimainen ajattelu. Jos joukkueelle rakennetaan mahdollisuuksia hyvään harjoitteluun, siihen sitoutuminen voi perustua vapaaehtoisuuteen. Eikä toiminnan tarvitse toimia heikompien ehdoilla, eikä heidän tarvitse olla maahan lyötyjä statisteja.

Ja jos seurassa löytyy pelaajia tasojoukkueihin, niin siitä vaan. Valitettavasti jääkiekon kalleus syö pelaajamassaa siellä c-junnuiässä.

Se harjoittelu kärsii siitä, jos sulla on hyvin eritasoisia jätkiä siellä ryhmän sisällä. Tempo putoaa harjoitteissa, koska siellä on heikkoja lenkkejä joiden taito/pelinopeus ei riitä niiden läpiviemiseen samalla tavalla kuin paremmillaan. Lisäksi niille heikoille lenkeille ei ihan kauheasti niitä onnistumisen elämyksiä siellä treeneissä tule, kun parempansa menevät ohi vasemmalta ja oikealta. Tottakai usein on mahdollista pilkkoa porukka harjoitteissa moneen suht. samantasoiseen pienryhmään, mutta on myös vastaavasti paljon asioita, jossa ne tasoerot heikentävät harjoitusvastetta huomattavasti. Ei tule riittävästi kamppailua, osa feidaa kondiksensa takia 5min kovavauhtisen tekemisen jälkeen ja lopputreenit kuuluu oksennusta pidätellen, osa selviää tempotreeninä toimivasta pienpelistä laittamatta kaikkea peliin, koska niin paljon parempi jne. Aina jos sulla on isoja tasoeroja, niin on myös kompromisseja ja kompromissit ovat perseestä kun harjoitellaan. Eli kyllä. Tietyllä tavalla jokainen joukkue menee niiden heikoimpien ehdolla.

Sitten kun ketjun aiheena oli se fysiikka, niin varsinkin nuorilla käy usein niin, että kun sulla on jotain ryhmälenkkejä jne., niin sieltäkin päästä jossa olisi rahkeissa varaa, niin pudottaudutaan siihen heikkokuntoisten vauhtiin ihan vaan koska ihmisluonne, sen sijaan että vedettäisiin soolona täysiä ja venattaisiin muita 15min maalissa. Palloilijan kilpailuvietti ei jostain syystä kukoista ryhmälenkeillä jos tietävät voiton olevan varma :) Sitten kun sulla on se tasainen hyvin motivoitunut massa, jossa sisäinen kilpailu kukoistaa ja jossa vielä yleensä muutama muiden tekemisiä kyttäävä jokaisesta velttoilusta vittuileva poliisi mukana, niin samainen ryhmälenkki muuttuukin kilpajuoksuksi. Ei tietenkään aina hyvä sekään, mutta kertoo osaltaan siitä, että joukkueurheilijoilla se 110% antaminen vaatii yleensä sen, että on voittaakseen pakko antaa. Jos se tulee vähemmällä, niin sitten se otetaan vähemmällä hymy huulilla. Ihminen.. Yksilöurheilijat ovat kaikin puolin helvetin paljon kovaluontoisempia sissejä, ja se johtuu siitä että tietävät mitä se huipulle pääseminen vaatii just sulta.

 

[Mike]

.

Juuri siinä, että mahdollisimman aikaisin pakotetaan tekemään lajivalinta sekä "lajitellaan" lapset ja nuoret heidän tasonsa mukaan, jätetään kääntämättä kaikki kivet. Silloin menestys on "muutaman" kortin varassa. Toki jossain vaiheessa erottelua on tehtävä, mutta ei nyt sentään ihan nuorimmissa lapsissa. Ja tässä keskustelussa unohtuu se, mikä on kuitenkin kaikista olennaisinta: lapsen monipuolinen liikkuminen omalla ajallaan. Ei ne seuran harkat riitä, jos lapsi tai nuori haluaa isona huippu-urheilijaksi. Tekeminen omalla ajalla ratkaisee. Nykyisiä ja entisiä huippu-urheilijoitamme yhdistää se, että he ovat liikkuneet monipuolisesti niin seuratoiminnassa kuin etenkin sen ulkopuolella kavereiden kanssa.
Mutta tämä menee nyt jo taas sen verran ohi aiheen, että ei tästä sen enempää.

