Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Hatchetman]

Lopputulos ennemminkin: 2-3 seuraa päätyy konkurssiin ja 2-3 seuraa päätyy hissiliikkeeseen sarjojen välillä ja sitä kautta Liigaan saadaan vaihtuva heittopussi. Mahdolliset hallihankkeet lyödään jäihin, esimerkiksi Lappeenrannassa ja muissa vähänkään pienemmissä kaupungeissa. Yli 100 ammattilaisjääkiekkoilijaa menettää työpaikkansa tai ainakin pääsääntöisen tulonlähteensä. Siitä vaan rohkeesti toteuttamaan!

Ja edelleen se norsu olohuoneessa on pieni markkina-alue erittäin kovalla verotuksella.

Slovakiassa 80 000 € kuukausipalkasta jää n. 62 000 euroa käteen, Saksassa 100 000 euron palkasta jää vain 65 500 käteen, mutta jos mukana on (työtön) vaimokin, veroja voi jakaa, ja käteen jää 74 500. Jos on lapsia, saa vielä lisävähennyksiä.

Jos vaimo tekee pienipalkkaisia hommia, niin puolisoiden veroprosenttia tasataan, esimerkiksi 30 000 euroa tienaava vaimo ( Saksassa palkat n. 20% Suomea korkeammat, vastaisi Suomessa n. 2000€ kuussa) + 100 000 tienaava mies, lapsettomalle pariskunnalle jää 92 000 euroa elämiseen.

Ja se eläminen, se on halvempaa kuin Suomessa.

Eli turha haaveilla kilpailukyvystä, jos ostovoimassa häviää hurjasti.

 

[Spitfire]

Miksi hallihankkeet lyötäisiin jäihin, jos sarja olisi auki? Asianhan voi myös nähdä niin, että olosuhteisiin olisi syytä panostaa nimenomaan nykyistä enemmän, jos liiga olisi auki. Ei pelkästään nykyisten liigaseurojen osalta vaan myös niiden mestisseurojen osalta, jotka mielivät liigaan joskus päästä.

Jos tuollaiselle usean kymmenen miljoonan euron hallihankkeelle on hankalaa saada rahoitus edes päävuokralaisen vakaassa liiketoimintatilanteessa, niin mitä luulet kuntapoliitikkojen ajattelevan sellaisessa skenaariossa jossa on riski päävuokralaisen maksukyvyn selkeälle alentumiselle?

Tässä ketjussa on aiemminkin oltu sarjan avaamista ja/tai joukkuemäärän pienentämistä vastaan, kun ollaan oltu huolissaan jääkiekkoilijoiden työpaikkojen puolesta. Mutta ihanko oikeasti toimivan sarjajärjestelmän mittari on se, että kuinka monta jääkiekkoilijaa sillä pystytään työllistämään? Ja nimenomaan ajatuksella, mitä enemmän niin sen parempi.

Ei se tietenkään mikään erityisen tärkeä mittari ole sarjajärjestelmän toimivuuden kannalta. Kuitenkin sillä on mielestäni negatiivinen vaikutus suomalaisen jääkiekkoilun kannalta jos jääkiekkoilijoiden työpaikkoja vähennetään.

Itse olen aika vahvasti sen kannalla että Liiga pitäisi ensin laajentaa mahdollisuuksien mukaan 20 joukkueen sarjaksi ja tämän jälkeen joko; A) Pilkkoa ylemmäksi ja alemmaksi Liigaksi tai B) Aloittaa kausi isona sarjana ja jakautua kauden mittaan ylemmäksi ja alemmaksi lohkoksi. Molemmissa vaihtoehdoissa kaikki joukkueet saman tv-sopimuksen alle. Nykyisellään Liigan alla on niin suuri resurssikuilu ja farmeina toimivia joukkueita, ettei sinne nykyisten Liiga-seurojen tiputtamisella saavutettaisi mitään hyvää.

 

[blackhawk]

Suomessa on nähty tyhjennysmyyntejä jo ennen Liigan sulkemistakin. Esimerkiksi JYP päästi kaudella 1997-98 ulkomaalaisensa (Robert Burakowsky ja Håkan Åhlund) Ilvekseen kesken kauden kun ero karsijan paikkaan oli turvallisen tuntuinen. Silloin siirtodeadline taisi olla tammikuun lopussa. Nykyään IIHF:n siirtoraja on helmikuun puolivälissä, joten tyhjennysmyynneistä päästään kokonaan eroon vain, jos kaikkien joukkueiden pelit jatkuvat runkosarjan jälkeen joko pleijareissa tai karsinnoissa.

Onpa osa tyhjennysmyyntiin turvautuneista joukkueista noussut samalla kaudella ehkä itselleenkin yllättäen vielä pleijareihinkin. Mieleen tulee ainakin Stephen Dixonin (Ässät) siirto kaudella 2012-13 ja Ville Viitaluoman (HPK) siirto kaudella 2013-14.

