Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Glove]

50 peliä.
14 joukkuetta.
8 pudotuspeleihin.
Viimeinen tippuu suoraan.
12. Ja 13. Karsinta sarjaan.

Voisko kuitenkin pelata 52 peliä niin tulisi nelinkertainen sarja? Muuten hyvä.

 

[Veleho]

Mitäs vikaa tasapeleissä on? Onhan jalkapallonkin puolella tasapelit, hyvin yleisiä vieläpä ja ei silloin ole lainkaan sellainen olo että peli olisi ollut turha. Jos paremmuutta ei saada kerta selville peliajan puitteissa niin silloin pisteet kuuluukin jakaa. Ei rankkarivoitto koskaan ole itselle tuntunut ollenkaan niin hyvältä, tai tappio pahalta. Se on lähinnä sellainen "ihan kiva". Käytännössä jos 65min jälkeen maalit on yhä tasan, periaatteessa se tuntuu melkeinpä tasapeliltä.

Eilinen IFK-KooKoo oli suorastaan surkuhupaisa näytös. Kumpikaan ei olisi ansainnut lisäpistettä tuosta.

Itse asiassa nuo jalkapallon tasapelit on yksi merkittävä syy, miksi laji ei itseä juurikaan jaksa sytyttää arvokisojen ulkopuolella. Joku siinä vaan itseä niissä hiertää ja vie mielenkiinnon täysin. Eikä rajoitu edes pelkkään urheiluun, vaan kyllä ihan perheen keskenkin kaiken maailman lautapeleissakin sun muissa kisailuissa voittaja haetaan jollain keinolla väkisin, vaikka säännöt tasapelin mahdollistaisivat. Ymmärrän toki, että kaikki ei tätä mielipidettä varmastikaan jaa.

Pelkän jääkiekon parissa tämä myös voinee jonkinlainen ikäkysymyskin olla? Itselle kun nuo rankkarit ilman tasuria on se ns. normaali, kun taas vanhemmalle polvelle tasapelit lienevät paljon normaalimpi asia. Muistaakseni joskus 2000-luvun alussa tuo muutos taisi tulla?

 

[-One-]

Mietiskelin sellaista sarjajärjestelmää, jossa täyttyisi seuraavat kriteerit:

• Kaikilla nykyisillä liigaseuroilla säilyisi teoreettinen mahdollisuus Kanada-maljaan
• Sarjaan voisi ottaa uusia joukkueita matalammalla kynnyksellä kuin nyt
• Merkityksellisiä pelejä olisi enemmän
• Tasoerot olisi pienempiä
• Yksittäisen seuran konkurssi ei pistäisi koko systeemiä uusiksi

Näillä premisseillä ehdottaisin ratkaisuksi A+B sarjoja, joista A-sarja on aina 10 joukkueen kokoinen ja B-sarjan koko riippuu siitä, moniko saa lisenssin ja on valmis maksamaan osakkeen. Lisenssin kriteerejä voisi nykyisestä madaltaa. Paikkaa B-sarjassa voisi siis hakea kuka vaan.

A-sarjassa pelattaisiin kuusinkertainen 54 ottelun runkosarja. Tämän jälkeen 7 parasta jatkaisi ylempään jatkosarjaan (pisteet säilyttäen), jossa pelataan kaikkia vastaan kertaalleen (6 ottelua). 3 huonointa taas joutuu karsintasarjaan, johon mukaan pääsee B-sarjan mestari. Karsintasarjassa pelataan kaksinkertainen sarja (6 ottelua), jonka jälkeen paras jatkaa ylemmän jatkosarjan joukkueiden mukaan playoffeihin, ja huonoin putoaa ensi kaudeksi B-sarjaan. Playoffit pelataan normaaliin tyyliin 8 joukkueen kesken.

B-sarjan eksakti malli ei tarvitse olla kiveen hakattu, vaan voi riippua siitä montako joukkuetta mukana on. Pääasia on, että pelejä tulisi noin 50, ja jollain keinolla selvitetään voittaja, joka pääsee A-sarjan karsintasarjaan. Jos B-sarja joskus kasvaa liian suureksi, voidaan se pilkkoa vielä B- ja C-sarjoihin.

