Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Pande30]

SM-liigan karu tilanne on nyt kaikkien nähtävillä – konkurssit uhkaavat, väittävät Topi Nättinen ja Jussi Paasi

Asiantuntija Topi Nättinen ja toimittaja Jussi Paasi ruotivat jääkiekon SM-liigan kuumimmat puheenaiheet viidessä minuutissa.

yle.fi

YLE:n Nättinen ja Paasi puhuvat A- ja B-Liigan puolesta.

Mielestäni heillä on hyvä pointti siinä, että seuroille B-Liigaan putoaminen olisi parempi vaihtoehto kuin konkurssi. Ei sarjatasoa alemmas putoaminen tuhoa seuroja, mutta nykyiset Liigan tasoerot sen sijaan saattavat sen tehdä.

Meillähän on jo a ja b liiga. Niiden nimet on liiga ja mestis. B liiga on jo sinänsä kunnossa, koska siellä joukkuemäärä on oikea, eli 10. No toki muutama "väärä" joukkue siellä kenties on, koska pääliigassa on liikaa joukkueita, jotka kuuluisi sinne b liigaan. Minä kannatan liigan joukkuemäärän pudottamista 12 joukkueeseen, mutta en toki ymmärrä sitä miten se mestiksen nimen muuttaminen b liigaksi teksi siitä liigasta yhtään houkuttelevamman kuin nykyisestä mestiksestä.

 

[Niilo]

Jauhettu varmaan sataan kertaan jo, mutta Liigaan tosiaan 12 joukkuetta, fiksummat päättäkööt mitkä 4 lentää Mestis.
Mestikseen sitten vaikka 10 joukkuetta.
Liigasta pudotettavat 4 seuraa saavat sen 2,x milliä mukaan? Siis sen summan, jonka seura saa jos poistuu liigasta. Eikös tälläistä uutisoitu tjsp.

Liigassa 6 suoraan puolivälieriin ja 7-10 säälit, kuten nyt. 2 viimeistä lähtee karsimaan Mestiksen 4 parasta vastaan. Siellä pelataan 2 kertainen sarja jokaista vastaan, eli 1 kotona ja 1 vieraissa. 2 eniten pisteitä saanutta pelaa seuraavalla kaudella liigassa

 

[Kälvis]

Meillähän on jo a ja b liiga. Niiden nimet on liiga ja mestis. B liiga on jo sinänsä kunnossa, koska siellä joukkuemäärä on oikea, eli 10. No toki muutama "väärä" joukkue siellä kenties on, koska pääliigassa on liikaa joukkueita, jotka kuuluisi sinne b liigaan. Minä kannatan liigan joukkuemäärän pudottamista 12 joukkueeseen, mutta en toki ymmärrä sitä miten se mestiksen nimen muuttaminen b liigaksi teksi siitä liigasta yhtään houkuttelevamman kuin nykyisestä mestiksestä.

Jos LIigan joukkuemäärä pudotettaisiin kahteentoista, Mestikseen siirtyisivät nykyisen sarjataulukon mukaan SaiPa, HPK, JYP ja Jukurit. Mestiksestä sarjaporrasta alemmas siirtyisivät RoKi, Hermes, Ketterä ja Hokki.

Aivan varmasti tämän muutoksen jälkeen Mestis kiinnostaisi ihmisiä enemmän kuin nykyisin. Se, että onko sarjojen niminä Liiga ja Mestis vai A-Liiga ja B-Liiga on sivuseikka.

 

[Pande30]

Jos LIigan joukkuemäärä pudotettaisiin kahteentoista, Mestikseen siirtyisivät nykyisen sarjataulukon mukaan SaiPa, HPK, JYP ja Jukurit. Mestiksestä sarjaporrasta alemmas siirtyisivät RoKi, Hermes, Ketterä ja Hokki.

Aivan varmasti tämän muutoksen jälkeen Mestis kiinnostaisi ihmisiä enemmän kuin nykyisin. Se, että onko sarjojen niminä Liiga ja Mestis vai A-Liiga ja B-Liiga on sivuseikka.

Varmasti b liigassa tai mikä se nimi sitten olisikaan, niin Saipa, Hpk, Jyp ja Jukurit kiinnostaisi silloin kun nämä joukkueet pelaavat vieraskentillä, mutta sitä en tiedä kiinnostaako esimerkiksi Jyväskylässä kun vastustajaksi tulee vaikkapa Ipk.
Ja televisioraha tuskin olisi tässä b liigassa yhtään isompi kuin nykyisellään mestiksessä. Mutta liigan joukkuemäärä on liian iso ja jotain sille asialle lienee pakko tehdä lähivuosina.

 

[Tshekki77]

Vaikka sinänsä ihan samaa mieltä, että jonkinlaiseen A ja B Liiga malliin pitäisi mennä, niin tuossa ylen jutussa juttelu meni aika tunne puolella ja vähän jäi kyllä häiritsemään, että koko jutun pointtina oli Jukurien heikko alkukausi. Meinaa oli meillä sitten 16, 12 tai 10 joukkueen sarja, niin kyllähän mallista riippumatta on mahdollista, että jollakin seuralla alkaisi kausi yhtä heikosti, kuin Jukureilla tällä kaudella. Viime kaudella se sylkykuppi oli SaiPa, nyt näyttää olevan Jukurien vuoro.

Ja mitä tulee näihin puheisiin, että meillä on B-Liiga jo Mestiksen muodossa, niin eihän se nyt vain näin ole. Jo se, että Mestis on liiton sarja, eikä sarja siten pääse itse määräämään omista asioistaan, tekee siitä ihan muutakuin mahdollinen B-Liiga osana Liiga kokonaisuutta.

Toki sitten on tietenkin sekin puoli, että miten kuluttajat ottavat tämän vastaan. Eli se klassinen, "miten nää asiat koetaan". Jos me ollaan siinä synkässä tilanteessa, että B-Liiga mallista riippumatta olisi kuluttajien mielestä Mestis, uudella brändillä, niin sittenhän sitä uudistusta ei kannata noilla nimillä lähteä tekemään. Eli sitten vain yksi Liiga, joka olisi vielä nykyistä isompi, joka sitten kuitenkin jakautuisi alempaan ja ylempään alkusarjaan. Jos tuossa tilanteessa olisi edelleen uhkaa, että alempi alkusarja "Mestiytyisi", niin sitten runkosarjaan ristiinpelaamiset, jotka tekisivät kokonaisuudesta enemmän yhden, kuin kaksi.