 

[starcat]

Jos tuollaiselle usean kymmenen miljoonan euron hallihankkeelle on hankalaa saada rahoitus edes päävuokralaisen vakaassa liiketoimintatilanteessa, niin mitä luulet kuntapoliitikkojen ajattelevan sellaisessa skenaariossa jossa on riski päävuokralaisen maksukyvyn selkeälle alentumiselle?


Ei se tietenkään mikään erityisen tärkeä mittari ole sarjajärjestelmän toimivuuden kannalta. Kuitenkin sillä on mielestäni negatiivinen vaikutus suomalaisen jääkiekkoilun kannalta jos jääkiekkoilijoiden työpaikkoja vähennetään.

Itse olen aika vahvasti sen kannalla että Liiga pitäisi ensin laajentaa mahdollisuuksien mukaan 20 joukkueen sarjaksi ja tämän jälkeen joko; A) Pilkkoa ylemmäksi ja alemmaksi Liigaksi tai B) Aloittaa kausi isona sarjana ja jakautua kauden mittaan ylemmäksi ja alemmaksi lohkoksi. Molemmissa vaihtoehdoissa kaikki joukkueet saman tv-sopimuksen alle. Nykyisellään Liigan alla on niin suuri resurssikuilu ja farmeina toimivia joukkueita, ettei sinne nykyisten Liiga-seurojen tiputtamisella saavutettaisi mitään hyvää.

Kysymys miksi joukkuemäärä pitäisi keinotekoisesti nostaa 20 ennen jakamista kahteen Liigaan tai ylä ja alasarjaan? Miksei sitä tehdä samantien 15 joukkueen osalta jakoa 8 joukkueen yläsarjaan ja 7 joukkueen alasarjaan?

 

[Spitfire]

Kysymys miksi joukkuemäärä pitäisi keinotekoisesti nostaa 20 ennen jakamista kahteen Liigaan tai ylä ja alasarjaan? Miksei sitä tehdä samantien 15 joukkueen osalta jakoa 8 joukkueen yläsarjaan ja 7 joukkueen alasarjaan?

Jos oletetaan että ottelumäärän tulee pysyä edes lähellä nykyistä, niin 7 joukkueen sarjassa keskinäisiä kohtaamisia tulisi 10 kpl per kausi + pudotuspelit. 10 joukkueen sarjassa riittäisi 6-7.

 

[Henkka]

Itse olen aika vahvasti sen kannalla että Liiga pitäisi ensin laajentaa mahdollisuuksien mukaan 20 joukkueen sarjaksi ja tämän jälkeen joko; A) Pilkkoa ylemmäksi ja alemmaksi Liigaksi tai B) Aloittaa kausi isona sarjana ja jakautua kauden mittaan ylemmäksi ja alemmaksi lohkoksi. Molemmissa vaihtoehdoissa kaikki joukkueet saman tv-sopimuksen alle. Nykyisellään Liigan alla on niin suuri resurssikuilu ja farmeina toimivia joukkueita, ettei sinne nykyisten Liiga-seurojen tiputtamisella saavutettaisi mitään hyvää.

Tähän se kääntyi omassa hahmotelmassanikin.

Eli Liigassa olisi 2 sarjaporrasta, jolloin tämä nousu- ja putoamistaistelu on olemassa. Mutta kaikki 20 jengiä ovat samaa liigaa.

Alkuun pelataan aina kaikki kaikkia vastaan 2 x 19 ottelua, joista pisteet omiin sarjataulukoihin. Näin Tappara, HIFK, Jokerit yms. vierailevat vähintään kerran kaudessa jokaisella paikkakunnalla. Tämä lisää sitä yleisömäärää ja kiinnostusta pikkuseuroissa, kun tulee näitä spesiaali-iltoja. Jos Joensuussa kiertää vieraana melkein samat Mestis-porukat kuin ennenkin, niin ei se kiinnostus siitä juuri mikskään muutu.

Luulisi että syksyn kiinnostusta lisäisi nuo isojen kohtaamiset ja keväällä olisi tarjolla pleijareita 16 joukkueelle.

38 matsin jälkeen jakaannutaan kahteen eri sarjatasoon, nämä ovat periaatteessa Konferensseja, niinkuin NHL:ssäkin, mutteivät ole rinnakkaisia, vaan päällekkäisiä. Ylempi Liiga pelaa Liigan mestaruudesta 8-tiimin pleijarit ja sieltä putoaa huonoimpia 1 tai mielellään 2 seuraavaksi kaudeksi alatasolle. Alempi Liiga pelaa noususta 8-tiimin pleijarit. Nousu seuraavan kauden ylempään liigaan.

 

[Henkka]

Kysymys miksi joukkuemäärä pitäisi keinotekoisesti nostaa 20 ennen jakamista kahteen Liigaan tai ylä ja alasarjaan? Miksei sitä tehdä samantien 15 joukkueen osalta jakoa 8 joukkueen yläsarjaan ja 7 joukkueen alasarjaan?