TV-sopimus olisi molempien sarjojen yhteinen, mutta tulonjako olisi porrastettu. A-sarjan joukkueet saisivat kaikki saman osuuden (esim. 1/15) koko potista, mutta B-sarjan joukkueet saisivat edellisen kauden sijoituksen perusteella portaittain laskevan osuuden. Eli edellisellä kaudella karsintasarjassa pudonnut jengi saisi saman summan kuin A-sarjan joukkueet, mutta B-sarjan häntäpää paljon vähemmän. Jos B-sarjassa on paljon joukkueita, viimeisten ei tarvitse saada mitään - porrastus voisi olla aina esim sijoille 1-6. Tällä mahdollistettaisiin se, että B-sarjan kärkipään jengit olisivat taloudellisesti kilpailukykyisiä A-sarjan häntäpään kanssa, eikä B-sarjan kasvattaminen söisi muun porukan tuloja. Pitkäjänteisellä työllä sijoitustaan nostamalla B-sarjassa saisi aina vaan enemmän tv-tuloja, mikä mahdollistaa nousun tavoittelemisen. Liigaosakkeen arvo voisi olla nykyistä pienempi, koska sillä ei automaattisesti saisi samaa osuutta tv-rahoista kuin nyt.

Uskon, että tämänkaltainen sarjajärjestelmä olisi paljon helpompi ajaa läpi, kuin vaikkapa perinteinen 12 joukkueen Liiga. Koska B-sarjaan joutuminen ei olisi mikään kuolinsuudelma vaan tarjoaisi aidon mahdollisuuden sopeuttaa toimintaa urheilullinen panos säilyttäen, pienempien seurojen olisi helpompi se hyväksyä.

 

[mesag]

Ensin 54 peliä runkosarjaa, jonka jälkeen 70% jatkaa suoraan playoffeihin, ja niillä kolmella viimeiselläkin on mahdollisuus vielä playoffeihin, kunhan on alemman sarjan paras. Eikös tuo ole merkityksettömien otteluiden huipentuma, kun voit hävitä 54 peliä putkeen, ja voittaa mestaruuden.

 

[Emu1]

Sarjajärjestelmä, jossa kilpailu toteutuisi:

14 joukkueen sarja
52 ottelua
8 pudotuspelihin
Sijat 9. 10. Ja 11. kausi päättyy suoraan.
Viimeinen tippuu suoraan
12. ja 13. sija karsintasarjaan Mestiksen 2. ja 3. kanssa.

Mestis, jossa joukkueilla olisi todellinen mahdollisuus suoran nousun myötä Liigaan ja myös sijoilta 2-3 mahdollisuus karsinnan kautta pelillisesti ansaita paikka.
Vaatimukset Liigaan vaadittavasta hallista ja yms. poistettavana ja ainoana kriteerinä nousta Liigaan olisi kilpailullinen menestys.
Putoavalle joukkueelle pieni avustus putoamisesta Liigasta Mestikseen.

 

[Falling Star]

Ensin 54 peliä runkosarjaa, jonka jälkeen 70% jatkaa suoraan playoffeihin, ja niillä kolmella viimeiselläkin on mahdollisuus vielä playoffeihin, kunhan on alemman sarjan paras. Eikös tuo ole merkityksettömien otteluiden huipentuma, kun voit hävitä 54 peliä putkeen, ja voittaa mestaruuden.

Tässähän tietysti myytäisiin vielä yhtä kanavapakettia molempien sarjojen alla hinnalla "järkyttävä". Kuka B-sarjan kannattaja olisi valmis tällaisesta maksamaan maltaita? Tuote on jo nyt ylihintainen, maksaisivatko nykyiset tilaajat A-sarjaan jäävistä kannattajista entistä isompaa hintaa, kun se on ylittänyt jo tässä vaiheessa monen kipurajan? B-sarjan kymmenestä joukkueesta vain hyppysellisellä olisi oikea mahdollisuus edes päästä pelaamaan mahdollisuudesta pudotuspeleissä. Jos näin onnellisesti sattuisi käymään ehtisi paketin ostaa sopivasti pudotuspeleihin. Palveluntarjoaja kiittää. Kaikissa näissä kahden portaan ehdotuksissa jää tärkein pointti ymmärtämättä: huippuarvokas tv-sopimus ei vedä katsojia riittävää määrää ollakseen järkevä, jos A-sarjassa on noin onnettoman vähän joukkueita. 14 on ehdoton minimi.

 

[mesag]

Sarjajärjestelmä, jossa kilpailu toteutuisi:

14 joukkueen sarja
52 ottelua
8 pudotuspelihin
Sijat 9. 10. Ja 11. kausi päättyy suoraan.
Viimeinen tippuu suoraan
12. ja 13. sija karsintasarjaan Mestiksen 2. ja 3. kanssa.
Mestis, jossa joukkueilla olisi todellinen mahdollisuus suoran nousun myötä Liigaan ja myös sijoilta 2-3 mahdollisuus karsinnan kautta pelillisesti ansaita paikka.
Vaatimukset Liigaan vaadittavasta hallista ja yms. poistettavana ja ainoana kriteerinä nousta Liigaan olisi kilpailullinen menestys.
Putoavalle joukkueelle pieni avustus putoamisesta Liigasta Mestikseen.