 

[KyöstiLauteilta]

Varmasti b liigassa tai mikä se nimi sitten olisikaan, niin Saipa, Hpk, Jyp ja Jukurit kiinnostaisi silloin kun nämä joukkueet pelaavat vieraskentillä, mutta sitä en tiedä kiinnostaako esimerkiksi Jyväskylässä kun vastustajaksi tulee vaikkapa Ipk.
Ja televisioraha tuskin olisi tässä b liigassa yhtään isompi kuin nykyisellään mestiksessä. Mutta liigan joukkuemäärä on liian iso ja jotain sille asialle lienee pakko tehdä lähivuosina.

Tulevaisuuden TV-rahaa kukaan tuskin pystyy arvioimaan muuten kuin mutulla. Oma mutuni on, että kun karsintasysteemi saadaan toimivaksi ja A-liigaa pienemmäksi, niin B-liigasta tulee merkittävästi nykyistä Mestistä kiinnostavampi, ja TV-raha väistämättä kasvaa. Tämä johtaa myös siihen, että A-liigan TV-raha per joukkue kasvaa.

Olen sen verran jääräpää, etten oikeastaan usko muuta, ennen kun näen miten TV-raha kehittyy 12+12 tai 12+10 sarjamallilla. Muutoksissa on tietysti aina voittajia ja häviäjiä, niin tässäkin.

 

[Rautakansleri]

Eli sitten vain yksi Liiga, joka olisi vielä nykyistä isompi, joka sitten kuitenkin jakautuisi alempaan ja ylempään alkusarjaan. Jos tuossa tilanteessa olisi edelleen uhkaa, että alempi alkusarja "Mestiytyisi", niin sitten runkosarjaan ristiinpelaamiset, jotka tekisivät kokonaisuudesta enemmän yhden, kuin kaksi.

En kertakaikkiaan ymmärrä tätä fetissiä ylä- ja alasarjojen ristiinpelaamiseen. Tällaiset viritelmät ovat keinotekoisia ja väkisintehdyn oloisia kaikissa sarjoissa missä olen niitä nähnyt – Keski-Euroopassa ja yleisesti pienemmissä kiekkomaissa ainakin ovat ikävän suosittuja.

Jos käytetään verrokkina nykytilannetta, niin miksi ihmeessä IPK:n tai KeuPa HT:n pitäisi päästä kauden aikana pelaamaan x määrä pelejä Liigajoukkueita vastaan? Merkityksettömiä, turhia matseja jotka eivät sytytä Liigajoukkueen faneja ja Mestisjengille puolestaan ovat liian kovia. Sarjataulukkoa ajatellen nämä matsit eivät suuren tasoeron vuoksi ole vertailukelpoisia normaalipeleihin nähden.

Ja sitten tämä ristiinpelaamisfanien lempilapsi:
alemman sarjan kärkijoukkueet voitaisiin ottaa mukaan ylemmän tason pudotuspeleihin! No ei missään nimessä, eihän nykytilanteessakaan kukaan halua IPK:ta pelaamaan armopalana pleijareita Sportia tai Ässiä vastaan. Ainoat jatkopelit jotka alemman tason jengille Liigakoukkueita vastaan kuuluu, ovat karsinnat.

Kuulisin mielellään hyviä perusteluja ristiinpelaamismallille, koska itse en yhtäkään millään keksi. Tällainen "kokonaisuudesta enemmän yhden tekeminen" on suuren yleisön silmissä sekavaa, vierasta ja tarpeetonta.

 

[Raymond Pearl]

””Jos Ilves ja Tappara pelaisivat finaaleissa, ne voisivat ihan hyvin pyytää 200 euroa lipusta. Seitsemän peliä, joka pelissä halli täynnä ja lipputulot on 18 miljoonaa. Siitä 20 prosenttia ja sillä kattaa jo kulut”, yksi seurapomo täräyttää.”

Hiitelän laajassa jutussa tulee hyvin esiin erilaiset näkemykset sarjajärjestelmän ja tulonjaon suhteen. Lainattu sitaatti on yksi esimerkki siitä, miten joillekin tamperelaisjoukkueet ja Nokia Arenan mahdollisuudet on jonkinlainen lypsylehmä.

Ilveksen ja Tapparan finaalit vaativat paljon erilaisia sattumia ja seitsemän pelin sarjakin olisi finaaleissa kaikkea muuta kuin selvä. Aivan selvää on, ettei halli olisi loppuunmyyty tuollaisilla hinnoilla joka pelissä ja tuskin myöskään pudotuspelikausikortteja kaupattaisiin ilman finaaleja. Aika paljon tunnutaan vetävän mutkia suoriksi ja muutenkin ajatusmallina näyttää jossain päin olevan se, että muiden pitää maksella omia kuluja.

Sisäpiiriläiset paljastavat: raju riita repii SM-liigaa – Tapparan ja Ilveksen pomoille armotonta kuittailua

Jääkiekon SM-liiga on jakautunut isoihin ja pieniin eikä konsensusta löydy. Suurimpana kiistakapulana on raha. Kuka saa ja miten paljon?

www.aamulehti.fi

Muita poimintoja jutusta:

"Tapparan seurajohto on esitellyt sisäpiirissä laskelmia, joiden mukaan tamperelaisseura on kymmenen vuoden välieräputkensa aikana tilittänyt muille seuroille liki 10 miljoonaa euroa pudotuspelituottoja.

”Mikki voisi opetella vaikka kalastamaan ja mennä takaisin eläkkeelle, eikä kitistä koko ajan”, pienen seuran pomo opastaa ja viittaa eläkkeeltä Tapparan taustayhtiön Tamhockey Oy:n puheenjohtajaksi palanneeseen Mikko Leinoseen."

"Nykytilanteesta kertoo paljon episodi ennen sarjan alkua. Liigaseurojen hallitusten puheenjohtajien oli määrä kokoontua neuvottelemaan eri asioista eräänlaisessa epävirallisessa osakaskokouksessa.

Kahden eri lähteen mukaan muutama päivä ennen kokouksen alkua osa seuroista lähetti muille vaatimuksen. Siinä ne ilmoittivat, että kaikkien seurojen on sitouduttava siihen, että liiga tekee yhteisen vedonlyöntisopimuksen, kun Veikkauksen monopoli murtuu."