Tasoryhmiä tarvitaan jo hyvin nuorissa lapsissa, mutta se ei tarkoita samaa kuin että pakotettaisiin valitsemaan laji. Tuo lajivalinnan ajankohta riippuu mielestäni hyvin pitkälti lajistakin. Esim. jalkapallossa sen pelivälineen hallitsemiseen tarvittavien taitojen hiominen ja toistomäärien nakuttelu pitäisi aloittaa hyvin nuorena, koska silloin meillä on herkkyyskausi niiden oppimiseen. Aika faktana voi sanoa, että mikäli peliväline ei oikein ole hallussa 12-13v, niin ei se tule ikinä olemaankaan. Vastaavasti voisin kuvitella, että vaikkapa mailankäsittelytaito yms. ei vaadi yhtä kovaa jumppaa ihan lapsuusvuosina ja lätkä on lisäksi kropalle hyvin yksipuolinen laji, joten muu liikunta sikälikin välttämättömyys ihan jo lihasepätasapainon välttämiseksi

Oma tekeminen tietenkin kaiken a ja o, mutta vastuu on liitoilla, seuroilla ja valmentajilla. Kukaan heistä ei voi tehdä yhtään huippua, mutta voivat ryssiä jokaisen, josta sellainen voisi tulla

 

[Pekkis]

En ymmärrä miksi osa porukasta pitää pudottaa pois, jotta lahjakkaat ja motivoituneet voisivat harjoitella.

Tällaisilla kommenteilla paljastat sen, että ihan täysin et nyt ymmärrä millaista vain ja ainoastaan motivoituneiden ja lahjakkaiden lasten valmentaminen ja harjoittelu käytännön tasolla on. Palloilulajeissa äärimmäisen harva valmentaja pääsee sen kokemaan, mutta jos nyt puhutaan yksilölajeista, niin voin kertoa sen olevan sairaan siistiä ja palkitsevaa!

Palloilulajien vanhemmat, älkää nyt turhaan vaatiko jälkikasvultanne mahdottomia, sillä he ovat valinneet sen helpoimman tien eli joukkueurheilun.

 

[TosiFani]

...

Varsin yksipuolinen näkemys, kuten sanoin katsot joukkueurheilun harjoittelua yhden putken läpi.

Miksi joukkueen pitäisi harjoitella aina yhdessä? Miksi useamman ikäluokan lahjakkaimmat ja ennen kaikkea motivoituneimmat eivät voisi harjoitella entistä enemmän yhdessä?

Olisi aika helppo muodostaa erityisryhmiä lahjakkaille pelaajille, jotka harjoittelisivat vaikka neljä viisi kertaa viikossa huippuvalmentajan alaisuudessa. Joukkueet voisivat harjoitella pari kertaa viikossa ja pelit päälle. Tällöin lahjakkaat ja motivoituneet saisivat hyvää valmennusta ja tehokkaita harjoituksia ja muut saisivat harrastella. Joukkueessa olisi enemmän pelaajia (=maksajia), toisaalta vähemmän motivoituneille laji voisi olla halvempi (=vähemmän tapahtumia). Tällä tavoin ehkä jääkiekon drop out ilmiö hieman vähenisi.

 

[Iker]

Entäs tämä Hesarissa tänään ollut juttu, jonka mukaan Jani Rita oli saanut polkupyöräergometrissä vai mikä se on jossa poljetaan hyytymiseen asti, laitteet katkeamaan ennen kiekkoilijaa.

Myös lihaskunnoltaan ja voimatasoltaan huippuiskussa oleva Rita oli saanut koneen väsähtämään ennen miestä, testaajat eivät kuulemma olleet vastaavaa ennen nähneet ja joutuivat pyytämään Ritaa lopettamaan testin kesken. Savu nousi fillarin ylirasittuessa pitkäkestoisessa suorituksessa ja homma laitettiin poikki, ja Westerlundin mukaan tilanteessa kohtasivat pelaajan älytön voimataso ja hurja hapenottokyky.