Sille on syynsä, miksi SHL:ssäkin 10/14 pääsee playoffeihin. Itseasiassa taitaa jokaisessa Euroopan kunnon sarjassa vähintään 10 päästä pudotuspeleihin.

 

[Jaakko]

Tässähän tietysti myytäisiin vielä yhtä kanavapakettia molempien sarjojen alla hinnalla "järkyttävä". Kuka B-sarjan kannattaja olisi valmis tällaisesta maksamaan maltaita? Tuote on jo nyt ylihintainen, maksaisivatko nykyiset tilaajat A-sarjaan jäävistä kannattajista entistä isompaa hintaa, kun se on ylittänyt jo tässä vaiheessa monen kipurajan? B-sarjan kymmenestä joukkueesta vain hyppysellisellä olisi oikea mahdollisuus edes päästä pelaamaan mahdollisuudesta pudotuspeleissä. Jos näin onnellisesti sattuisi käymään ehtisi paketin ostaa sopivasti pudotuspeleihin. Palveluntarjoaja kiittää. Kaikissa näissä kahden portaan ehdotuksissa jää tärkein pointti ymmärtämättä: huippuarvokas tv-sopimus ei vedä katsojia riittävää määrää ollakseen järkevä, jos A-sarjassa on noin onnettoman vähän joukkueita. 14 on ehdoton minimi.

Eikö nykyäänkin Mestiksen kannattajat joudu ostamaan liigapaketin? Koska molemmat sarjat ovat samalla operaattorilla, niin periaatteessa sillä kuinka monta joukkuetta pelaa kummassakin sarjassa ei juuri ole väliä. Tilaajamäärä ratkaisee, jotenkin voisi sanoa, että Mestiksessä olisi enemmän otettavaa kuin Liigassa kasvun suhteen.

 

[Iitee]

Tuli eilisestä Hölön pressistä mieleen, että mitähän suomalaisen liigakiekkoilun tasolle ja nuorten kehitykselle tekee se, että kauden aikana ei suuren pelimäärän vuoksi voida harjoitella.

Hölö kommentoi pressissä, että tässä peliruuhkassa mennään pelirungon toistamisella, kun prosessi taas voisi edetä vain harjoittelemalla.

 

[aquanqua]

Luulisi, että pelaaminenkin kehittää pelaajia. Kanadan junnuliigoissa, joilla on aika vahva rekordi nuorten pelaajien kehittämisen osalta, pelataan 68 ottelun runkosarja syyskuun lopulta maaliskuun lopulle.

 

[Warrior]

12 joukkueen sarja ja sama 52 ottelua, mikä SHL:ssä.
Ottelupäivät pääasiallisesti perjantai ja lauantai, joka toinen viikko perjantai ja sunnuntai.
Sarjaa pelattaisiin 25 viikkoa, eli syyskuun puolivälistä maaliskuun ensimmäiselle viikolle.
Sarjassa 12 joukkuetta pelaisin 4 kertaisen sarjan (4 x11 = 44).
Lisäksi olisi joko lohkot itä-länsi tai etelä-pohjoinen, joiden sisällä pelattaisiin nuo 8 puuttuvaa ottelua. Näistä osa arkena, koska muutama peli tulisi joka tapauksessa jakaa viikolle.

Edellämainitulla saataisiin parempia pelipäiviä ja mielenkiintoisempia pelejä, koska sarjassa ei todennäköisesti olisi niin suurta laatueroavaisuutta joukkueiden välillä.
Tämä puolestaan nostaisi käyttöasteita ja voisipa asiakkaat olla jonkun euron valmiimpia maksamaankin enemmän tuotteesta.
Myös loukkaantumiset todennäköisesti vähenesivät, koska rytmitys olisi parempi ja arki aikaa nuolla haavoja. Tällä saavutettaisiin puolestaan säästöjä.

Liigalle yhteiset teemaottelut ja perjantaiottelut olisivat enemmän suunnattu yrityselämän tarpeisiin ja niitä olisi ehkä jopa helpompi myydäkin, kuin tiistaita tai torstaita.
Lauantaipelit alkaisivat hieman myöhempään ja olisivat suunnattu enemmän aikuisteemoilla.
Sunnuntaipelit olisivat puolestaan suunnattuina enemmän lapsiperheaktiviteetteihin.