***

"”On ihan hullua, että tällaisia asioita yritetään kiristää ennen kuin edes tiedetään, mitä laissa oikeasti lukee. Saako esimerkiksi areenoiden nimissä olla vedonlyöntimainontaa”, yksi sisäpiiriläinen pohtii.

”Mitäs sitten tehdään, jos teemme tällaisen sopimuksen keskenämme ja sitten yksikään vedonlyöntiyhtiö ei halua tehdä könttäsopimusta”, kolmas seuravaikuttaja kysyy."

***

"”Seuroja on aivan liikaa. Sanotaan, että SM-liigaa pitää pelata kaikissa merkittävissä kaupungeissa, mutta miten Rauma tai Hämeenlinna ovat merkittäviä”, yksi seurapomo tuhahtaa."

***

"Sisäpiiriläiset kannattavat silti edelleen kahden sarjan mallia.

”En kyllä tiedä, riittääkö täällä 20 joukkuetta sellaiseen, mutta 8+8 tai 10+6 olisi ihan passeli”, yksi haastateltava arvioi.

”Kahden sarjan malli on realismia siinä kohtaa, kun B-sarjan seurojen liikevaihdot ovat samalla tasolla kuin liigan nykyseurojen. Ja siihen menee aikaa”, toinen pohtii."

***

"KKV selvittää onko SM-liiga ollut kartelli, kun se on ollut suljettu sarja ilman karsintoja.

”Ei tämä ole mikään kartelli. Liiga on ollut koko ajan auki, ei kukaan ole estänyt anomasta pääsyä. Viime vuonna hakenut Tuto oli ensimmäinen joka torpattiin”, yksi haastateltavista toteaa.

Liigaseuroissa vallitsee epätietoisuus tutkinnan tilanteesta. KKV:n linjauksen mukaan se ei kommentoi mitenkään käynnissä olevia selvityksiään. Liiga on toimittanut viranomaisille materiaalia.

Päätöksen syntymiseen voi mennä vuosia.

”En minä sitä päivittäin enkä edes viikoittain ajattele, mutta kyllä siitä on seuran hallituksessa keskusteltu. Pakko on jotenkin varautua sanktioihin”, yksi seurapomo sanoo.

Lainsäädännön mukaan sanktio voi olla 10 prosenttia liikevaihdosta.

”Onko se sitten Lukolla koko konsernista? 250 miljoonasta 10 prosenttia on aika paljon”, yksi haasteltava heittää.

Kaikki ovat yksimielisiä siitä, mistä seurat rahat ottavat, jos viranomainen mätkäisee sanktiot: pelaajabudjetista."

 

[Derksen]

Minä pystyn ymmärtämään runkosarjan vähäisen ristiinpelaamisen jonkinlaisena ylemmän sarjatason kädenojennuksena alemmalle sarjalle. Tuodaan alemman sarjan joukkueille muutamia tavanomaista kiinnostavampia vastustajia otteluohjelmaan. Samalla toki ylemmän sarjatasonkin joukkueille tulee muutamia pelejä alemman sarjan joukkueita vastaan, mutta kyllä ne siinä menevät osana pitkää ja muutenkin osin merkityksetöntä runkosarjaa. Kaiken kaikkiaan ristiinpelaaminen olisi sellainen muutoin hyvän sarjajärjestelmän mahdollistava kompromissi ja pakollinen paha. Sitten jos nähdään, ettei ristiinpelaaminen toimi, siitä voidaan vähin äänin luopua, mutta siinä vaiheessa se tärkein eli A+B-sarjamalli on jo perustettu.

Mutta pudotuspelivaiheeseen sitä ei pidä tuoda missään tapauksessa, eikä tarvitsekaan tuoda. Koska ne karsinnat tai jopa suora nousu ovat jo todella huikea tavoite sille alemmalle sarjatasolle. Ei siihen lisäksi tarvita pääsyä ylemmän tason säälipleijareihin. Niitähän pääsee tavoittelemaan sitten heti nousua seuraavalla kaudella.

 

[juba]

Näkisin mestisjoukkueen pääsyn sääliplayoffseihin mestiksen voitettuaan hyvänä ratkaisuna jos joukkueen talous ja olosuhteet ei riitä liiganousuun, mutta pelillisesti on vedetty huikea kausi.

 

[Lystikäs]

Minä pystyn ymmärtämään runkosarjan vähäisen ristiinpelaamisen jonkinlaisena ylemmän sarjatason kädenojennuksena alemmalle sarjalle. Tuodaan alemman sarjan joukkueille muutamia tavanomaista kiinnostavampia vastustajia otteluohjelmaan.

Jos kiinnostavat vastustajat täytyy tuoda toisesta sarjasta vierailemaan, niin on tehty jotain todella väärin kyseisen sarjan kiinnostavuuden suhteen. Jos halutaan, että A- ja B-liiga malli toimii, niin B-liigasta täytyy tehdä niin kiinnostava, että siellä menestyminen on kiinnostavaa itsessään. B-liigan voittamisesta tarvitsee tehdä jotain oikeasti tavoittelemisen arvoista (nousun lisäksi, sillä kaikilla joukkueilla ei riitä talous ja halu kilvoitella ylemmässä sarjassa top 10 tai top 12 kanssa), ja kun näin tapahtuu, niin oman sarjan joukkueet, jotka seisovat tuon päämäärän edessä ovat paljon kiinnostavampia, kuin jotkut toisen sarjan vierailijat.

A- ja B-liigamalli on itsessään kiinnostava, mutta se miten itse tuon tekisin katsojien kiinnostavuuden maksimoimiseksi, niin kehittäisin liigoihin 10+10 mallin ja jonkinlaisen palkkakaton, joka estää isompien liian suurten kilpavarustelun. Euro-menestys totta kai kärsisi tästä, mutta pitkässä juoksussa näkisin tärkeimpänä kotimaisen jääkiekon mielenkiinnon kasvattamisen. Jos isot seurat eivät kykenisi palkkaamaan neljää ykköskenttää, jäisi pienemmillekin seuroille realistisempaa unelmaa Suomen mestaruuden voittamiseksi, joka motivoisi voittamaan B-liigan ja yrittämään parhaansa A-liigassa. Ei palkkakatto rahakkaampien seurojen etuja veisi pois, mutta se pakottaisi heidät hakemaan sitä etua esimerkiksi junnutuotannon ja puitteiden kautta.