Onkos meillä nyt heittää vastaavia tarinoita hiihtäjien tai muiden urheilijoiden polkiessa kuntotestilaitteet väsymään ennen urheilijaa, vai menikö Rita ja kiekkomies nyt listan ykköseksi fyysisen kondiksen osalta?

 

[Ahar]

Viime viikon urheilulehdessä oli hyvä juttu painija Pertti Ukkolasta. Edelleen pidän painijoita kovakuntoisimpina urheilijoina.

 

[Barnes]

Viime viikon urheilulehdessä oli hyvä juttu painija Pertti Ukkolasta. Edelleen pidän painijoita kovakuntoisimpina urheilijoina.

Mitenkäs kymppiottelijat pärjäävät tässä kovakuntoisimmat urheilijat -vertailussa? Löytyy nopeutta, hyppyvoimaa sekä voimaakin. Hurjia äijiä nuo ottelijat.

Tietysti myös painijat ovat erittäin rautaisia urheilijoita. Luojan kiitos, että KOK tuli järkiinsä ja säilytti painin olympiaohjelmassa.

 

[jaakkopavunvarsi]

Koripalloilijat eivät tietenkään ole missään mittarissa (erilaisissa testeissä) kovimpia urheilijoita fyysisesti. Silti tuolla pituudellakin täytyy olla jotain tekemistä tietyn fyysisen suorituskyvyn suhteen. Montako yli 190cm painijaa/hiihtäjää yms. loppujen lopuksi on? Ainakaan sellaista, jotka ovat hyviä ja menestyneet?

Itse olen 192cm pitkä ja olen pelannut koriksen lisäksi jalkapalloa, lentopalloa, hieman jääkiekkoa ja jopa paininut. Kaverini, jotka olivat kovia mm. painimaan ja olivat tavallaan sellaisia urheilijoiden perikuvia, olivat minua lähes päätä lyhyempiä. Olen aina ihaillut heidän ketteryyttään ja kestävyyttään mm. hiihtoladulla ja pururadalla. Näin ikämiehenä en kuitenkaan enää koe olevani huonompi, sillä olen oikeasti sitä mieltä, että kehoni ei vaan yksinkertaisesti sovellu tiettyihin lajeihin. Koripalloilijoilla aerobinen kunto on rautaa suhteutettuna kokoon. Jopa näin ikämiehissäkin treeni saattaa kestää puolitoista tuntia ja syke pysyy koko ajan korkealla. Kovia vetoja päästä päähän ja molemmissa päissä kenttää vielä liikutaan enemmän tai vähemmän aktiivisesti sivusuuntaan. Tähän lisäksi hypyt pystysuuntaan. Keskivartalon ja varsinkin käsien lihasten kanssa saattaa olla ongelmia, näin ainakin itselläni. Sitäkin puolta voi laittaa kuntoon täsmäharjoittelulla vanhempana salilla. Koriksessa yleisesti on kai hyvä, että koko kehon lihaksisto on tasapainossa ja aerobinen kunto hyvä. Junnuna kunnon kuntosaliharjoittelu alkoi omana aikanani vasta A-junnu-iässä. Pituuskasvukaan ei ollut vielä sillon pysähtynyt kaikilla, ei minullakaan.

Ovatko koriksen pelaajat sitten huonompia fyysisessä kunnossa? Mielestäni ei. Ihmiset eivät oikeasti tajua sitä, kuinka yksilöllistä fysiikka on ja kuinka erilailla nuoret kehittyvät. Ja kuinka erilaisia eri urheilulajit ovat keskenään.

Sori jos on sekavaa tekstiä paikoin. Hiukan jurrissa olen.