Onhan tuo parempi selvittää pelaamalla. Ja sen voi tehdä lennosta sen kauden aikana, kun lisäys 20 joukkueeseen tapahtuu. Pelataan se 38 ottelua, josta 10 parasta ylös ja 10 parasta alas.

 

[Espoonmies]

Mahdollisesti ei tyhjennysmyyntejä, mutta konkursseja sitäkin enemmän. Vai olisiko pelkkä lupaus 4-6 liigaseuran tiputtamisesta sellainen minkä voimin Mestiksestä saataisiin kaudeksi 26-27 ammattilaissarja?

Kaikki viritykset huutaa yhteistä tv-sopimusta, mutta tuotantoyhtiö ei suostu maksamaan semmoisesta tuotteesta ekstraa millä ei saa tilaajia ja liigaseurat eivät (tietenkään) halua jakaa niiden seuraajatuloista koostuvaa pottia alasarjalle. Ratkaisuna voisi olla (oikeastaan ainoa mikä tuntuu edes etäisesti mahdolliselta) sarjojen yhdistäminen tai tarkemmin Liigan laajentaminen niin paljon että se voitaisiin luontevasti jakaa pariin osaan, mutta tuossakin olisi pakko jakaa tv-tulot tasan, koska "alasarja" ei todennäköisesti juuri enempää keräisi tuloja kuin nykyisinkään. Ei vaikka sinne tiputettaisiin Liigan bottom-4/6.

Tv firma ei luonnollisestikaan ole myöskään suostumassa mihinkään karsintaan mikä tiputtaa otteluiden määrää. 12 joukkueella tarkoittaisi 75 ja 10 joukkueella 90 ottelun runkosarjaa saada sama määrä tuotetta lähetettäväksi kanavapaketin välityksellä.

TV-firman kannalta joukkue ja ottelumäärä vaikuttaa jotakuinkin seuraavasti:

Mitä enemmän otteluita sitä enemmän kuluja. 20 joukkueen sarjassa pitää olla 10 tuotantotiimiä kalustoineen. (Olettaen että pelataan täysiä kierroksia). 15 joukkueen sarjassa selvitään seitsemällä tuotantotiimillä. Yksittäisen ottelun tuottaminen ei ole ihan halpaa lystiä.

Toisaalta mitä enemmän joukkueita sitä enemmän on potentiaalisia tilaajia. Joukkueiden kannattajillehan tuota palvelua pääosin myydään ja hyvin suurelle enemmistölle tilaajista on motivaation paketin tilaamiselle juuri se että näkee oman joukkueen pelit.

Sitten on vielä tilannehuone ja nettijakamisen kustannukset jotka eivät niin pajon kasva vaikka joukkue- ja pelimäärä kasvaisivatkin.

Tästä yhtälöstä lasketaan se hinta minkä TV-yhtiö on valmis oikeuksista maksamaan. Siellä mietitään että jos sarja mentäisiin 10+10 -systeemiin niin kuinka moni niiden viiden nykyisen liigajoukkueen jotka jäisivät alemmalle tasolla tilaajista lopettaisivat tilauksen ja kuinka paljon saataisin uusia tilaajia uusien joukkueiden kannattajista. Lisäksi siihen tietysti vaikuttaisi omalla tavallaan myös nykyinen Mestiksen TV-sopimus joka on samalla toimijalla.

Karkeasti TV-yhtiö laskee paljonko se odottaa saavansa tuloja eri joukkuemäärillä, sen jälkeen se vähentää siitä tuotantokustannukset ko. joukkuemäärällä. Tarjoukseen merkittävä TV-raha sarjalle tulee sitten tuosta jäljellejäävästä summasta kun siitä vähennetään oma kate. Toki sitten tässä voi vielä olla muitakin muuttujia kuten esimerkiksi se, että Telia varmasti laski saavansa tuloja myös kauppaamalla liittymiä ja TV-pakettiaan liigakatsojille.

 

[Arde90]

Jos tuollaiselle usean kymmenen miljoonan euron hallihankkeelle on hankalaa saada rahoitus edes päävuokralaisen vakaassa liiketoimintatilanteessa, niin mitä luulet kuntapoliitikkojen ajattelevan sellaisessa skenaariossa jossa on riski päävuokralaisen maksukyvyn selkeälle alentumiselle?

Silloin voidaan miettiä juuri sitä, että onko se seuran paikka tälläkään hetkellä maan pääsarjassa vai ei? Jos sitä rahaa ei löydy seuran omasta kassasta, seuran omistajilta, sijoittajilta tai kaupungilta. Ihan yleisellä tasolla niin mielestäni näihin hallihankkeisiin pitäisi päärahoitus löytää jostain muualta kuin kaupungin kukkarosta. Mutta kyllä kaupunginkin pitäisi nähdä oma roolinsa, koska monesti se pienen paikkakunnan urheiluseura on yksi niistä asioista, josta koko kaupunki tunnetaan.