Sarjasta kahdeksan parasta pudotuspeleihin ja neljä viimeistä pelaisi kaksinkertaisen sarjan, jonka viimeinen joutuisi karsimaan divarin parhaan kanssa. Tällä sarjalla varmistettaisiin se, ettei kenenkään pelit päättyisi heti maaliskuun alkupuolella.

Lohkot esim.
Lohko1: TPS, Ässät, Lukko, Jokerit, K-Espoo ja HIFK
Lohko2: JYP, KalPa, Ilves, Tappara, Pelicans ja Kärpät.

Tai jopa siten, että lohkot olisivat
1 - Jokerit, K-Espoo, HIFK
2- TPS, Lukko, Ässät
3 - JYP, KalPa, Kärpät
4 - Ilves, Tappara ja Pelicans

Tässä tulisi suurta säästöä siirtymäkustannuksisssa ja saataisiin todennäköisesti vieraspaikkakuntalaisia suuremmin joukouin halleille käyttöastetta nostamaan.

 

[Rasvasektori]

12 joukkueen sarja ja sama 52 ottelua, mikä SHL:ssä.
Ottelupäivät pääasiallisesti perjantai ja lauantai, joka toinen viikko perjantai ja sunnuntai.
Sarjaa pelattaisiin 25 viikkoa, eli syyskuun puolivälistä maaliskuun ensimmäiselle viikolle.
Sarjassa 12 joukkuetta pelaisin 4 kertaisen sarjan (4 x11 = 44).
Lisäksi olisi joko lohkot itä-länsi tai etelä-pohjoinen, joiden sisällä pelattaisiin nuo 8 puuttuvaa ottelua. Näistä osa arkena, koska muutama peli tulisi joka tapauksessa jakaa viikolle.

Edellämainitulla saataisiin parempia pelipäiviä ja mielenkiintoisempia pelejä, koska sarjassa ei todennäköisesti olisi niin suurta laatueroavaisuutta joukkueiden välillä.
Tämä puolestaan nostaisi käyttöasteita ja voisipa asiakkaat olla jonkun euron valmiimpia maksamaankin enemmän tuotteesta.
Myös loukkaantumiset todennäköisesti vähenesivät, koska rytmitys olisi parempi ja arki aikaa nuolla haavoja. Tällä saavutettaisiin puolestaan säästöjä.

Liigalle yhteiset teemaottelut ja perjantaiottelut olisivat enemmän suunnattu yrityselämän tarpeisiin ja niitä olisi ehkä jopa helpompi myydäkin, kuin tiistaita tai torstaita.
Lauantaipelit alkaisivat hieman myöhempään ja olisivat suunnattu enemmän aikuisteemoilla.
Sunnuntaipelit olisivat puolestaan suunnattuina enemmän lapsiperheaktiviteetteihin.

Sarjasta kahdeksan parasta pudotuspeleihin ja neljä viimeistä pelaisi kaksinkertaisen sarjan, jonka viimeinen joutuisi karsimaan divarin parhaan kanssa. Tällä sarjalla varmistettaisiin se, ettei kenenkään pelit päättyisi heti maaliskuun alkupuolella.

Lohkot esim.
Lohko1: TPS, Ässät, Lukko, Jokerit, K-Espoo ja HIFK
Lohko2: JYP, KalPa, Ilves, Tappara, Pelicans ja Kärpät.

Tai jopa siten, että lohkot olisivat
1 - Jokerit, K-Espoo, HIFK
2- TPS, Lukko, Ässät
3 - JYP, KalPa, Kärpät
4 - Ilves, Tappara ja Pelicans

Tässä tulisi suurta säästöä siirtymäkustannuksisssa ja saataisiin todennäköisesti vieraspaikkakuntalaisia suuremmin joukouin halleille käyttöastetta nostamaan.

Saattaa noi sunnuntait olla vähnä haasteellisia tapahtuman järjestämisen puolesta, kun noita palkkojakin pitää kuulemma maksaa työntekijöille tapahtuman aikana. Onko katsojat valmiita maksamaan sunnuntain peleistä enemmän kun lippujen hinnat on jo nyt aika korkeat? Hieman epäilen.

 

[Tshekki77]

Itse en vaan hetkeksikään usko, että Liigasta löytyisi neljää joukkuetta, jotka vapaaehtoisesti suostuisivat pudottautumaan Mestikseen. Sen takia uskon edelleen, että ainoa toimiva tie olisi Liigan laajentaminen ja kahden ensimmäisen tason rakentaminen Liiga rakenteen sisään. Siinähän lopullinen tavoite voisi hyvinkin olla sitten se sama, 12 joukkueen ylin taso, mutta siihen mentäisiin sitten tällaisten välivaiheiden kautta ja joukkueiden kykyjen mukaan. Eli sitä mukaan otetaan joukkueita lisää, kun heillä on kyky ottaa toiminnassaan seuraava askel eteenpäin.