 

[Mike]

Ei koriksen pelaajien fysiikkaa siellä mitenkään erikseen dissattu, vaan joukkueurheilijoiden ylipäänsä, ja koripalloilijat tuon testituloksen kautta + jääkiekkoilijat nosti erikseen framille lajeina, jossa seuraharjoittelu liian yksipuolista, ja tuloksena lihasepätasapainoa ja sen seurauksena loukkaantumisherkkyyttä yms. Kuten itsekin sanoit, niin koriksen pelaajat jaksavat varmasti juosta ja heillä on kova hapenottokyky, niin mistä muusta tuollaiset testitulokset sitten kertovat kuin siitä, että keskivartalotreeni, josta lähtee käytännössä kaikki meidän tekeminen ja jonka luulisi olevan ihan erityisen tärkeä lihasryhmä pitkälle koripalloilijalle (ryhti, juoksuasento yms. kontra selkävaivat), oli laiminlyöty täysin.

Nuorilla urheilijoilla kovin fysiikka, johon siis laskettiin kestävyyden, lihastasapainon, ja nopeuden + voimantuoton lisäksi myös koordinaatiokyky, liikkuvuus ja ketteryys oli kamppailu-urheilijoilla, sekä vähän ehkä yllättäen rulla- ja lumilautailijoilla. Itse pidän noita molempia ihan ehdottoman suositeltavina kakkoslajeina fudikselle syystä, että ne ovat joustavia aikatauluiltaan, jolloin ykköslajin treenejä ei jää väliin, ja lisäksi niissä ei juosta kovilla alustoilla, joten eivät lisää liikaa samantyyppistä kuormaa jaloille kun päälaji (esim. salibandy on pahinta paskaa futarille, jolla vähänkin taipumusta jalkavaivoihin) ja altistuta murrosiän korvilla vielä enemmän jalkapalloilijoille tyypillisille rasitusvammoille. Itseasiassa pidemmällä tähtäimellä vähentävät, koska liikkuvuus on näiden lajien harrastajilla parasta a-ryhmää ja pattia on niveliä tukemassa enemmän kuin perusjanttereilla. Molemmissa lajeissa korostuu vielä tietynlainen pelottomuus noiden liikunnallisten vaatimusten lisäksi, joten sikälikin loistavia ja monin tavoin kehittäviä urheilumuotoja. Voimisteluhan olisi loistava myös, mutta laji ei ole kovin "cool" nuorten mielestä ja jos ehdotat sellaista nuorille valmennettaville, niin tyrmäävät homosteluna.

 

[steepler]

Onkos meillä nyt heittää vastaavia tarinoita hiihtäjien tai muiden urheilijoiden polkiessa kuntotestilaitteet väsymään ennen urheilijaa, vai menikö Rita ja kiekkomies nyt listan ykköseksi fyysisen kondiksen osalta?

Tuo juttu kuulostaaa vähän ihmeelliseltä, pyörässä täytyi olla jotain vikaa, tai vastuksen asetuksessa. Aika vaikea uskoa että Jani Rita on niin ylivertainen hapenottokyvyltään (kun kuitenkin Bjorn Dahlielta ja kumppaneilta on se pystytty mittaamaan) että ei ole keksitty laitetta jolla se häneltä voidaan mitata kun polkee pyörät rikki.

Oletan että tuossa oli kyse pyörätestistä jolla mitataan hapenottokykyä, toki voi olla että joku muukin pyörötesti oli kysessä, joka tapauksessa tuskin Jani Rita on niin kova polkija että ei löydy pyörää joka sen kestää.

 

[Mike]

Tuo juttu kuulostaaa vähän ihmeelliseltä, pyörässä täytyi olla jotain vikaa, tai vastuksen asetuksessa. Aika vaikea uskoa että Jani Rita on niin ylivertainen hapenottokyvyltään (kun kuitenkin Bjorn Dahlielta ja kumppaneilta on se pystytty mittaamaan) että ei ole keksitty laitetta jolla se häneltä voidaan mitata kun polkee pyörät rikki.

Oletan että tuossa oli kyse pyörätestistä jolla mitataan hapenottokykyä, toki voi olla että joku muukin pyörötesti oli kysessä, joka tapauksessa tuskin Jani Rita on niin kova polkija että ei löydy pyörää joka sen kestää.