 

[Spitfire]

Tähän se kääntyi omassa hahmotelmassanikin.

Eli Liigassa olisi 2 sarjaporrasta, jolloin tämä nousu- ja putoamistaistelu on olemassa. Mutta kaikki 20 jengiä ovat samaa liigaa.

Alkuun pelataan aina kaikki kaikkia vastaan 2 x 19 ottelua, joista pisteet omiin sarjataulukoihin. Näin Tappara, HIFK, Jokerit yms. vierailevat vähintään kerran kaudessa jokaisella paikkakunnalla. Tämä lisää sitä yleisömäärää ja kiinnostusta pikkuseuroissa, kun tulee näitä spesiaali-iltoja. Jos Joensuussa kiertää vieraana melkein samat Mestis-porukat kuin ennenkin, niin ei se kiinnostus siitä juuri mikskään muutu.

Luulisi että syksyn kiinnostusta lisäisi nuo isojen kohtaamiset ja keväällä olisi tarjolla pleijareita 16 joukkueelle.

38 matsin jälkeen jakaannutaan kahteen eri sarjatasoon, nämä ovat periaatteessa Konferensseja, niinkuin NHL:ssäkin, mutteivät ole rinnakkaisia, vaan päällekkäisiä. Ylempi Liiga pelaa Liigan mestaruudesta 8-tiimin pleijarit ja sieltä putoaa huonoimpia 1 tai mielellään 2 seuraavaksi kaudeksi alatasolle. Alempi Liiga pelaa noususta 8-tiimin pleijarit. Nousu seuraavan kauden ylempään liigaan.

Syksyn peleille tulisi myös enemmän merkitystä kaikille joukkueille kun pitäisi selvitä sinne ylempään sarjaan. Alemmassa sarjassa viimeiset (17.-20.?) voisivat karsia Liiga-paikastaan seuraavalle kaudelle, mutta miten saataisiin alemman sarjan paremmin pärjääville joukkueille jokin panos keväälle?

 

[Henkka]

Syksyn peleille tulisi myös enemmän merkitystä kaikille joukkueille kun pitäisi selvitä sinne ylempään sarjaan. Alemmassa sarjassa viimeiset (17.-20.?) voisivat karsia Liiga-paikastaan seuraavalle kaudelle, mutta miten saataisiin alemman sarjan paremmin pärjääville joukkueille jokin panos keväälle?

Sarjaan selviäminen ratkeaa aina vasta kevään alasarja-playoffseissa. Ja se määrittää ensi kauden paikat. Mitään kahtiajakoa kesken kauden ei tulisi, kuin ainoastaan tuolla ensimmäisellä kaudella. Kahtiajako on koko ajan voimassa kauden ajan, kun normaalivauhtiin päästään.

 

[Spitfire]

Sarjaan selviäminen ratkeaa aina vasta kevään alasarja-playoffseissa. Ja se määrittää ensi kauden paikat. Mitään kahtiajakoa kesken kauden ei tulisi, kuin ainoastaan tuolla ensimmäisellä kaudella. Kahtiajako on koko ajan voimassa kauden ajan, kun normaalivauhtiin päästään.

Tämäkin on urheilullisuuden kannalta vähän hankala asia. Miksi ylemmän sarjan joukkueen pitäisi jatkaa ylhäällä, jos se noiden 2x19 pelien jälkeen olisi kerännyt esimerkiksi 15. eniten pisteitä? Eikö olisi lopulta parempi, että noista 20 joukkueesta 10 parasta jatkaisi mestaruudesta pelaamista, vaikka edellisellä kaudella olisi ollut hyvä tai huono?

 

[Henkka]

Tämäkin on urheilullisuuden kannalta vähän hankala asia. Miksi ylemmän sarjan joukkueen pitäisi jatkaa ylhäällä, jos se noiden 2x19 pelien jälkeen olisi kerännyt esimerkiksi 15. eniten pisteitä? Eikö olisi lopulta parempi, että noista 20 joukkueesta 10 parasta jatkaisi mestaruudesta pelaamista, vaikka edellisellä kaudella olisi ollut hyvä tai huono?

Mikäs siinä niin hankalaa? Hankkimalla vain 15.eniten pisteitä alkukaudesta (Ylä-Liigan joukkue), olet aika suuressa riskissä pudota, sitten kun 60 matsia on pelattu. Eli se jengi putoaa kauden jälkeen, ei kesken kauden. Putoamiset tapahtuu sitten suoraan, eikä minkään karsinnan kautta. Nousu pleijarien kautta.

Tuo kesken kauden sarjatason vaihtaminen ei kannata, koska sitten keväältä jää ne panokselliset pelit pois. Jotenkin ei tunnu hyvältä, että sitä sarjatasoa ole järkeä mahdollistaa 2 kertaa kauden aikana vaihdettavaksi.

