KIitos
@Euro71 erittäin pohdiskelluista ja mielenkiintoisista näkemyksistä. Oli ilo lukea viestisi!
Kiitos, kiitos! Pidän argumenttipohjaisesta keskustelusta. Etsin enemmän ymmärrystä kuin oikeassa tai väärässä olemista. Olen myös sitä mieltä, että jotta jokin ongelma voidaan ratkaista, on ensin ymmärrettävä juurisyyt. Laastarilla paikkaaminen johtaa usein vain uusiin ongelmiin. Tässä Elokapinan tapauksessa mielestäni keskeisenä tekijänä on se, että mihin luonnonvarat hupenevat ja miksi, eli siis yhteiskuntien dynamiikka.
Mun pitää pureskella viestiäsi pidempään, mutta tähän nyt jotain heti kättelyssä:
Kommentoinkohan nyt kaikkea viestissäsi ollutta... Ruokakauppojen valikoimasta vielä että laskin kerran, että yhdessä suomalaisessa kaupassa oli 27 erilaista soijakastikepulloa! Tämä oli tietenkin yksi parhaiten varustelluista kaupoista joita maassa on ja ääriesimerkki, mutta kuvaa hakemaani pointtia. Kokkilegenda Jaakko Kolmonen sanoi osuvasti, että tarvitsisimme yhden ainoan jugurttimaun. Nimittäin maustamattoman :)
En silti vielä ymmärrä, miten tämä liittyy taisteluun ilmastomuutosta vastaan.
En ole seurannut tämän aiheen ympärillä käytyä keskustelua niin tarkkaan, että muistaisin kaikki käänteet. Se kuitenkin alkaa jo mahdollisesti 70-luvulta. Ihan muistinvaraisesti, aikoinaan joskus 80-luvun paikkeilla kaupoissa oli pieni valikoima. Sieltä sai yhtä merkkiä leipää, Koffia tai Lapin Kultaa ja Unileverin margariinia.
Elintarviketeollisuus oli lähtenyt keskittymään, se saattoi alkaa kyllä jo aiemminkin. Muodostui valtavia suuryrityksiä. Kauppaketjut ostivat tuotteensa hyllyille mieluiten näiltä isoilta tuottajilta, niiltä kun sai kerralla vaikkapa margariinipaketit kaikkiin ketjun kauppoihin.
Pientuottajat alkoivat kuolla pois. Ne eivät pystyneet tuottamaan niin isoja määriä, että niillä olisi ollut asiaa kauppaketjujen markettien hyllyille. Kun pientuottajat eivät saaneet tuotteita kuluttajille saakka, niin eihän niillä sitten ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin laittaa lafka kiinni.
Sitten heräsi kysymys siitä, että tahdommeko me tosiaan sitä, että koko elintarviketuotanto ja vähittäiskauppa pyörii parin yrityksen varassa? Eli että on muutama yritys, jonka omistajat keräävät koko potin?
Sitten onkin pätkä, jonka kehitystä en seurannut. Mutta joka tapauksessa, vähitellen ruokakauppoihin alkoi tulla myös pienempien tuottajien tuotteita. Esimerkiksi omassa lähikaupassani on myytävänä lähellä tuotettua tavaraa, jota ei varmaan ole monessakaan saman ketjun kaupassa muualla Suomessa, ihan koska noiden tuottajien tuotantomäärät ovat niin pieniä. Pienpanimoiden oluet lienevät yksi indikaattori tästä kehityksestä, niitähän ei yleensä valmisteta kovin isoja satseja.
Minun on vaikea sanoa tämän ilmastovaikutuksesta mitään, mutta luulisin, etten ihan ensimmäiseksi lähtisi uudestaan pudottamaan pientuottajia pois päivittäistavaraketjuista. Mieluummin ehkä näkisin asian päin vastoin eli että paikallinen marketti ottaisi hyllylleen paikallisia tuotteita. Tämä kyllä sitten näkyy tuotekirjossa.