Nimimerkki @-One- olikin tähän jo hyvää ehdotusta. Mutta jos meillä ei olisi vielä 20 joukkuetta valmiina, niin uskoisin, että 9+9 malliin löytyisi tarvittavat joukkueet.

Mietiskelin sellaista sarjajärjestelmää, jossa täyttyisi seuraavat kriteerit:

• Kaikilla nykyisillä liigaseuroilla säilyisi teoreettinen mahdollisuus Kanada-maljaan
• Sarjaan voisi ottaa uusia joukkueita matalammalla kynnyksellä kuin nyt
• Merkityksellisiä pelejä olisi enemmän
• Tasoerot olisi pienempiä
• Yksittäisen seuran konkurssi ei pistäisi koko systeemiä uusiksi

Näillä premisseillä ehdottaisin ratkaisuksi A+B sarjoja, joista A-sarja on aina 10 joukkueen kokoinen ja B-sarjan koko riippuu siitä, moniko saa lisenssin ja on valmis maksamaan osakkeen. Lisenssin kriteerejä voisi nykyisestä madaltaa. Paikkaa B-sarjassa voisi siis hakea kuka vaan.

Eli jos lähdettäisiin liikkeelle 9+9 mallista, niin nyt Kiekko-Espoon nousun jälkeen tarvisi enää kaksi seuraa, joilla rakenteen saisi pystyyn. Jokereilla lienee kova tahto (ja usko omaan tekemiseen), joten sen jälkeen tarvittaisiin enää yksi seura ja jos tuo yksi seura olisi sitten alemman portaan viimeinen joukkue, niin senhän ei välttämättä tarvisi olla edes samantien valmis Liiga joukkue. Ensimmäinen vuosi voi koittaa rakentamista ja jos ei riitä, niin sitten kauden päätteeksi karsisi paikastaan alemman sarjan parhaan kanssa.

9+9 mallissa voitaisiin ristiinpelaamisella saada 50 ottelun runkosarja jokaiselle ja jos sen jälkeen jakauduttaisiin vielä kuuden joukkueen jatkosarjoihin (joissa jokainen pelaisi vielä 10 ottelua), niin kahdeksan joukkueen pudotuspeleihin olisi teoreettisesti ovi auki jokaiselle 9+9 mallilla syksyllä aloittaneista seuroista. Noiden kahdeksan lisäksi seuraavat kahdeksan voisivat pelata vikasta paikasta ylhäällä seuraavaksi kaudeksi ja jäljelle jäävät kaksi voisivat Ruotsin mallin mukaan pelata karsintasarjan, että kuka lähtee putoamis/nousu kamppailuihin. Eli jokaiselle joukkueelle tulisi kevään pelejä vähintään yhden pudotuspelisarjan verran.

Ja jos joitakin pelottaa, että B-Liigasta tulisi tässäkin tapauksessa jo nimensä puolesta vain uusi Mestis, niin sitten rakennetaan tämän vain yhden ja saman Liiga nimen alle ja kauteen lähdettäisiin saman Liigan ylemmästä ja alemmasta alkusarjasta ja korostettaisiin ristiinpelaamisten myötä, että kyse olisi yhdestä sarjasta vaikka siellä olisi ikäänkuin kaksi eri tasoryhmää.

Ja jos esim. tv-rahan jakoa pohtisi, niin sen sopimuksen arvo on kaiketi 30 miljoonaa kaudesta nyt viimeisimpien julkisuuteen tulleiden tietojen myötä, joten jos siitä jaettaisiin 2,2 miljoonaa ylemmälle yhdeksikölle, niin siitähän riittäisi sitten 1,1 miljoonaa alemmalle yhdeksikölle. Eihän 1,1 miljoonaa ole sama, mitä Liiga joukkueet kaiketi nyt saavat, mutta onhan se aivan tolkuttomasti enemmän, kuin mitä nykyisen kakkostason seurat saavat. Eli voisi kuvitella, että tuo jo tuollaisenaan mahdollistaisi ammattimaisen toiminnan uudella kakkostasollakin.

 

[-One-]

Ensin 54 peliä runkosarjaa, jonka jälkeen 70% jatkaa suoraan playoffeihin, ja niillä kolmella viimeiselläkin on mahdollisuus vielä playoffeihin, kunhan on alemman sarjan paras. Eikös tuo ole merkityksettömien otteluiden huipentuma, kun voit hävitä 54 peliä putkeen, ja voittaa mestaruuden.