Vai onko tommosille "tammikuun playoffseille" joku tilaus? Joku tippuu siitä ensin alasarjaan ja sitten taistelee takaisin Ylä-Liigaan Ala-Liigan pleijarien kautta? Toisinpäin taas joku Ala-Liigan jengi voi käydä näyttämässä nenäänsä siellä Ylä-Liigan puolella (ottelut 39 - 60) ja tippuu kauden päätteeksi takaisin Ala-Liigaan ?

 

[Barnes]

Selvää on, että Liigassa on liikaa joukkueita varsinkin jos Jokerit otetaan vielä joskus messiin. Espoosta ja Joensuustakin vaikuttaisi olevan tunkua. Aluksi tehdään surutta päätös siitä, että vaikkapa nyt kausi 2025-26 on sellainen, jossa mestaruudesta pelaamisen ohella karsitaan paikat kaudelle 26/27. Surutta vaan Mestikseen bottom 4 tai bottom 6.

Tuo kyllä vain tuhoaisi kotimaisen sarjakiekkoilun täysin, kun koronan jo kurittamat liigajoukkueet joutuisivat ottamaan megalomaaniset riskit säilyäkseen sarjassa. No okei, Kärpät, Tappara, Lukko, TPS ja HIFK voisivat suht normimenolla panostaa tuohon kohtalon kauteen, mutta käytännössä kaikki muut joutuisivat elämään yli varojensa säilyäkseen. Varsinkin jos vielä päälle sattuisi putoamaan, niin tilanne olisi melkoisen lohduton ja muistuttaisi äkkiä vuosituhannen vaihteen KalPaa: pakko olisi päästä ylöspäin, vaikka perseeseen otettiinkin jo Liigassa niin paljon, että kannattaisi rauhoittua -> pakko pitää fanit ja sponsorit kelkassa -> konkurssi.

Ideassa on toki myös puolensa, sillä tuollainen kausi olisi kiistatta täynnä panosta ja voisi luoda Liigaan buumin sekä elvyttäisi Mestistä. Mutta vaatisi kyllä jonkun takuupaketin liigajoukkueille, jotta tuohon voisi suostua. Esim. TV-korvauksesta nipistäminen jotta se jaettaisiin kyseisen kauden putoajille?

 

[Wiljami]

Silloin voidaan miettiä juuri sitä, että onko se seuran paikka tälläkään hetkellä maan pääsarjassa vai ei? Jos sitä rahaa ei löydy seuran omasta kassasta, seuran omistajilta, sijoittajilta tai kaupungilta. Ihan yleisellä tasolla niin mielestäni näihin hallihankkeisiin pitäisi päärahoitus löytää jostain muualta kuin kaupungin kukkarosta. Mutta kyllä kaupunginkin pitäisi nähdä oma roolinsa, koska monesti se pienen paikkakunnan urheiluseura on yksi niistä asioista, josta koko kaupunki tunnetaan.

Jos kriteerinä on että seuran pitää pystyä rakentamaan oma halli tai ei ole asiaa pääsarjaan, niin ei kovin montaa seuraa pääsarjaan jäisi. Muistetaan kuitenkin että jopa pääsarjatasolla liikevaihdot on seurasta riippumatta ihan nakkikioskitasolla ja halli-investointi on roimasti koko liikevaihtoa isompi. Paikkakunta ei puolestaan sitä mainostilaa saa kuin pääsarjatason kiekkoiluun osallistuvan joukkueen välityksellä, mistä aiheesta esim. Mikkelin silloinen kaupunginjohtaja puhui vuolaasti aikoinaan liiganousujuhlallisuuksissa. Kuntapäättäjät siis tiedostaa hyvin konkreettisesti eron Liigan ja vaikka Mestiksen välillä. Riski hissijoukkueeksi joutumisesta (saati riski tippumisesta ja konkurssista) on jotain mikä huomioitaisiin jo nykyisellään paikoin kovin kriittisesti "turhiin/ylimääräisiin" infrahankkeisiin suhtautuvissa kunnanvaltuustoissa.

 

[Guest]

Urheilullisesti liiga voisi laajentuakin, mutta nykyistenkin liigaseurojen taloudet ovat haasteiden edessä. Tosin viimeisimmät tilinpäätöstiedot ovat pääosin ilahduttavan myönteisiä. En tiedä nykyisten mestiksessä pelaavien joukkueiden talouksista mitään, mutta varmasti joutuvat tekemään paljon töitä saadakseen riittävät resurssit pelata mestistä. Ei varmaan ole montaa paikkakuntaa, joissa olisi puitteet liigakunnossa tai edes helposti vaadittavalle tasolle saatavissa.