Palkkakatto lienee kirosana jokaiselle ison seuran kannattajalle, mutta mielestäni suomalainen kiekko on jäämässä muiden jalkoihin, ja jotain isompaa peliliikettä pitäisi tehdä, että sarja alkaisi houkuttaa kiinnostusta enemmän. Karsintojen avaaminen oli hyvä peliliike joka auttaa hetkellisesti, mutta vaikka kaikilla joukkueilla on periaatteessa mahdollisuus voittaa mestaruus, uskon useimpien katsojien ajattelevan sen olevan vain muutaman rikkaan seuran otettavissa, jonka takia siitä ei oikein jakseta edes unelmoida (fanaattisen ydinkannattajajoukon lisäksi). Ja juuri unelmat saavat ihmiset seuraamaan aktiivisemmin jonkun joukkueen edesottamuksia. Ja kun tämä palkkakattoajattelu tullee pakosti herättämään väitteen siitä, että pelin taso laskisi ja se näkyisi katsojamäärissä, niin olen eri mieltä. Jos kahden joukkueen taitoerot eivät olisi niin isot, niin Tappara-Saipa matsikin voisi kiinnostaa ihan eri tavalla, ja lisäksi pienillä joukkueella olisi strategisesti muitakin mahdollisuuksia pärjätä kuin puolustaminen.

Mielestäni NHL on juuri palkkakattonsa takia mielenkiintoinen sarja, koska se periaatteessa asettaa jokaisen joukkueen siihen asemaan, ettei kenellekään voi olla neljää kentällistä huippuja jäällä, vaikka talous siihen antaisikin mahdollisuuden. Vaikka siellä on joukkueita, jotka kyntävät nyt syvällä, järjestelmä antaa faneille mahdollisuuden unelmoida menestyksestä jälleenrakennuksen kautta. NHL ei ole jo draft-järjestelmänsä takia tietenkään yhteensopiva meille, mutta sieltä voisi yrittää mallintaa niitä seikkoja, jotka ovat onnistuneet elävöittämään sarjaa.

 

[BanaaniKeisari]

Jos kiinnostavat vastustajat täytyy tuoda toisesta sarjasta vierailemaan, niin on tehty jotain todella väärin kyseisen sarjan kiinnostavuuden suhteen. Jos halutaan, että A- ja B-liiga malli toimii, niin B-liigasta täytyy tehdä niin kiinnostava, että siellä menestyminen on kiinnostavaa itsessään. B-liigan voittamisesta tarvitsee tehdä jotain oikeasti tavoittelemisen arvoista (nousun lisäksi, sillä kaikilla joukkueilla ei riitä talous ja halu kilvoitella ylemmässä sarjassa top 10 tai top 12 kanssa), ja kun näin tapahtuu, niin oman sarjan joukkueet, jotka seisovat tuon päämäärän edessä ovat paljon kiinnostavampia, kuin jotkut toisen sarjan vierailijat.

A- ja B-liigamalli on itsessään kiinnostava, mutta se miten itse tuon tekisin katsojien kiinnostavuuden maksimoimiseksi, niin kehittäisin liigoihin 10+10 mallin ja jonkinlaisen palkkakaton, joka estää isompien liian suurten kilpavarustelun. Euro-menestys totta kai kärsisi tästä, mutta pitkässä juoksussa näkisin tärkeimpänä kotimaisen jääkiekon mielenkiinnon kasvattamisen. Jos isot seurat eivät kykenisi palkkaamaan neljää ykköskenttää, jäisi pienemmillekin seuroille realistisempaa unelmaa Suomen mestaruuden voittamiseksi, joka motivoisi voittamaan B-liigan ja yrittämään parhaansa A-liigassa. Ei palkkakatto rahakkaampien seurojen etuja veisi pois, mutta se pakottaisi heidät hakemaan sitä etua esimerkiksi junnutuotannon ja puitteiden kautta.

Palkkakatto lienee kirosana jokaiselle ison seuran kannattajalle, mutta mielestäni suomalainen kiekko on jäämässä muiden jalkoihin, ja jotain isompaa peliliikettä pitäisi tehdä, että sarja alkaisi houkuttaa kiinnostusta enemmän. Karsintojen avaaminen oli hyvä peliliike joka auttaa hetkellisesti, mutta vaikka kaikilla joukkueilla on periaatteessa mahdollisuus voittaa mestaruus, uskon useimpien katsojien ajattelevan sen olevan vain muutaman rikkaan seuran otettavissa, jonka takia siitä ei oikein jakseta edes unelmoida (fanaattisen ydinkannattajajoukon lisäksi). Ja juuri unelmat saavat ihmiset seuraamaan aktiivisemmin jonkun joukkueen edesottamuksia. Ja kun tämä palkkakattoajattelu tullee pakosti herättämään väitteen siitä, että pelin taso laskisi ja se näkyisi katsojamäärissä, niin olen eri mieltä. Jos kahden joukkueen taitoerot eivät olisi niin isot, niin Tappara-Saipa matsikin voisi kiinnostaa ihan eri tavalla, ja lisäksi pienillä joukkueella olisi strategisesti muitakin mahdollisuuksia pärjätä kuin puolustaminen.

Mielestäni NHL on juuri palkkakattonsa takia mielenkiintoinen sarja, koska se periaatteessa asettaa jokaisen joukkueen siihen asemaan, ettei kenellekään voi olla neljää kentällistä huippuja jäällä, vaikka talous siihen antaisikin mahdollisuuden. Vaikka siellä on joukkueita, jotka kyntävät nyt syvällä, järjestelmä antaa faneille mahdollisuuden unelmoida menestyksestä jälleenrakennuksen kautta. NHL ei ole jo draft-järjestelmänsä takia tietenkään yhteensopiva meille, mutta sieltä voisi yrittää mallintaa niitä seikkoja, jotka ovat onnistuneet elävöittämään sarjaa.

Ainoa syy palkkakaton toimivuuteen jenkeissä on, että ne seurat ovat silti kaikista maksukykyisimpiä maailmassa. Jotta palkkakatolla olisi merkitystä sen täytyisi olla jotain 2 miljoonaa. Tuota korkeampi tekisi siitä merkityksettömän ja matalampi olisi vain hyvä tapa tehdä Liigasta Allsvenskanin farmi.
Suomessa tuo tarkoittaisi käytännössä kaikkien ykköskorin ja suuren osan ulkomaalaisten pelaajien ulostautumista.
Siinä sitten hyvä kilpailla, kun ollaan Slovakian liigan tasolla tai jopa sen alapuolella palkanmaksukyvyssä. Toki olisihan se sarja tasainen, kun kärki huitelee nykyisen KooKoon tasoisella rosterilla. Jotkut realiteetit olisi hyvä pitää mielessä näissä asioissa.