Noh, tällä hetkellä meillä pelataan 60 ottelua runkosarjaa, jonka jälkeen 75% jatkaa playoffeihin.

Täydellistä mallia ei olekaan, kaikissa on omat heikkoutensa. Mielelläni kuulisin sinun ehdotuksesi.

 

[Warrior]

Saattaa noi sunnuntait olla vähnä haasteellisia tapahtuman järjestämisen puolesta, kun noita palkkojakin pitää kuulemma maksaa työntekijöille tapahtuman aikana. Onko katsojat valmiita maksamaan sunnuntain peleistä enemmän kun lippujen hinnat on jo nyt aika korkeat? Hieman epäilen.

Jaa, jaa. En tiedä, kuinka muilla hommat menee, mutta Kärpissä ei mitään sunnuntailisiä maksella silloin harvoin, kun sellaisia pellaillaan. Ehkä lainkirjaimen mukaan pitäisi, mutta ei makseta. Ei makseta kyllä mittään iltavuorolisiäkään, vaikka ehkä pitäisi. En tiedä pitäisikö, mutta ei makseta.

 

[taspmas]

Jaa, jaa. En tiedä, kuinka muilla hommat menee, mutta Kärpissä ei mitään sunnuntailisiä maksella silloin harvoin, kun sellaisia pellaillaan. Ehkä lainkirjaimen mukaan pitäisi, mutta ei makseta. Ei makseta kyllä mittään iltavuorolisiäkään, vaikka ehkä pitäisi. En tiedä pitäisikö, mutta ei makseta.

Pelaajille ei maksetakaan, mutta niille kaikille muille hallilla työskenteleville järkkäreille ja kojumyyjille jne täytyisi maksaa sunnuntain tuplapalkka. Siitä tuossa käsittääkseni on kyse.

 

[Animal]

Tuli eilisestä Hölön pressistä mieleen, että mitähän suomalaisen liigakiekkoilun tasolle ja nuorten kehitykselle tekee se, että kauden aikana ei suuren pelimäärän vuoksi voida harjoitella.

Hölö kommentoi pressissä, että tässä peliruuhkassa mennään pelirungon toistamisella, kun prosessi taas voisi edetä vain harjoittelemalla.

Tähän voi toki esittää vastakommenttina sen, että kuuluuko nuorten pelaajien olla kehittymässä Suomen kovatasoisimmassa miesten ammattilaissarjassa vai pitäisikö siihen olla joku muu, riittävän kova sarjataso.

Kanadan pääjunnuliigoissa vedetään 68 ottelun runkosarja paikoitellen Suomea suuremmilla maantieteellisillä alueilla ja siihen päälle täyden pleijarit ja parhailla kesän korvalla Memorial Cup. En oikein osta selitystä, että Suomessa on "liikaa pelejä".

 

[Kälvis]

SM-liigan karu tilanne on nyt kaikkien nähtävillä – konkurssit uhkaavat, väittävät Topi Nättinen ja Jussi Paasi

Asiantuntija Topi Nättinen ja toimittaja Jussi Paasi ruotivat jääkiekon SM-liigan kuumimmat puheenaiheet viidessä minuutissa.

yle.fi

YLE:n Nättinen ja Paasi puhuvat A- ja B-Liigan puolesta.

Mielestäni heillä on hyvä pointti siinä, että seuroille B-Liigaan putoaminen olisi parempi vaihtoehto kuin konkurssi. Ei sarjatasoa alemmas putoaminen tuhoa seuroja, mutta nykyiset Liigan tasoerot sen sijaan saattavat sen tehdä.

 

[Pande30]

SM-liigan karu tilanne on nyt kaikkien nähtävillä – konkurssit uhkaavat, väittävät Topi Nättinen ja Jussi Paasi

Asiantuntija Topi Nättinen ja toimittaja Jussi Paasi ruotivat jääkiekon SM-liigan kuumimmat puheenaiheet viidessä minuutissa.

yle.fi

YLE:n Nättinen ja Paasi puhuvat A- ja B-Liigan puolesta.

Mielestäni heillä on hyvä pointti siinä, että seuroille B-Liigaan putoaminen olisi parempi vaihtoehto kuin konkurssi. Ei sarjatasoa alemmas putoaminen tuhoa seuroja, mutta nykyiset Liigan tasoerot sen sijaan saattavat sen tehdä.