 

[Arde90]

Jos kriteerinä on että seuran pitää pystyä rakentamaan oma halli tai ei ole asiaa pääsarjaan, niin ei kovin montaa seuraa pääsarjaan jäisi. Muistetaan kuitenkin että jopa pääsarjatasolla liikevaihdot on seurasta riippumatta ihan nakkikioskitasolla ja halli-investointi on roimasti koko liikevaihtoa isompi. Paikkakunta ei puolestaan sitä mainostilaa saa kuin pääsarjatason kiekkoiluun osallistuvan joukkueen välityksellä, mistä aiheesta esim. Mikkelin silloinen kaupunginjohtaja puhui vuolaasti aikoinaan liiganousujuhlallisuuksissa. Kuntapäättäjät siis tiedostaa hyvin konkreettisesti eron Liigan ja vaikka Mestiksen välillä. Riski hissijoukkueeksi joutumisesta (saati riski tippumisesta ja konkurssista) on jotain mikä huomioitaisiin jo nykyisellään paikoin kovin kriittisesti "turhiin/ylimääräisiin" infrahankkeisiin suhtautuvissa kunnanvaltuustoissa.

Tarkennuksena, että en kirjoittanut noin "että seuran pitää pystyä rakentamaan oma halli" vaan se on sinun tulkintasi. Listasin ison joukon taustavoimia, josta se raha esimerkiksi pitäisi kaivaa näihin projekteihin. Pääpointti on siinä, että olosuhteita ja hallipalveluita pitää pystyä kehittämään jatkuvasti, jotta mm. liiga tuote pärjää kilpailussa ihmisten vapaa-ajasta. Myönnän sen, että etenkin pienissä kaupungeissa tällaisiin hankkeisiin tarvitaan kaupungin tukea. Mutta en usko, että yksikään uusi liigahalli rakentuisi niin, että kaupunki olisi hankkeessa se pääveturi. Sitäkin on hyvä miettiä nykyisen sarjajärjestelmän näkökulmasta, että saadaanko uusilla halleilla ja remonteilla lisää väkeä katsomoihin vai tehdäänkö niitä vain sen vuoksi että saadaan nykyiset katsojat pidettyä?

 

[WillieGunn]

Toisaalta jos verrataan Ruotsin, niin ei ne maksulliset TV-paketitkaan kiinnosta suomalaisia samaan tapaan. Ei ainakaan sillä perusteella, jos vertaa SM-liigan ja SHL:n TV-oikeuksista saamia tuloja.

Pelataan ilman oikeaa todellista panosta. Kukaan ei karsi ja 15 joukkueen sarjasta 10 joukkuetta pelaa poffeja. Oikeat todelliset rosterit alkaa muodostumaan vasta helmikuulla, kun väärässä sarjassa pelaavilta ostetaan onnistujat veke ja ulkomailta hankitaan vahvistuksia. Onko ihme, että ekalla kauden puolikkaalla jengiä ei juuri nappaa?

Siirtoraja aikasemmaksi, sarja auki ja TV-paketit semmosiksi järkeviksi, että muutaman kuukauden tai viikon paketti on ihan kohtuuttoman hintainen koko kauteen verrattuna. Yksittäinen peli esim 9€, viikko 20€, kuukausi 35€ ja koko kausi 25€/kk. Joka lähetyksen alkuun teksti, missä kerrotaan miten tunnistaa kuppilan jolla on oikeus näyttää oikeasti pelejä. Tunnuksien jakaminen ja rinnakkain katselu teknisesti mahdottomaksi. Ollaan vähän muuta maailmaa jäljessä täällä Suomessa. Tulevaisuudessa maksut on isommat (ja tulot joukkueille) ja oikeuksista pidetään tarkemmin kiinni. Kaikki voittaa.

 

[Satunnainen]

Pelataan ilman oikeaa todellista panosta. Kukaan ei karsi ja 15 joukkueen sarjasta 10 joukkuetta pelaa poffeja.

Karsinnat ja varsinkaan niiden välttely ei ihmisiä oikeasti jaksa kauheasti kiinnostaa, kuten tuossa noin 10 vuotta sitten nähtiin. Matemaattisesti muuten 10/15 = 8/12 = 2/3. Tuntuu aika usein toistuvan tuo, että 10/15 on liikaa, mutta kun ehdotetaan sarjajärjestelmiä, niin aika harva haluaa loppujen lopuksi pudottaa pudotuspeleihin pääsevien osuutta.

 

[Barnes]

Myönnän sen, että etenkin pienissä kaupungeissa tällaisiin hankkeisiin tarvitaan kaupungin tukea. Mutta en usko, että yksikään uusi liigahalli rakentuisi niin, että kaupunki olisi hankkeessa se pääveturi.