 

[Barnes]

”En kyllä tiedä, riittääkö täällä 20 joukkuetta sellaiseen, mutta 8+8 tai 10+6 olisi ihan passeli”, yksi haastateltava arvioi.

Ketähän tuohon kahdeksaan kuuluisi? Tampereen ja Helsingin kaksikot sekä Kärpät tietysti mutta sitten? Pelicans? TPS? Kiekko-Espoo? Olen kyllä maalainen, myönnän sen, mutta jotenkin kornilta tuntuisi, jos Liigaa pelattaisiin lähinnä Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

Itse kannatan 12 joukkueen Liigaa. Mutta siinäkin ongelmaksi muodostuu joukkueiden määrittäminen; kausi kerrallaan pudottaminen tuomitsisi useita joukkueita vuosikausien vankeuteen B-Liigassa/Mestiksessä/whatever. Kertarysäys taas saattaisi johtaa 90-luvun KalPa-ilmiön toistumiseen, eli Liigaan jäisi rampoja ankkoja, jotka ovat liian paskoja sinne mutta toisaalta liian hyviä putoamaan. Toki tällaisia on tietysti ollut suljetussa Liigassakin, eli ehkä sen kanssa voisi elää.

Vaikeita juttuja. Kiitos Urpo Helkovaara.

 

[Lystikäs]

Ainoa syy palkkakaton toimivuuteen jenkeissä on, että ne seurat ovat silti kaikista maksukykyisimpiä maailmassa. Jotta palkkakatolla olisi merkitystä sen täytyisi olla jotain 2 miljoonaa. Tuota korkeampi tekisi siitä merkityksettömän ja matalampi olisi vain hyvä tapa tehdä Liigasta Allsvenskanin farmi.

Miksi se palkkakatto pitäisi olla 2 miljoonaa? Vaikkei kaikki siihen ylettäisi, niin kyllähän sillä silti on merkitystä, kun rikkaat joukkueet eivät voi mielivaltaisesti korjailla rosteriaan kevään lähestyessä varmistaakseen sen sauman mestaruuteen. Mielestäni ihan hyvä raja olisi siinä, ettei kukaan kykene palkkaamaan kolmea tai neljää ketjua ykköskorin kavereita - tai ainakaan maksamaan heille niin kovaa palkkaa.

Suomessa tuo tarkoittaisi käytännössä kaikkien ykköskorin ja suuren osan ulkomaalaisten pelaajien ulostautumista.
Siinä sitten hyvä kilpailla, kun ollaan Slovakian liigan tasolla tai jopa sen alapuolella palkanmaksukyvyssä. Toki olisihan se sarja tasainen, kun kärki huitelee nykyisen KooKoon tasoisella rosterilla. Jotkut realiteetit olisi hyvä pitää mielessä näissä asioissa.

Miten niin? Ulkkarit tuntuu täällä olevan usein jopa edullisempia kuin kotimaiset pelaajat, koska käyttävät Suomea näyteikkunana kohti parempia sarjoja - toki, jotkut jäävät pidemmäksi aikaa. En oikeasti usko esimerkiksi sportin todella laajan ulkkarirosterin johtuvan siitä, että heillä olisi liikaa rahaa pelaajabudjettiin. Ja luulen kyllä, että suomalaisiin ykköskorin pelaajiin panostettaisiin edelleen rahaa, ja säästöt tehtäisiin kolmos- ja neloskentän kautta. Omien junnujen arvostus ja rooli kasvaisi myös.

 

[Raymond Pearl]

Miksi se palkkakatto pitäisi olla 2 miljoonaa? Vaikkei kaikki siihen ylettäisi, niin kyllähän sillä silti on merkitystä, kun rikkaat joukkueet eivät voi mielivaltaisesti korjailla rosteriaan kevään lähestyessä varmistaakseen sen sauman mestaruuteen. Mielestäni ihan hyvä raja olisi siinä, ettei kukaan kykene palkkaamaan kolmea tai neljää ketjua ykköskorin kavereita - tai ainakaan maksamaan heille niin kovaa palkkaa.

Itse toivon, että mahdollisimman moni kykenisi tuomaan laatupelaajia tähän sarjaan joka kentälliseen.

Sarjan pelillisen tason kannalta olisi parempi asettaa palkkalattia yli 2 miljoonaan.

 

[aquanqua]

Ruotsissa HAllsvenskanin voittaja nousee SHL:aan; kummassakin sarjassa on 14 joukkuetta. HAllsvenskanissa joukkuekohtainen TV-korvaus on mediatietojen mukaan ilmeisesti vajaa 1/10 siitä, mitä se on SHL:ssa.

Edellä joku esitti, että Suomessa A+B -järjestelmässä B-sarjan joukkueet voisivat saada TV-korvauksen, joka olisi esimerkiksi 50% A-sarjan joukkueiden korvauksesta. Tuo vaatisi optimistisimmassakin tilanteessa kaiketi hyvin merkittävää kädenojennusta A-sarjan joukkueilta B-sarjan joukkueille, jos miettii Ruotsissa avoimella sarjasysteemillä saavutettua suhdelukua. Kysymys kuuluu, missä määrin isot seurat olisivat kiinnostuneita antamaan B-sarjan joukkueille suhteettoman suuren osuuden yhteisestä TV-potista – tällä hetkellä esim. POFF-lipputulojen jakamista koskevan keskustelun perusteella isojen seurojen halu on juurikin päinvastainen suhteessa ajatukseen pienempien seurojen taloudellisesta tukemisesta.

 

[Raymond Pearl]

Kysymys kuuluu, missä määrin isot seurat olisivat kiinnostuneita antamaan B-sarjan joukkueille suhteettoman suuren osuuden yhteisestä TV-potista – tällä hetkellä esim. POFF-lipputulojen jakamista koskevan keskustelun perusteella isojen seurojen halu on juurikin päinvastainen suhteessa ajatukseen pienempien seurojen taloudellisesta tukemisesta.

Isommatkaan seurat eivät ole mitään rahantekokoneita tässä sarjassa. Jos tuloja alettaisiin kylvämään nykyistä laajemmin, pitäisi kai myös kuluja alkaa jakamaan samassa suhteessa?

