Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 390 154
  • 11 625

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Todella monelta tuntuu unohtuvan, että miten Mestiksellä meni ennen kuin sieltä kolme joukkuetta nostettiin ylös. Ei mennyt hyvin. Kärkijoukkueiden tilanne oli sellainen, että seinä oli tullut vastaan ja ainoa tapa ratkaista asia oli nousta Liigaan. Silti kuilu sarjojen välillä oli niin suuri, että karsintojen kautta nouseminen oli pitkälti utopiaa.

Samalla unohdetaan myös se, että kuinka monta edes teoriassa Liigassa pelaamaan kykenevää joukkuetta Suomesta löytyy? Väitän, että korkeintaan 18, mutta tuskin sitäkään. Mikä idea on avoimessa sarjassa, jos vähintään puolet Mestiksen joukkueista ei voi nousta Liigaan, vaikka pelaamalla sen paikan ansaitsisi? Mitä sitten, jos tällainen nousemaan kykenemätön joukkue voittaisi karsinnat?

Hieman nykyistä pienempi Liiga ja selvästi kovatasoisempi Mestis olisi kaikkien etu, mutta miten se voidaan käytännössä saavuttaa? Pelkällä Liigan avaamisella siihen ei päästä, se on jo nähty. Meillä ei ole varaa menettää Suomesta yhtään ammattilaisjoukkuetta, jos halutaan, että suomalainen pelaajatuotanto pystyy kilpailemaan maailmalla.

Näillä asioilla on kiva romantisoida ja on helppo puhua, kun ei itse tarvitse tehdä mitään tai olla vastuussa, mutta kun täytyisi oikeasti toteuttaa toivottuja asioita, niin käytännössä kaikilla menee sormi suuhun. Ei ymmärretä millään, että kuinka helvetin vaikea näitä haaveita on toteuttaa.

Nykyisestä Liigasta ei nykyiseen Mestikseen voida pudottaa yhtäkään joukkuetta, koska ammattilaisjoukkueita ei ole varaa menettää. Mitä siis Liigan avaaminen käytännössä toisi nyt tullessaan? Haluaako tai kykeneekö yksikään nykyinen Mestis-joukkue Liigaan? Mitä hyötyä karsinnat tuovat tullessaan, jos Mestiksestä ei yksikään joukkue tule nousemaan Liigaan, vaikka karsinnat voittaisikin? Miten vältetään putoavan joukkueen konkurssi?

Kysymyksiä on ääretön määrä, vastauksia hyvin vähän. Minä jaan kyllä valtaosan kanssa samat haaveet ja olen yleisesti melkoinen optimisti, mutta tässä kohtaa realismi lyö käsille niin kovaa, että on pakko vähän jarrutella tätä vallalla olevaa romantisointia.
 
Suosikkijoukkue
Ilves
Kysymyksiä on paljon, kuten ongelmiakin silti jonkun pitäisi ruveta yrittää ratkaisemaan ongelmaa. Nykyinen Liiga johto on halutun ottamaan vastuuta ongelmasta. Valitettavasti samalla mallilla ei ole näkyvillä kasvupotentiaalia. Siellä on K-Espoo kovaa vauhtia tulossa Mestikseen ja varmasti heidät halutaan myös liigaan. Mitä tapahtuu kun joukkueita yhtäkkiä onkin 16, kun tilanne on nyt jo tämä. Tilanne ei odottamalla parane. Tietysti 16 joukkueen sarjassa on sitten mahdollista nostaa vielä muutama halukas mukaan ja tehdä siitä omat kaksi sarjaa joille neuvotella yhteinen TV sopimus. Tälläin kummatkin sarjat omistaisi Liiga ja mitä kautta ongelmaa voitaisiin sitten lähteä ratkomaan. Esimerkiksi 10 + 8 malli jossa 2 liigan viimeistä karsisi voisi suomen joukkuemäärillä saada toimimaan.
 

Derksen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Lippo
Kun katson tätä nykyistä jakoa, mitkä joukkueet ovat Liigassa ja mitkä Mestiksessä, niin eniten silmiin pistää, että Mikkelin Jukurit olisi jotenkin "väärällä" puolella. Ymmärrän kuitenkin sen, että Sportin ja KooKoon poistuessa Mestiksestä, muuttui sarjan toimintaympäristö niin paljon, ettei Jukureitakaan oikein kestänyt enää jättää sinne.