Meillähän on jo a ja b liiga. Niiden nimet on liiga ja mestis. B liiga on jo sinänsä kunnossa, koska siellä joukkuemäärä on oikea, eli 10. No toki muutama "väärä" joukkue siellä kenties on, koska pääliigassa on liikaa joukkueita, jotka kuuluisi sinne b liigaan. Minä kannatan liigan joukkuemäärän pudottamista 12 joukkueeseen, mutta en toki ymmärrä sitä miten se mestiksen nimen muuttaminen b liigaksi teksi siitä liigasta yhtään houkuttelevamman kuin nykyisestä mestiksestä.

 

[Niilo]

Jauhettu varmaan sataan kertaan jo, mutta Liigaan tosiaan 12 joukkuetta, fiksummat päättäkööt mitkä 4 lentää Mestis.
Mestikseen sitten vaikka 10 joukkuetta.
Liigasta pudotettavat 4 seuraa saavat sen 2,x milliä mukaan? Siis sen summan, jonka seura saa jos poistuu liigasta. Eikös tälläistä uutisoitu tjsp.

Liigassa 6 suoraan puolivälieriin ja 7-10 säälit, kuten nyt. 2 viimeistä lähtee karsimaan Mestiksen 4 parasta vastaan. Siellä pelataan 2 kertainen sarja jokaista vastaan, eli 1 kotona ja 1 vieraissa. 2 eniten pisteitä saanutta pelaa seuraavalla kaudella liigassa

 

[Kälvis]

Meillähän on jo a ja b liiga. Niiden nimet on liiga ja mestis. B liiga on jo sinänsä kunnossa, koska siellä joukkuemäärä on oikea, eli 10. No toki muutama "väärä" joukkue siellä kenties on, koska pääliigassa on liikaa joukkueita, jotka kuuluisi sinne b liigaan. Minä kannatan liigan joukkuemäärän pudottamista 12 joukkueeseen, mutta en toki ymmärrä sitä miten se mestiksen nimen muuttaminen b liigaksi teksi siitä liigasta yhtään houkuttelevamman kuin nykyisestä mestiksestä.

Jos LIigan joukkuemäärä pudotettaisiin kahteentoista, Mestikseen siirtyisivät nykyisen sarjataulukon mukaan SaiPa, HPK, JYP ja Jukurit. Mestiksestä sarjaporrasta alemmas siirtyisivät RoKi, Hermes, Ketterä ja Hokki.

Aivan varmasti tämän muutoksen jälkeen Mestis kiinnostaisi ihmisiä enemmän kuin nykyisin. Se, että onko sarjojen niminä Liiga ja Mestis vai A-Liiga ja B-Liiga on sivuseikka.

 

[Pande30]

Jos LIigan joukkuemäärä pudotettaisiin kahteentoista, Mestikseen siirtyisivät nykyisen sarjataulukon mukaan SaiPa, HPK, JYP ja Jukurit. Mestiksestä sarjaporrasta alemmas siirtyisivät RoKi, Hermes, Ketterä ja Hokki.

Aivan varmasti tämän muutoksen jälkeen Mestis kiinnostaisi ihmisiä enemmän kuin nykyisin. Se, että onko sarjojen niminä Liiga ja Mestis vai A-Liiga ja B-Liiga on sivuseikka.

Varmasti b liigassa tai mikä se nimi sitten olisikaan, niin Saipa, Hpk, Jyp ja Jukurit kiinnostaisi silloin kun nämä joukkueet pelaavat vieraskentillä, mutta sitä en tiedä kiinnostaako esimerkiksi Jyväskylässä kun vastustajaksi tulee vaikkapa Ipk.
Ja televisioraha tuskin olisi tässä b liigassa yhtään isompi kuin nykyisellään mestiksessä. Mutta liigan joukkuemäärä on liian iso ja jotain sille asialle lienee pakko tehdä lähivuosina.

 

[Tshekki77]

Vaikka sinänsä ihan samaa mieltä, että jonkinlaiseen A ja B Liiga malliin pitäisi mennä, niin tuossa ylen jutussa juttelu meni aika tunne puolella ja vähän jäi kyllä häiritsemään, että koko jutun pointtina oli Jukurien heikko alkukausi. Meinaa oli meillä sitten 16, 12 tai 10 joukkueen sarja, niin kyllähän mallista riippumatta on mahdollista, että jollakin seuralla alkaisi kausi yhtä heikosti, kuin Jukureilla tällä kaudella. Viime kaudella se sylkykuppi oli SaiPa, nyt näyttää olevan Jukurien vuoro.