Kaupungin tuki vain on jokaisessa paikassa elinehto, että niitä jäähalleja voidaan rakentaa. Tämä on huomattu erityisesti Helsinki Gardenin kohdalla pahemman kerran. Rakennuspäätökset ovat kuntapolitiikan näkyvin osa ja niissä vedetään surutta tunteella. On vaikea perusteella, minkä takia lätkäjoukkueelle pitäisi antaa merkittävä avustus hallia varten, mutta samaan aikaan 65 vuotta toiminut koulu lakkautetaan. Asunnonomistajille kun jäähallin läheisyys ei ole olennaista, koulun läheisyys sen sijaan on.

 

[Tshekki77]

Jatkoajan toimitus nostaa aihetta jällein pintaan, otsikolla Kahden kerroksen Liigasta pitää päästä eroon, mutta sitä varten järjestelmä pitäisi räjäyttää - Liiga ja Mestis tarvitsevat kipeästi toisiaan

Olen ehdotellut tätä aikasemminkin, mutta ehdotellaan uusiksi. Vaikka ehdotus menisi ikäänkuin täysin ristiin yllä olevan jutun otsikon kanssa, niin ehdotan että Suomeen muodostettaisiin kaksi kaksiportaista kilpasarjaa ja Mestis brändistä luovuttaisiin kokonaan. Jatkossa olisi siis Liiga, joka jakautuisi Liiga A:han ja Liiga B:hen. Näiden alapuolella pelattaisiin sitten Suomisarjaa, joka niin ikään jakautuisi Suomisarja A:ksi ja Suomisarja B:ksi.

Mestiksen brändi on niin täydellisen ryvettynyt tässä parinkymmenen vuoden aikana, että jos järjestelmä haluttaisiin aidosti "räjäyttämällä" uudistaa, niin kyllä silloin pitäisi olla myös valmiutta luopua Mestis brändistä kokonaan. Tärkeintä lienee kuitenkin se, että järjestelmä toimii, kuin se, millä sen eri osia kutsutaan.

Molemmat sarjat olisivat aluksi 9+9 mallisia ja Liigan osaltahan siihen ei välttämättä olisi joukkue määrän osalta kovin pitkä matka, kun jo nyt Liigassa on 15 joukkuetta ja kaiketi virallisesti Liigatavoitteita ovat julkistaneet kolme seuraa. Jokerit, Kiekko-Espoo ja Jokipojat.

Kun suomalaisilla on varmaan ruotsalaisia enemmän taipumusta menestysintoiluun, niin ainakin alkuvaiheissa noissa molemmissa sarjoissa pelattaisiin myös ristiin ja kummankin kilpailun b tasolta olisi vuosittain mahdollisuus päästä myös yrittämään koko sarjan voittoa kevään peleissä. Eli kummassakin sarjassa a tasolta seitsemän parasta pudotuspeleihin ja saavat seuraa b tason parhaasta, joka samalla lunastaa paikkansa a tasolle seuraavaksi kaudeksi. Molemmissa sarjoissa pelattaisiin sitten myös karsinnat, joihin osallistuisi a tason kaksi heikointa ja b tason 2.-7. Nämä pelaisivat viimeisestä paikasta seuraavalle kaudelle a tasolla.

Tällä tavoin runkosarja vaiheen jälkeen kummassakin sarjassa pelit jatkuisivat 16 joukkueella 18:sta.

Jos tässä mallissa sitten ovi olisi auki Liigan ja Suomisarjan välillä, niin putoaminen Liigan A tasolta Suomisarjan B tasolle kestäisi minimissään kolme kokonaista kautta (pelaamalla), mutta Suomisarjan B tasolta voisi teoriassa nousta aina Suomen mestaruuteen kahdessa kaudessa.

Edit. korjattu toka vikaa kappaletta

 

[WillieGunn]

Eli kummassakin sarjassa a tasolta seitsemän parasta pudotuspeleihin ja saavat seuraa b tason parhaasta, joka samalla lunastaa paikkansa a tasolle seuraavaksi kaudeksi. Molemmissa sarjoissa pelattaisiin sitten myös karsinnat, joihin osallistuisi a tason kaksi heikointa ja b tason 2.-7. Nämä pelaisivat viimeisestä paikasta seuraavalle kaudelle a tasolla.

Voisko nuo A ja B sarjat muodostua vasta kunkin kauden aikana. Kauden alkaessa kaikki 18 joukkuetta pelaa samaa sarjaa ja joulutauon jälkeen 9 parasta pelaisi Suomen mestaruudesta ja loput "Mestiksen". Syksyn peleissä olisi jo heti melkosesti panosta.

 

[Peluuri]

Jatkoajan toimitus nostaa aihetta jällein pintaan, otsikolla Kahden kerroksen Liigasta pitää päästä eroon, mutta sitä varten järjestelmä pitäisi räjäyttää - Liiga ja Mestis tarvitsevat kipeästi toisiaan

Olen ehdotellut tätä aikasemminkin, mutta ehdotellaan uusiksi. Vaikka ehdotus menisi ikäänkuin täysin ristiin yllä olevan jutun otsikon kanssa, niin ehdotan että Suomeen muodostettaisiin kaksi kaksiportaista kilpasarjaa ja Mestis brändistä luovuttaisiin kokonaan. Jatkossa olisi siis Liiga, joka jakautuisi Liiga A:han ja Liiga B:hen. Näiden alapuolella pelattaisiin sitten Suomisarjaa, joka niin ikään jakautuisi Suomisarja A:ksi ja Suomisarja B:ksi.

