Samoja huomioita tämän illan pelistä mitä muutkin ehtineet kirjoitella. Nostan nyt yhden ylös mikä pisti erityisesti silmään, eli Mika Niemi. Tällä hetkellä pelataan jotain aivan eri peliä mitä Niemi pystyy pelaamaan, tai ainakaan Niemen tämän hetken fysiikka. Niemen pyöriminen ja jatkuvat kiekonmenetykset on todella tuskaista katseltavaa, ei tuossa ole mitään järkeä. Hän pelaa sellaista ruutua mistä pitäisi saada apuja joukkueelle, mutta ei onnistu yhtään mikään.
Ja tuo 5-3 ylivoima kolmannessa erässä, mitä helvettiä oikeasti! Viivalle laitetaan kaksi leftin pakkia ja kaikki maailmassa tietää että Marttisen vetoa hierotaan. Yksi ainut variaatio laukaukselle, ei todellakaan näin. Ymmärtäisin jos siellä olisi joku Ray Bourque lapa pystyssä. Jos ei Eloa uskalla pistää tuollaiseen kohtaan niin me tehdään enää koko äijällä? Ei Ude ainakaan maalia tee sen isommalla todennäköisyydellä. Yhden miehen ylivoimat olivat tänään puolestaan hyvää peliä, vaikka vastassa oli agressiivinen SaiPa niin kiekkoa pystyttiin pitämään alueella ja liikuttamaan nopeasti.
Surullinen oli tuo 1-3 maali, hyökkäyspään aloitus johon säntää kolme ässäpelaajaa ja SaiPan ukko syöttää about polviltaan kiekon laidan kautta eteenpäin, ohi kaiken. huoh.
Riksmanista olen myös todella huolissani, onko Rosendahlista auttamaan Juusoa tässä kohtaa, kun selvästi helppoja menee sisään jokaisessa pelissä. Rinnettä nyt vaan rohkeasti maaliin, siinä on "nuorella" paikka näyttää että kehityskäyrä on ylöspäin.
Tänään jo monasti sanonut, että tuo kumpuava kiukku paitojen sisältä on positiivinen signaali, ei mitään keskenään vänkäämistä vaan mustelmaa vastustajalle ja näytetään että ilmaiseksi ei anneta mitään. Lähteenmäki teki tuota jo toisen erän lopussa ja karkelot jatkui loppuhetkillä. Taka-askelia ei voi ottaa jos tuosta meinataan vielä joukkueena nousta. Minulla nousi taas kerran lapsenusko että seuraavassa pelissä ollaan valmiita voittamaan.
Mitä tulee tuohon avauspelaamiseen, niin tänään se näytti silti toimivan kohtalaisesti, sentterille joka haki hiukan oikealta taidettiin pelata kiekko vauhtiin siihen oman sinisen ja punaviivan väliin. Syötöt siis tulivat edes suunnilleen lapaan ja liike jatkui eteenpäin. Töitä ja onnea vaaditaan kyllä helvetisti että tuosta noustaan, on sitä oltu pahemmissakin tilanteissa joten itse en kakkaa vielä housuihin. Mestaruustorttu lämmittää edelleen sen verran.