 

[Espoonmies]

Ruotsissa HAllsvenskanin voittaja nousee SHL:aan; kummassakin sarjassa on 14 joukkuetta. HAllsvenskanissa joukkuekohtainen TV-korvaus on mediatietojen mukaan ilmeisesti vajaa 1/10 siitä, mitä se on SHL:ssa.

Edellä joku esitti, että Suomessa A+B -järjestelmässä B-sarjan joukkueet voisivat saada TV-korvauksen, joka olisi esimerkiksi 50% A-sarjan joukkueiden korvauksesta. Tuo vaatisi optimistisimmassakin tilanteessa kaiketi hyvin merkittävää kädenojennusta A-sarjan joukkueilta B-sarjan joukkueille, jos miettii Ruotsissa avoimella sarjasysteemillä saavutettua suhdelukua. Kysymys kuuluu, missä määrin isot seurat olisivat kiinnostuneita antamaan B-sarjan joukkueille suhteettoman suuren osuuden yhteisestä TV-potista – tällä hetkellä esim. POFF-lipputulojen jakamista koskevan keskustelun perusteella isojen seurojen halu on juurikin päinvastainen suhteessa ajatukseen pienempien seurojen taloudellisesta tukemisesta.

IPTV-aikakautena operaattori tietää tasan tarkkaan kuinka paljon mitäkin peliä streamataan. Mitäs jos A+B liigan systeemissä Liiga neuvottelisi kokonaispotin yhteisenä molemmille tasoille ja se jaettaisiin suhteessa katsojalukuihin, eli streamauksien määrään. Ei kuitenkaan joukkuekohtaisesti vaan sarjatasokohtaisesti. Jos vaikka A-tason pelejä olisi streamattu yhteensä vaikka neljä miljoonaa kertaa ja B-tason pelejä miljoona kertaa niin A-tason joukkueet jakaisivat potista 4/5 tasan keskenään ja B-tason joukkueet yhden viidesosan hekin tasan.

Tilaajien määrää ei pysty tarkkaan määrittelemään koska operaattorilla ei ole tiedossa miksi yksittäinen tilaaja on paketin tilannut. Joku pelkän A-Liigan takia, toinen pelkän B-Liigan ja kolmas rallin tai formuloiden. Uskoisin kuitenkin että streamien määrä korreloi aika hyvin siihen kuinka moni tilaa juuri ko. sarjan takia. Tilaajien määrähän taas on se mistä TV-operaattori Liigalle maksaa.

 

[Lystikäs]

Itse toivon, että mahdollisimman moni kykenisi tuomaan laatupelaajia tähän sarjaan joka kentälliseen.

Sarjan pelillisen tason kannalta olisi parempi asettaa palkkalattia yli 2 miljoonaan.

Samaa toivon itsekin ja pitää muistaa, että jos mentäisiin ehdottamallani 10+10 mallilla ja A-liigassa olisi palkkakatto, niin se olisi hyvä määrittää jonnekin noiden 10 kärkijoukkueen pelaajabudjettien välimaastoon (jolloin kärki joutuu vähän jarruttaa ja pohja on siitä liian kaukana, mutta ei ylivoimaisesti kuten parhaillaan). Ja todennäköisesti jokaisella noista kymmenestä joukkueesta olisi selkeästi suurempi pelaajabudjetti, koska pystyvät budjetoimaan isomman katsojaluvun varaan. Jokainen joukkue kohtaisi useamman kerran Hifkiä, Jokereita, Tapparaa, Kärppää, joka näkyy taatusti yleisökeskiarvossa. Tämä toimisi myös hyvänä porkkanana B-liigan voittajalle päästä oikeasti kokeilemaan isompia yleisöjä A-liigaan.

Mutta kuten taannoin mainitsin, jonkinlaisen palkkakaton hankkisin tuonne siitä syystä, että pienemmilläkin seuroilla (etenkin B-liigassa) säilyy unelma siitä, että jonain päivänä he voisivat saavuttaa Suomen mestaruuden. Enkä tosiaan tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi mennä samalla pelaajabudjetilla, koska ei katto tarkoita sitä. Se lähinnä tarkoittaa sitä, ettei rikkaimmilla seuroilla ole enää kesken kauden mahdollisuuksia vahvistaa itseään siinä määrin, että muut putoavat auttamattomasti kyydistä. Esimerkiksi Tappara aloitti tietääkseni viime kaudella - kuten tälläkin kaudella 3,25M pelaajabudjetilla, mutta toteutunut pelaajabudjetti kauden päätteeksi oli tietääkseni siellä 5M tuntumassa. Se kertoo karua kieltä siitä miten erilaisissa voimatasapainoissa kevään tärkeimmät pelit mennään. Kaikki on toki mahdollista noissa peleissä, kun rumalla kahvakiekollakin on keväällä pärjännyt (paitsi nyt kun siitä vihelletään), mutta jos halutaan, että muidenkin joukkueiden fanit alkavat haaveilla mestaruudesta, niin sieltä pitäisi poistaa mielestäni se mahdollisuus ostaa itsensä sinne kevään peleihin. 2M jengillä on ihan eri mahdollisuudet 3,5M jengiä vastaan kuin 4,5M jengiä vastaan. Olisiko paha rikkaampienkin seurojen pitäisi pysyä melko lähellä alkukauden pelaajabudjettia? Pitkäaikaisloukkaantuneet voisi siirtää änäri-tyyliin ulos palkkakatosta, jotta uusien pelaajien rekry olisi mahdollista, mutta pääsääntöisesti joukkueet eivät olisi tasoltaan kovin paljoa vahvempia loppukaudesta, kuin alkukaudesta.

 

[Skeletor]

En kertakaikkiaan ymmärrä tätä fetissiä ylä- ja alasarjojen ristiinpelaamiseen. Tällaiset viritelmät ovat keinotekoisia ja väkisintehdyn oloisia kaikissa sarjoissa missä olen niitä nähnyt – Keski-Euroopassa ja yleisesti pienemmissä kiekkomaissa ainakin ovat ikävän suosittuja.

Täysin samaa mieltä. Samoin kun haaveillaan esimerkiksi 10+10 sarjaa saman organisaation alle, kukaan ei mainitse mitä tapahtuu noiden 20 joukkueen alapuolella. Voiko toiselle sarjatasolle nousta? Tuntuu, että hyvin monella nämä 10+10 viritykset olisivat suljettuja sarjoja. Mikään ei siis lopulta muuttuisi.