Mulla on vähän jäänyt sellainen kuva, että Jani Ritasta tehty lätkäpiireissä jonkinlaista myyttihahmoa tuon fysiikan suhteen ja hänen voimansa ja testituloksensa otetaan aina jotenkin luontaisesti esiin kun puhutaan vahvoista pelaajista. En yhtään epäile etteikö olisi kauheassa tikissä ja vahva, näkeehän sen jo päällepäinkin. Jäntevä kuin mikä ja kroppa nimenomaan sen näköinen, että siellä ei ole mitään pumpattua lihasta vaan raakaa voimaa sisällä, mutta liekö käynyt kohdallaan vähän kuin inttijuttujen kanssa, eli kun nämä suusta suuhun liikkuvat lajipiirissä aikansa, niin sinne on jo tullut värikirjaa puolet lisää. Kortelainenhan esim. aiemmin ollessaan jonkun kanavan kommentaattorina muisti suunnilleen jokaisessa Ritan vaihdossa taivastella hänen voimiaan ja uskomatonta fysiikkaansa ja tämmösistä jutuistahan nuo legendat lähtevät sitten aina elämään.

 

[steepler]

No varmaan on legendaa mukana, mutta tuossa toki kerrotaan tuosta nimenomaisesta tapahtumasta aika tarkastikin joten vähän vaikea uskoa että Westerlund tuota ihan hatustakaan keksisi. Siinä mielessä juttu ei kyllä ihan looginen ole, että kun testi piti lopettaa antaen ikään kuin ymmärtää että Rita on liian hyvässä kunnossa jotta häntä voidaan edes testata, eihän tuo nyt ihan uskottavaa ole että näin voisi olla. Kyllä kai loogista olisi ollut ensisijaisesti tutkia laitteet ja että onko niissä jotain vikaa ja suorittaa testi uudestaan.

 

[Byvajet]

Tämä on jatkoa toisesta ketjusta.

Kävisit radan varressa katsomassa, niin voisit olla eri mieltä siitä, onko ihminen nopea vai ei.

Laskin keskinopeudet eri matkojen miesten maailmanennätyksistä. Siitä voi vähän aavistella, millainen eläinlaji ihminen on, kestävä vai nopea.

100 metriä: 36,7 km/h
800 metriä: 28,5 km/h
1500 metriä: 26,2 km/h
5000 metriä: 23,8 km/h
Maraton: 20,6 km/h

Boltin keskinopeutta voi vertailla eläimiin alta olevasta linkistä. Nopeudet ovat mailia tunnissa (mph). Yksi maili on 1,6 km. (Jaa, on tuolla näköjään nopeudet myös kph-muodossa.)

25 Fastest Land Animals

 

[steepler]

Nyt Antti-Jussi Niemi kertoi lähetyksessä että kerran Kisakalliossa Ritalle oli kerrottu että voi lopettaa kun pyörästä ei löydy enempää tehoja. En tiedä mitä pyöriä jääkiekkojengit käyttävät, siis en ole ikinä kuullut että esim. maailman huippupyöräilijät eivät voisi tehdä testejä tai treenata kun ei löydy riittävät isoilla välityksillä olevia pyöriä. Jos Rita oikeasti on noin kova ketjunpyörittäjä niin laittakaa se mies ajamaan kesätreeninä vaikka tunnin ajon maailmanennätys tai voisi käydä nappaamassa ratapyöräilystä pari mitalia olumpialaisista ensi vuonna.

 

[TosiFani]

Nyt Antti-Jussi Niemi kertoi lähetyksessä että kerran Kisakalliossa Ritalle oli kerrottu että voi lopettaa kun pyörästä ei löydy enempää tehoja. En tiedä mitä pyöriä jääkiekkojengit käyttävät, siis en ole ikinä kuullut että esim. maailman huippupyöräilijät eivät voisi tehdä testejä tai treenata kun ei löydy riittävät isoilla välityksillä olevia pyöriä. Jos Rita oikeasti on noin kova ketjunpyörittäjä niin laittakaa se mies ajamaan kesätreeninä vaikka tunnin ajon maailmanennätys tai voisi käydä nappaamassa ratapyöräilystä pari mitalia olumpialaisista ensi vuonna.

Voisiko tilanne olla sellainen, että tuolla kertaa Kisakalliosta ei tosiaan löytynyt parempaa pyörää, mutta maailmalta sellainen löytyisi?