Ja mitä tulee näihin puheisiin, että meillä on B-Liiga jo Mestiksen muodossa, niin eihän se nyt vain näin ole. Jo se, että Mestis on liiton sarja, eikä sarja siten pääse itse määräämään omista asioistaan, tekee siitä ihan muutakuin mahdollinen B-Liiga osana Liiga kokonaisuutta.

Toki sitten on tietenkin sekin puoli, että miten kuluttajat ottavat tämän vastaan. Eli se klassinen, "miten nää asiat koetaan". Jos me ollaan siinä synkässä tilanteessa, että B-Liiga mallista riippumatta olisi kuluttajien mielestä Mestis, uudella brändillä, niin sittenhän sitä uudistusta ei kannata noilla nimillä lähteä tekemään. Eli sitten vain yksi Liiga, joka olisi vielä nykyistä isompi, joka sitten kuitenkin jakautuisi alempaan ja ylempään alkusarjaan. Jos tuossa tilanteessa olisi edelleen uhkaa, että alempi alkusarja "Mestiytyisi", niin sitten runkosarjaan ristiinpelaamiset, jotka tekisivät kokonaisuudesta enemmän yhden, kuin kaksi.

 

[KyöstiLauteilta]

Varmasti b liigassa tai mikä se nimi sitten olisikaan, niin Saipa, Hpk, Jyp ja Jukurit kiinnostaisi silloin kun nämä joukkueet pelaavat vieraskentillä, mutta sitä en tiedä kiinnostaako esimerkiksi Jyväskylässä kun vastustajaksi tulee vaikkapa Ipk.
Ja televisioraha tuskin olisi tässä b liigassa yhtään isompi kuin nykyisellään mestiksessä. Mutta liigan joukkuemäärä on liian iso ja jotain sille asialle lienee pakko tehdä lähivuosina.

Tulevaisuuden TV-rahaa kukaan tuskin pystyy arvioimaan muuten kuin mutulla. Oma mutuni on, että kun karsintasysteemi saadaan toimivaksi ja A-liigaa pienemmäksi, niin B-liigasta tulee merkittävästi nykyistä Mestistä kiinnostavampi, ja TV-raha väistämättä kasvaa. Tämä johtaa myös siihen, että A-liigan TV-raha per joukkue kasvaa.

Olen sen verran jääräpää, etten oikeastaan usko muuta, ennen kun näen miten TV-raha kehittyy 12+12 tai 12+10 sarjamallilla. Muutoksissa on tietysti aina voittajia ja häviäjiä, niin tässäkin.

 

[Rautakansleri]

Eli sitten vain yksi Liiga, joka olisi vielä nykyistä isompi, joka sitten kuitenkin jakautuisi alempaan ja ylempään alkusarjaan. Jos tuossa tilanteessa olisi edelleen uhkaa, että alempi alkusarja "Mestiytyisi", niin sitten runkosarjaan ristiinpelaamiset, jotka tekisivät kokonaisuudesta enemmän yhden, kuin kaksi.

En kertakaikkiaan ymmärrä tätä fetissiä ylä- ja alasarjojen ristiinpelaamiseen. Tällaiset viritelmät ovat keinotekoisia ja väkisintehdyn oloisia kaikissa sarjoissa missä olen niitä nähnyt – Keski-Euroopassa ja yleisesti pienemmissä kiekkomaissa ainakin ovat ikävän suosittuja.

Jos käytetään verrokkina nykytilannetta, niin miksi ihmeessä IPK:n tai KeuPa HT:n pitäisi päästä kauden aikana pelaamaan x määrä pelejä Liigajoukkueita vastaan? Merkityksettömiä, turhia matseja jotka eivät sytytä Liigajoukkueen faneja ja Mestisjengille puolestaan ovat liian kovia. Sarjataulukkoa ajatellen nämä matsit eivät suuren tasoeron vuoksi ole vertailukelpoisia normaalipeleihin nähden.

Ja sitten tämä ristiinpelaamisfanien lempilapsi:
alemman sarjan kärkijoukkueet voitaisiin ottaa mukaan ylemmän tason pudotuspeleihin! No ei missään nimessä, eihän nykytilanteessakaan kukaan halua IPK:ta pelaamaan armopalana pleijareita Sportia tai Ässiä vastaan. Ainoat jatkopelit jotka alemman tason jengille Liigakoukkueita vastaan kuuluu, ovat karsinnat.

Kuulisin mielellään hyviä perusteluja ristiinpelaamismallille, koska itse en yhtäkään millään keksi. Tällainen "kokonaisuudesta enemmän yhden tekeminen" on suuren yleisön silmissä sekavaa, vierasta ja tarpeetonta.