Kaikista oleellisinta on, että kaikille sarjatasoille voi tulevaisuudessa nousta. Sekä aikuisissa että junnuissa. Tämän sisäistämisen jälkeen kannattaa alkaa vasta suunnittelemaan tarkempia sarjamalleja.

 

[Mary Mackey]

Esimerkiksi Tappara aloitti tietääkseni viime kaudella - kuten tälläkin kaudella 3,25M pelaajabudjetilla, mutta toteutunut pelaajabudjetti kauden päätteeksi oli tietääkseni siellä 5M tuntumassa.

Mistä näitä LystiTorsoja oikein tulee? Kohta väittävät IFK:n käyttäneen 7M pelaajabudjettiin.

 

[Tshekki77]

Tuskin kukaan täällä ehdottaa ristiinpelaamisia ristiinpelaamisen takia. Meillä on vaan se tilanne, että noin 11,7 nimimerkkiä tusinasta on sitä mieltä, että Liigassa on liikaa joukkueita. Kuitenkin varmaan vähintään sama määrä nimimerkkejä epäilee, että suostuisiko vaikka neljä joukkuetta pudottautumaan vapaaehtoisesti Mestikseen. Eli tässä tilanteessa ei kauheasti hyviä vaihtoehtoja ole. Joko pudotetaan neljä joukkuetta Mestikseen ja riskeerataan, että parin vuoden päästä meillä on neljä ammattitason organisaatiota vähemmän Suomessa tai lähdetään tavoittelemaan mahdollista 12 joukkueen pääsarjaa pidemmän tähtäimen suunnitelmana, jossa ainakin välivaiheessa nuo kaksi aloittavaa ylintä tasoa pelaisi saman Liiga organisaation alaisuudessa. Jos me otetaan jälkimmäinen vaihtoehto, niin voidaan päästä samaan maaliin, kuin tuolla ensimmäisellä vaihtoehdolla, mutta sillä erotuksella, että sillä toisella tasolla olisi huomattavasti paremmat mahdollisuudet olla ammattimainen sarja, kun maaliin ollaan päästy.

Tuolla jossain aikaisemmin sitten kyseltiin ristiinpelaamisen hyviä puolia, kun niitä ei itse osattu ajatella. No itselle tulisi heti ekana mieleen vaikka se, että sillä altistettaisiin ylimmän "tasoryhmän" kuluttajat/fanit myös sille toiseksi ylimmälle "tasoryhmälle". Nythän meillä on paljon niitä nimimerkkejä, jotka uskovat pomminvarmaksi asiaksi, että oli sen toisen "tasoryhmän" nimi mikä tahansa, niin kuluttajille se näyttäytyisi ja tuntuisi vääjäämättä samalta, kuin nyky Mestis. Jos tilanne tosiaan olisi näin synkkä, niin eihän "iso yleisö" löytäisi sen toisen "tasoryhmän" pelien pariin. Ristiinpelaamisella jos ylimmän "tasoryhmän" kuluttaja/fani haluaa joukkueensa kaikki pelit seurata, niin silloin vähän niinkuin pakolla altistuisi myös sille toisiksi ylimmälle "tasoryhmälle".

No sitten tietenkin tuodaan kaiken maailman Keupaa ja IPK:ta esimerkkeinä, että kuka haluaa nähdä pelejä heitä vastaan? No tuohan tuntuu kysymyksen asetteluna vähän hassulta, koska kyllähän esim. 12 joukkueen avoimessa sarjassakin on teoriassa mahdollista, että toinen tai molemmat noista ylittäisivät sen Liiga kynnyksen ja sitten niitä pelejä olisi pelattava kuitenkin, haluttiin tai ei, vaikka kuinka kyseessä olisi "hissijoukkueet". Ja toisaalta kun itse olen ehdottanut esim. 9+9 mallia, niin eihän siihen 16 nykyisen Liiga joukkueen lisäksi mahtuisi kuin kaksi joukkuetta. Mehän varmaan kaikki tiedämme, kuka se innokkain nousija tällä hetkellä olisi, joten sen lisäksi mukaan tulisi tasan yksi nykyinen Mestisjoukkue. Eli kun kannetaan huolta, että ristiinpelaamisilla Liigan kärkijoukkueet joutuisivat pelaamaan jotain HMV Mestisjoukkueita vastaan, niin todellisuudessa esim. ehdottamallani 9+9 mallilla jokainen kärkijoukkue kohtaisi yhden sellaisen joukkueen. Kerran kotona ja kerran vieraissa. Vaikea nähdä, että esim. 30 kotipelin runkosarjassa yksi peli HMV joukkuetta vastaan pilaisi koko runkosarjan.

Toinen asia, minkä näkisin ristiinpelaamisessa positiivisena, niin sillä tosiaan hämärrettäisiin sitä rajaa kahden tason välillä ja menee semantiikan puolelle, että onko kyseessä yksi vai kaksi sarjaa. Kun tilanne olisi tämä, niin silloin esim. tv ja sponsori rahojen jakaminen tasaisemmin olisi paljon helpommin perusteltavissa. Tuolla ylempänä nimimerkki @aquanqua avasi hyvin, että Ruotsissa (se kiekkokulttuurin paratiisi ilmeisesti monille) esim. tv-rahan määrä kahden ylimmän portaan välillä on kymmenkertainen. Ja kun kyseessä on kaksi eri sarjaa, niin silloin rahan jakaminen rikkaammalta köyhemmälle vaatii ennenkaikkea hyvää tahtoa ja sen lisäksi kuitenkin myös painavia perusteluita. Kun ristiinpelaamisella molemmat luovat käytännössä yhdessä sen yhteisen tuotteen, niin silloin rahanjakoakin voidaan paljon helpommin perustella tasaisemmaksi, kuin mitä se esim. nyt on Ruotsissa.

Ja kuten aikaisemminkin todettua, niin ei tämä ristiinpelaamisen tarvitse myöskään olla mikään tästä ikuisuuteen elementti Suomikiekossa vaan se olisi ikäänkuin siirtymävaiheen työkalu, jolla pyrittäisiin totuttamaan kiekkokuluttajat pois nykyisistä asenteista kohti tulevaisuuden kiekko Suomea, jossa se toinenkin "tasoryhmä" olisi ihan kelpo hokia.