 

[steepler]

Voisiko tilanne olla sellainen, että tuolla kertaa Kisakalliosta ei tosiaan löytynyt parempaa pyörää, mutta maailmalta sellainen löytyisi?

No voihan se olla, mutta silti tuntuu aika erikoiselta että Rita pyörittää sitä pyörän raskainta välitystä vähänkään pidempään niin nopealla kadenssilla että ei ole ikään kuin treeni/testiarvoa. Mielenkiintoista olisi tietää millaisista wattimääristä tai pyöritysnopeudesta tuossa puhutaan.

 

[apulais-GM]

Boltin keskinopeutta voi vertailla eläimiin alta olevasta linkistä. Nopeudet ovat mailia tunnissa (mph). Yksi maili on 1,6 km. (Jaa, on tuolla näköjään nopeudet myös kph-muodossa.)

25 Fastest Land Animals

Tämä saa minut miettimään, miten kovaa nämä eläimet liikkuisivat, jos joutuisivat juoksemaan kahdella jalalla, kuten ihminen.
Vai pitäisikö päin vastoin miettiä, miten hitaasti ihminen eteneekään neljällä raajalla? Ero eläimiin vain suurenee.

Toisaalta, epäilen ettei Boltia nopeampia ihmisiä ollut ennen pystyihmisten aikaakaan...

 

[Unkka]

Miten määritellään fyysinen kunto? Nyrkkeilijä häviää maratoonarille pitkällä matkalla, joka ei taas pärjää painijalle. Jonka on taas turha lähteä soutukisaan edes Pertti Karppisen pojan kanssa. Jalkapalloilijalla on sixpäkit ja lätkän pelaajilla paksut reidet, Ja shakin pellajilla aivot toimii. Hevoskuskit katsovat tamman vittua ja hakkaavat piiskalla oikeassa välissä. Formulakuskit ovat reikäpäitä. Painonnostossa ei kukaan pärjää painonnostajille. Golf ja tennis ovat seuratuimpia lajeja maailmassa. Joku selviytyjä juo aina omaa kustaan. Vittuako näistä kiistelemään. Hiihtäjilläkin on aina räkä poskellä. Ne on varmaan kovimpia, jos eivät ole ampumahiihtäjiä. Voittaja on mielestäni jatkoajan inttäjä. Sillä on perse kovimalla kuin kellään muulla.

 

[dana77]

Tämä on jatkoa toisesta ketjusta.
Laskin keskinopeudet eri matkojen miesten maailmanennätyksistä. Siitä voi vähän aavistella, millainen eläinlaji ihminen on, kestävä vai nopea.

100 metriä: 36,7 km/h
800 metriä: 28,5 km/h
1500 metriä: 26,2 km/h
5000 metriä: 23,8 km/h
Maraton: 20,6 km/h

Boltin keskinopeutta voi vertailla eläimiin alta olevasta linkistä. Nopeudet ovat mailia tunnissa (mph). Yksi maili on 1,6 km. (Jaa, on tuolla näköjään nopeudet myös kph-muodossa.)

25 Fastest Land Animals

Ihmisten hetkelliset huippunopeudet ovat 40 km/h tietämillä. Tuo 36,7 on tosiaan keskinopeus ja lähtö paikaltaan.

 

[Shardik]

Ihmisten hetkelliset huippunopeudet ovat 40 km/h tietämillä. Tuo 36,7 on tosiaan keskinopeus ja lähtö paikaltaan.

Selostajat puhuivat Boltin juosseen 44 km/h Pekingin finaalisatasella.

Mutta noin yleisesti onhan ihminen kestävyysjuoksija, eikä sprintteri. Joskus keskiajalla ei ollut kehittynyt vielä hevostenvaihtoverkostoa tärkeiden ihmisten (lue kunkkujen) väliseen tekstiviestittelyyn. Yksittäinen hevonen ratsastajineen hävisi tällöin mennen tullen juoksevalle viestinviejälle. Heppa kun jaksoi ehkä yhden päivän juosta saman verran kuin ihminen, mutta sitten se oli ns. piloille ajettu. Ihminen nukkui yön yli ja jatkoi matkaa. Pisin säännöllinen viestittelyväli oli Pariisi-Moskova.

