Heh. Ihanan asenteellista. Jos yksi huti lasketaan niin tuon jälkeen Lepomäelläkään ei ole uskottavuutta mikäli Timonen sen on menettänyt omilla hudeillaan. Myöhäistä enää edes korjata. Vai onko ihan eri asia? Hymiö.
Timosella on huteja todella paljon, se ei ehkä satunnaiselle lukijalle avaudu koska hän noudattaa pohjois-korealaista sananvapautta kommenttiosiossaan, ts. lähes kaikki kriittiset kommentit poistetaan.
Vasemmistolaisena tosin varmaan ymmärrät tämän, väärät näkemykset korruptoivat kansan.
Sinänsä huolestuttavaa, että noin fiksun oloinen daami on hairahtunut eurabia-hömppään.
Lepomäki vaikuttikin liian hyvältä ollakseen totta, joten tällaista oli odotettavissa.
Kamaan
@Tuamas , vedit taas ranteet lukkoon samantien yhtään tutkimatta asiaa. Aika vähä-älyistä sinulta.
Elinkeinoelämän keskusliiton entisellä työmarkkinajohtaja Lasse Laatusella on selkeä käsitys Lepomäestä.
<snip>
Täyttä asiaa koko Laatusen kirjoitus.
Kuten olen jo monesti täällä kirjoittanut, Laatunen edustaa vanhan koulukunnan korporatismia parhaimmillaan/pahimmillaan. Hänelle Lepomäki näyttäytyy uhkana joka uskaltaa haastaa Laatusen osaltaan rakentamaa ulkoparlamentaarista valtarakennelmaa. EK ei aja Suomen etuja, ei yritysten etuja vaan ainoastaan suuryritysten etuja, Laatunen yksi suurimmista tämän monumentin arkkitehdeistä.
Eli kiistely perustuu siihen, että Laatunen sanoo, ettei Lepomäki ole kova neuvottelija ja Lepomäki sanoo että onpas? Jotenkin tuntuisi siltä, ettei käytettävissä oleva empiirinen todistusaineisto riitä oikein kummankaan kannan hyväksymiseen...
Onko tällä oikeasti väliä? Laatunen ajaa vanhan koulukunnan etuja ja Lepomäki on uhka sille. Tärkeämpää on se että Laatunen lähtee tälle linjalle julkisesti, se kertoo enemmän kuin mikään muu.
Ehkäpä tässä pitäisi muistaa se, ettei julkisen talouden rakenteellinen alijäämä ole mikään syy huonoon taloudelliseen tilanteeseemme vaan lähinnä seurausta siitä. Se että uhkaamme suistua samaan kurimukseen kuin muut euroalueen ongelmamaat, johtuu eurojäsenyydestämme - omalla valuutalla ja keskuspankilla varustettuina meillä olisi paljon mahdollisuuksia välttää tämä saksalais-belgialainen pääosin keinotekoinen kuilu.
Jälleen kerran, täyttä tuubaa. Toistelet tuota keynesläistä mantraa papukaijana vaikka se on todistettu moneen otteeseen täysin vääräksi.
Suomessa on isoja rakenteellisia ongelmia taloudessa, oma valuutta vain piilottaisi ne poliittisen päätöksenteon ulottumattomiin lopputuloksen ollessa täysin sama, kansalaiset maksaisivat ne elintasossa.
Julkisen talouden rakenteelliset ongelmat ovat suora syy huonoon taloudelliseen tilanteeseemme, suhdanneongelmat on vain voimistanut näitä ongelmia.
Rakenteelliset ongelmat olisi varsin yksinkertaisia korjata mutta suomalaisen yhteiskunnan rakenteellinen kyvyttömyys päätöksien tekoon estää tämän korjausliikkeen.
Palkkojen alentuminen vähentäisi kokonaiskysyntää ja heikentäisi talouden tilaa entisestään. Sisäinen devalvaatio on hidas ja helposti noidankehään vievä tie näissä olosuhteissa. Se miksi tässä ollaan jatkuvasti näin tuskaisia ja toimettomia johtuu siitä, ettei varsinaisiin järkeviin toimiin (keynesiläisyyteen) haluta tarttua ja jäljelle jää vain hitaita ja osin jopa haitallisia keinoja. Toki rakenteellinen vaje tulee korjata, mutta sillä ei edelleenkään ole mitään suoraa yhteyttä siihen, että kysyntä ja investoinnit ovat lamassa.
Voi luoja.
Suomalaisen vientiteollisuuden ongelmia EI korjata millään keynesiläisellä politiikalla, se että lyömme miljardeja koulujen ja teiden rakentamiseen on sinänsä fiksua korjausvelan paikkaamiseksi mutta sillä ei vientiä luoda yhtään, päinvastoin se tod.näk. aiheuttaa negatiivisen vaikutuksen vaihtotaseeseen.
Palkkojen alentamista ei tarvita (eikä sitä kukaan ole tainnut ehdottaa), ainoastaan työnantajakustannusten alennusta ja vapaata paikallista sopimista. Se vapauttaa pk-sektorin luomaan työpaikkoja markkinaehtoisesti (esim. minimipalkkalain rajoissa). Tämä on yksi niistä oikeista rakenteellisista uudistuksista mitä tarvitaan.
ovat merkittävät työllisyyttä kohentavat julkiset investoinnit ainoa tehokas ja nopea tapa vähentää työttömyyttä ja elvyttää kysyntää..
Julkiset investoinnit eivät luo kestäviä työpaikkoja ja suuri osa rahoista valuu ulkomaille. Kun valtio lyö miljoonat teiden rakentamiseen niin tästä potista suuri osa valuu virolaisille työmiehille ja ruotsalaisille rakennusfirmoille ja kun investoinnit loppuvat niin on entistä kylmempi.
Ainoat kestävät ratkaisut on työmarkkinoiden uudistus, jonkunlainen Viron mallin kopiointi jossa investointeihin kannustetaan ja sääntelyn purku.