Edit: en loukkaannu, jos joku nimittää omistamiani metsiä puupelloiksi, vaikka itse olen tottunut käyttämään sitä nimitystä esimerkiksi eukalyptusviljelmistä, joita olen nähnyt mm. Indonesiassa. Tuolla maailmalla puhutaan yleisesti puupelloista.
Tähän täytyy vielä todeta, että tuolla videolla flanellipaitamuumin jauhottanut nainen käyttää kieltämättä vähän turhan kärkästä termiä, eli tuota puupeltoa, mutta pointtinsa ovat ihan oikeita. Puupelto on terminä turhaan levinnyt meillekin (sopii toki kärkkäydessään Elokapinan diskurssiin), mutta siitä ei pääse mihinkään, että luonnon monimuotoisuuden puolesta talousmetsä on aitoa luonnonmetsää paljon köyhempi. Siksi siis jauhotus, mielestäni. Väärästä termistä huolimatta tämä naishenkilö tuntuu olevan Sebua vähän paremmin asiasta kartalla, vaikka videon lataaja YouTuben kommentoijista puhumattakaan eivät sitä itse ymmärrä.
Selvennetään myös, etten syytä yhtäkään talousmetsän omistajaa luontokadosta. Noita metsiä on meillä hakattu laivanrakennus- ynnä muuhun teollisuuteen jo vuosisatoja. Se nyt vain sattui olemaan maan tapa, ja toisaalta tuskinpa noita metsiä on missään muuallakaan sen kummemmin suojeltu. Onneksi tähän aletaan pikku hiljaa heräämään.
Minulle tuli tuota Hesarin repparia lukiessa oikeasti vähän surullinen olo. Ainakaan jutussa kuvailtujen kaltaisia sammalmättäitä ei ole (ainakaan aikuisiällä, lapsuudesta muistan kyllä isoja mättäitä, mutta ehkä ne vain tuntuivat lapsesta isoilta) tullut vastaan, vaikka retkeilyä metsissä eri puolilla Suomea onkin tullut koko elämä harrastettua. Hyönteiskannan monimuotoisuus on ehkä metsäkokemuksen kannalta vähän yhdentekevä, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta yhtä kaikki tärkeä tekijä. Siinä menee ajan saatossa vielä monta muutakin palasta ravintoketjusta. Toivoisin siis rehellisesti, että tuollaista kunnon luonnonryteikköä olisi meillä reilusti enemmän. Ehkäpä hyvä idea voisi olla tarjota talousmetsää yksityisesti omistaville jonkinlaisia insentiivejä olla hakkaamatta metsää matalaksi muutaman vuosikymmenen välein - vai onko ihan pystyyn kuollut idea?
Metsää se talousmetsäkin on. Järjetöntä verrata kasvavaa talousmetsää johonkin perunapeltoon, jossa ei kasva mitään luontaista kasvilajia ja kiertoaika on yksi vuosi. Kasvava talousmetsä sitoo ilmakehästä valtavat määrät hiiltä ja toimii hyvänä hiilinieluna kun taas vanhassa luonnontilaisessa metsässä kasvu on negatiivista, puuta lahoaa enemmän kuin kasvaa ja hiiltä vapautuu ilmakehään. Luonnotilaisen metsän boidiversiteetti on toki aivan toista luokkaa, sitä tuskin kukaan yrittää kiistää.
Luitko sitä lainausta HS:n jutusta, joka tuossa lainaamassasi viestissä on? Luonnontilaisen metsän negatiivisesta kasvusta huolimatta se on erinomainen hiilivarasto, jossa suuri osa kasvuvaiheessa sidotusta hiilestä kuitenkin säilyy. Kuten hesarin jutussa todetaan, on ihan puhdas myytti, että säännöllisin väliajoin hakattava talousmetsä olisi muka jotenkin aitoa, vanhaa luonnonmetsää absoluuttisesti tehokkaampi otus hiilen sitomiseen. Tästä aiheesta löytyy myös jopa niinkin tuore kuin 14 vuotta vanha koontitutkimus. Linkkaan alle Ylen sähkeen aiheesta, joka on ilmeisesti alun perin radiossa luettu, joten vähän tönkköä tekstimuodossa, mutta faktat siitä saa kuitenkin irti.
Vanhat metsät sitovat hiilidioksidia enemmän kuin niiden alueelta vapautuu hiilidioksidia ilmakehään, osoittaa Nature-lehdessä julkaistu belgialaisen Antwerpenin yliopiston tutkimus. Tulos kumoaa aiemman käsityksen jonka mukaan vanhat metsät olisivat hiilidioksidin sitomisen suhteen neutraaleja...
yle.fi
Edit/ Trooppisilla alueilla premissisi,
@Vesuri, saattaa muuten ollakin ihan paikkansa pitävä, mutta meillä pohjolassa kuoleva puu mätänee paljon hitaammin, ja siksi myös vapauttaa hiiltä hitaammin ilmakehään. Vain 7 prosenttia kuolevien puiden vapauttamasta hiilidioksidista tulee pohjoisista metsistä - tämän mukaan meillä päin olisi siis ihan fiksua antaa vähän useamman hehtaarin metsää olla luonnontilaisena. Kiinnostava yksityiskohta muuten tuo kuolleiden hyönteisten maatumisesta pääsevä hiili. Hyönteisten merkitys vähenee tietysti mitä pohjoisemmaksi siirrytään, sademetsissä kun noita pörriäisiä tuppaa olemaan aika paljon pohjolaa enemmän. Noh, otsikon mukaan kuolevista puista pääsee vuosittain ilmaan enemmän hiiltä kuin fossiilisista polttoaineista, mutta valtaosa tuosta vaikutuksesta tulee trooppisilta alueilta.
As a tree grows and branches, we know it consumes and stores carbon from the atmosphere in its wood.
www.sciencealert.com