 

[Byvajet]

Selostajat puhuivat Boltin juosseen 44 km/h Pekingin finaalisatasella.

Huippu-urheilija on huono vertailukohta. Keski-ikäinen keskivertopakoeläin lähtee kuin tykin suusta. Räjähtävä voima, jonka lihakset pystyvät tuottamaan, on hämmästyttävä.

Sen sijaan keski-ikäisen keskivertoihmisen pikajuoksu muistuttaa lähinnä lyllertämistä. Satasen ajat lienevät usein 20 sekunnin heikommalla puolella, vaikka ihminen kaikkensa yrittäisi.

Vaikka ihmisen lajirajoja pystytäänkin harjoittelulla venyttämään, niin perusominaisuudet ovat mitä ovat.

 

[Shardik]

Huippu-urheilija on huono vertailukohta. Keski-ikäinen keskivertopakoeläin lähtee kuin tykin suusta. Räjähtävä voima, jonka lihakset pystyvät tuottamaan, on hämmästyttävä.

Sen sijaan keski-ikäisen keskivertoihmisen pikajuoksu muistuttaa lähinnä lyllertämistä. Satasen ajat lienevät usein 20 sekunnin heikommalla puolella, vaikka ihminen kaikkensa yrittäisi.

Vaikka ihmisen lajirajoja pystytäänkin harjoittelulla venyttämään, niin perusominaisuudet ovat mitä ovat.

Ei nykyistä keskivertolänsimaalaista voi pitää minään ihmislajin fyysisenä tyyppiyksilönä. Vähän kuin katsoisi jotain ylipainoista lemmikkikoiraa ja sillä perusteella dumaisi suden ihan surkeaksi juoksijaksi. Joku kivikauden urho tai nykyäänkin jonkin luonnonvaraisesti elävän heimon jäsen olisi lähempänä totuutta. Keskivertosuomalaiseen verrattuna niillä lienee vähän eri lailla räjähtävyyttä.

Siltikin, eihän ihminen treenattunakaan monille lajeille pärjää pikakiihdytyksessä. Siksi sanoinkin jo edellisviestissä, että ihminen ei ole sprintteri, vaan kestävyysjuoksija.

 

[dana77]

Keski-ikäiset, keski-vartalolihavat lemmikkikoirat eivät pärjää juoksussa ihmiselle. Joskus sellaista paskaa labradorin noutajaa jouduin - tai paremmin sanottuna koitin - viedä lenkille, niin eihän siitä lyllertämisestä mitään tullut.

 

[TomiP]

Keski-ikäiset, keski-vartalolihavat lemmikkikoirat eivät pärjää juoksussa ihmiselle. Joskus sellaista paskaa labradorin noutajaa jouduin - tai paremmin sanottuna koitin - viedä lenkille, niin eihän siitä lyllertämisestä mitään tullut.

Ei pärjää. Mutta jotkut koirarodut kuten siperianhusky on hapenottokyvyltään kovin maanisäkäs. Ovat kovempia hapenottokyvyltään kuin kantalajinsa sudet. Ihminen on sitten susien ja vetokoirien jälkeen se kolmanneksi kovin laji suhteelliselta hapenottokyvyltään. Eli ihminen on jo evolutiivisesti sopeutunut, suden lailla, kestävyysjuoksuun. Hapenottokyvyltään ihmistä kovempia voivat myös olla monet valaat ja hylkeet (useat hylkeet ovat hapenottokyvyltään parempia kuin useat valaat). Kaskelotti lienee nisäkkäistä ykkönen hapenottokyvyltään. Linnut kuitenkin pieksevät hapenottokyvyltään nisäkkäät mennen tullen.

 

[Iker]

Eli siinä vaiheessa kun kevään pudotuspeleissä matsi menee niin pitkälle jatkoeriin että fillarintappaja Jani Ritakin hyytyy, Erkka Westerlundin tulee kaivaa vilttiketjusta kolme kaskelottia kaukaloon ja matsi kääntyy narreille.