Räpsä olisi ollut myös monella tapaa looginen jatkumo tuolloin, Toivola ei ollut sitä millään tapaa.
Tässäpä se olennaisin. Ylipäätään valmentajaa valitessa tulisi ensiksi miettiä, millaista kiekkoa organisaatiossa halutaan pelata ja verrata sitten valmentajien "omaa" pelitapaa tähän tavoitteeseen. Unohtamatta tietenkään käytettävissä olevaa pelaajistoa. Tämän jatkumon tulisi olla urheilujohtajan pääasiallinen tehtävä ja sitä tehtävää silmällä pitäen tehdään sitten pelaajahankinnat ja valmennuksen valinta. Jyp on tästä hyvä esimerkki, myöskin sen osalta, miten vaikea sitä peli-identiteettiä on yrittää muuttaa.
Tämä pohdinta on sikäli ajankohtaista juuri nyt, että alkamassa on Petun projektin viimeinen kausi. Ottaen huomioon, että esim hyökkäyksen kärkirooleihin joudutaan hankkimaan paljon uusia pelaajia, joista varmasti ainakin osa tekee yli vuoden sopimuksen, pitäisi organisaatiossa olla jo nyt selkeä visio ajasta Petun jälkeen.
Jottei ihan ohi aiheen mene, niin onnea Räpsälle. Hyvää duunia Mestiksessä ja uskon kyllä paikan aukeavan Liigan puolellakin lähitulevaisuudessa.