Edit. Ja lisättäköön vielä sekin, että ainakin omassa kahden portaan ehdotuksessani kokonaisuus voisi olla ihan hyvin auki myös alaspäin.

Edit2. Ja jos nyt vielä hahmotelmana otettaisiin ne kaksi mahdollista "tasoryhmää" tähän, jotka pelaisivat pelejä runkosarjan aikana myös ristiin, niin voisivat näyttää vaikka tältä (Jokerit otettu tuohon innokkaimpana nousijana ja sen lisäksi muista Mestis joukkueista tämän hetken sarjakärki)

Liigan ylempi alkusarja: Ilves, KalPa, HIFK, Tappara, Kärpät, Lukko, Ässät, KooKoo ja TPS
Liigan alempi alkusarja: K-Espoo, Sport, Pelicans, SaiPa, HPK, JYP, Jukurit, Jokerit ja Jokipojat.

Eli jos nämä "tasoryhmät" pelaisivat keskinäisten pelien lisäksi myös ristiin runkosarjan aikana, niin ihan kauheasti ei runkosarja pelit nykytilanteeseen nähden muuttuisi.

 

[Derksen]

Voiko toiselle sarjatasolle nousta? Tuntuu, että hyvin monella nämä 10+10 viritykset olisivat suljettuja sarjoja.

Mielestäni ei ole näin, vaan lähes kaikkien A+B-mallia kannattavien mielestä B-liigan pitää olla myös alaspäin auki. Ennemminkin kyse lienee siitä, että asiaa ei erikseen mainita siksi, että sitä pidetään lähes itsestäänselvänä. Itse rakentaisin karsinnat siten, että A- ja B-liigan välillä olisi suora nousu ja putoaminen, mutta B-liigan ja sitä alemman portaan välillä olisi karsinnat eli siinä ei vaihtuvuus olisi pakotettu.

 

[Lystikäs]

Mistä näitä LystiTorsoja oikein tulee? Kohta väittävät IFK:n käyttäneen 7M pelaajabudjettiin.

Helsingistä parhaillaan, ja nimittely on keskustelutaidon alhaisimpia muotoja. Ja jos on eri mieltä asioista, niin on aiheellista perustella jotenkin omaa näkemystään, jotta sen tiimoilta voidaan käydä keskustelua täällä "keskustelupalstalla".

En muista mistä luin Tapparan viime kauden toteutuneen pelaajabudjetin jopa ylittäneen tuon 5M (näitä liigan taloutta käsitteleviä juttuja on tullut aika paljon eri lehtien kautta), jonka takia sanoin, että se on "tietääkseni siellä 5M tuntumassa". Kun on Tappara itsekin puhunut taloudellisten tappioidensa johtuneen paljon kasvaneista kuluista, vaikka viime kaudella oli ennätyksellinen liikevaihto, niin tuskin toteutunut pelaajabudjetti hirveästi ainakaan kalpenee toissa kauden toteutuneesta pelaajabudjetista joka oli 4,5M, joten osuu todennäköisesti sinne maastoon joka tapauksessa.

Tässä ovat Liigan kovimmat pelaajabudjetit – Tappara tyrmää Pelicansin

Tampereen Tapparan pelaajabudjetti on lähes puolet suurempi kuin Lahden Pelicansin.

www.iltalehti.fi

Ja korostan vielä, etten tässä halua mitenkään syyllistää seuroja, jotka ovat osanneet hyödyntää markkina-aluettaan niin hyvin, että se turvin kykenevät rakentamaan markkina-alueen arvoisen joukkueen (kaikki kunnia esimerkiksi Tapparalle), mutta jos mietitään liigaa sarjana, ja miten sen kiinnostavuutta saisi lisättyä koko maassa, niin mielestäni se lähtisi siitä, että tehdään jääkiekon Suomen mestaruudesta unelmointi realismiksi myös muualle kuin isojen markkina-alueiden kannattajille. En muuten näe mikä motivoi B-liigassa pelaavien joukkueiden fanimääriä kasvamaan, ellei siellä tunnelin päässä ole uskottavaa visiota siitä, että he voisivat joskus voittaa Suomen mestaruuden. (Ja totta kai kaikki voivat voittaa mestaruuden, mutta mitä epärealistisemmalta se tuntuu, sen vähemmän sitä jaksaa toivoa ja uhrata ajatuksia ja intoa.) Takamatkalla pienempien markkina-alueiden joukkueet olisivat silti, mutta jos oletetaan, että rahakkaimmat joukkueet eivät voisi kasvattaa pelaajabudjettiaan kovin paljoa yli siitä millä parhaillaan aloittavat (3,25M), niin se takamatka ei olisi keväällä niin iso ja liiga voisi tosiaan kasvaa tuotteena myös muuallakin kuin isoissa kaupungeissa.

Tämä on vain minun näkemys. Ei tarvitse hermostua siitä. Esitä oma näkemyksesi ja todista näkemykseni vääräksi. Kun teet sen asiallisesti, myös minun ajatteluni pääsee laajenemaan. Sitähän keskustelu parhaimmillaan on.

 

[EEspoo]

Mielestäni ei ole näin, vaan lähes kaikkien A+B-mallia kannattavien mielestä B-liigan pitää olla myös alaspäin auki. Ennemminkin kyse lienee siitä, että asiaa ei erikseen mainita siksi, että sitä pidetään lähes itsestäänselvänä. Itse rakentaisin karsinnat siten, että A- ja B-liigan välillä olisi suora nousu ja putoaminen, mutta B-liigan ja sitä alemman portaan välillä olisi karsinnat eli siinä ei vaihtuvuus olisi pakotettu.

Kyllähän se ajatus varmasti on, että liigat A ja B ovat ammattilaissarjoja ja sarjaporras B:n alapuolella on puoliammattilaissarja, kuten nykyinen Mestis. Tällöin urheilu edellä toimiminen tarkoittaa suoraa putoamista/nousua A ja B välillä sekä putoamis-/nousukarsintaa B ja Mestis välillä. Selkeä looginen ratkaisu, jossa kahden joukkueen välillä ratkottu paremmuus tarkoittaa säilymistä tai nousua ylempään sarjaan. Kuvittelisin putoamisuhan pitävän huolen paremmasta taloudenpidosta seuroissa ja markkinoiden asettumista sille tasolle, jolla se on mahdollista säilyttää.