Mestiksen brändi on niin täydellisen ryvettynyt tässä parinkymmenen vuoden aikana, että jos järjestelmä haluttaisiin aidosti "räjäyttämällä" uudistaa, niin kyllä silloin pitäisi olla myös valmiutta luopua Mestis brändistä kokonaan. Tärkeintä lienee kuitenkin se, että järjestelmä toimii, kuin se, millä sen eri osia kutsutaan.

Molemmat sarjat olisivat aluksi 9+9 mallisia ja Liigan osaltahan siihen ei välttämättä olisi joukkue määrän osalta kovin pitkä matka, kun jo nyt Liigassa on 15 joukkuetta ja kaiketi virallisesti Liigatavoitteita ovat julkistaneet kolme seuraa. Jokerit, Kiekko-Espoo ja Jokipojat.

Kun suomalaisilla on varmaan ruotsalaisia enemmän taipumusta menestysintoiluun, niin ainakin alkuvaiheissa noissa molemmissa sarjoissa pelattaisiin myös ristiin ja kummankin kilpailun b tasolta olisi vuosittain mahdollisuus päästä myös yrittämään koko sarjan voittoa kevään peleissä. Eli kummassakin sarjassa a tasolta seitsemän parasta pudotuspeleihin ja saavat seuraa b tason parhaasta, joka samalla lunastaa paikkansa a tasolle seuraavaksi kaudeksi. Molemmissa sarjoissa pelattaisiin sitten myös karsinnat, joihin osallistuisi a tason kaksi heikointa ja b tason 2.-7. Nämä pelaisivat viimeisestä paikasta seuraavalle kaudelle a tasolla.

Tällä tavoin runksoarja vaiheen jälkeen kummassakin sarjassa runkosarjan jälkeen pelit jatkuisivat 16 joukkueella 18:sta.

Jos tässä mallissa sitten ovi olisi auki Liigan ja Suomisarjan välillä, niin putoaminen Liigan A tasolta Suomisarjan B tasolle kestäisi minimissään kolme kokonaista kautta (pelaamalla), mutta Suomisarjan B tasolta voisi teoriassa nousta aina Suomen mestaruuteen kahdessa kaudessa.

Juuri näin. Jatkoajan toimituksen esiintuoma muutostarve on todellinen. Mutta se, että siinä yhä höpötettiin mestiksestä muutokseen jälkeiseen aikaankin liittyvänä sarjana osoitti, ettei siinä lopulta ymmärrystä juuri ollut. Olisipa tuleva liiga sitten 9 + 9 tai 10 + 10, niin se on ainoa järkevä vaihtoehto kokonaisedun kannalta. Kirjoittajalla/ kirjoittajilla ei tuntunut olevan myöskään mitään tietoa esim. JOKP- en nykyisistäkään halliolosuhteista puhumattakaan siitä, mitä ne ovat muutaman vuoden kuluttua.

 

[Peluuri]

Voisko nuo A ja B sarjat muodostua vasta kunkin kauden aikana. Kauden alkaessa kaikki 18 joukkuetta pelaa samaa sarjaa ja joulutauon jälkeen 9 parasta pelaisi Suomen mestaruudesta ja loput "Mestiksen". Syksyn peleissä olisi jo heti melkosesti panosta.

Ei vois ainakaan aluksi. Jatkossa ehkä, jos B-sarjan joukkueet pikkuhiljaa kurovat eroa kiinni.

 

[Tshekki77]

Voisko nuo A ja B sarjat muodostua vasta kunkin kauden aikana. Kauden alkaessa kaikki 18 joukkuetta pelaa samaa sarjaa ja joulutauon jälkeen 9 parasta pelaisi Suomen mestaruudesta ja loput "Mestiksen". Syksyn peleissä olisi jo heti melkosesti panosta.

Voisihan sen niinkin tehdä ja toisi nimenomaan enemmän merkitystä syksyn peleille, mutta sitten se tavallaan tekisi kevään karsintapelit a ja b tason osalta tarpeettomiksi, kun syksyllä kuitenkin kaikki aloittaisi samalta viivalta. Itse tykkäisin enemmän siitä, että keväällä olisi enemmän pudotuspeli mallisia pelejä. Ja ehdottamallani tavalla joukkueet voisivat tehdä kalenterit valmiiksi koko runkosarjan osalta jo kesällä, kun sitten toisinpäin mentäessä kalenterin voi tehdä vain jouluun asti ja sen jälkeen pitää katsoa kaikki areena varaus asiat yms. uusiksi.