Mutta jos ajatellaan Mestiksen uudelleen kehittämistä, niin mielestäni on avainasema ymmärtää, minkälainen toimintaympäristö mahdollisti tuon ihmeen, että Mikkeliin onnistuttiin kehittämään ammattilaisorganisaatio. Koska jos siinä onnistuttiin Mikkelissä, miksi sama ei voitaisi tehdä vaikkapa Joensuussa, Rovaniemellä tai Savonlinnassa? Täällä on väitetty jotain, ettei Suomeen voida saada enempää ammattilaisorganisaatioita (nyt ei puhuta pk-seudusta, sinne toki voidaan saada). Se tuntuu erikoiselta tässä valossa, että yksi nykyisistä on saatu aikaiseksi Mikkelissä. Jukureita läheltä seuranneet varmaan osaavat parhaiten arvioida niitä kehityksen mahdollistaneita tekijöitä. Itse luulen, että näiden tekijöiden joukossa oli ainakin se, että Sport, KooKoo ja Jukurit kolmikkona sparrasivat toisiaan paremmiksi organisaatioiksi. Lisäksihän Liiga oli muutamana vuonna ainakin näennäisesti auki, mikä konkretisoi näiden organisaatioiden nousu-unelmaa. Mitä muuta? Oli oltava paljon muutakin, minkä avulla Jukurit ylipäätään nousi yhdeksi noista kolmesta kovasta.

Jukureiden kehityksen taustat olisi tärkeä avata ja ymmärtää, jotta samat kehitysedellytykset voitaisiin palauttaa tai ehkä pikemminkin löytää uudelleen Mestiksessä. Sen toimintaympäristön uudelleen luominen on asia, mikä mielestäni pitäisi ehdottomasti tehdä.
 
Viimeksi muokattu:

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
...
Jukureiden kehityksen taustat olisi tärkeä avata ja ymmärtää, jotta samat kehitysedellytykset voitaisiin palauttaa tai ehkä pikemminkin löytää uudelleen Mestiksessä. Sen toimintaympäristön uudelleen luominen on asia, mikä mielestäni pitäisi ehdottomasti tehdä.
Paljon parjattu Toivakka on erittäin isossa osassa tuota, heppu kuitenkin jaksoi pistää miljoonia euroja omia rahojaan seuraan. Myös periaatepäätös vuonna -98 (vai oliko vuotta aiemmin) muutaman henkilön kesken nostaa mikkeliläinen kakkosdivariseura harrastesarjan karsijakahinoista vähintään ykkösdivaritasolle. Mukana tuossa porukassa oli muuten (eri ketjussa ihan aiheesta kritisoimani) Risto Dufva, kuka henkilöityi pelilliseen menestykseen kun seura nousi kahdessa kaudessa kakosdivarin "iloisen itälohkon" pohjapaikoilta uunituoreen Mestiksen ensimmäiseksi (ja toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi) mestariksi.

Eli intohimoa ja irtorahaa se vaatii. Toivakka tuli kuvioihin vasta muutama vuosi periaatepäätöksen jälkeen (en muista oliko alkuperäinen päähahmo Turunen tuolloin jo siirtynyt vaineeseen) mutta henkilöityi melko vahvasti seuran johtajaksi, jopa siinä määrin että hänestä tuli tietynlainen kyläpäällikköhahmo (eli ei mitenkään ristiriidaton/yleisesti tykätty). Homma laantui toissavuosikymmenen loppupuolella suunnilleen viimeisen tasonmittaussarjan jälkeen (jonka liigassa pahasti kyntänyt KalPa vei muistaakseni selvällä marginaalilla), mutta liigakarsintojen palautuksen myötä taisivat päättää että jos touhua halutaan jatkaa niin se olisi sitten yritettävä pääsarjaan. Eli tavallaan liigan avaamisen voisi nähdä olleen yhteydessä Jukureiden nykyiseen liigakelpoisuuteen, mutta veikkaan että jo tuolloin oli päätetty lähinnä näyttää että seura pystyy toimimaan jopa mestistoimintaympäristössä vakavaraisesti ("kustannustehokas" oli niin vahvana ohjenuorana seuralle, että sitä käytettiin mm. kouvolalais- ja vaasalaiskannattajien toimesta haukkumasanana Jukureille), silti urheilullisesti menestyen (seittemän mestaruut', hei) ja osoittaa näin että myös liigatasolle voisi rahkeet riittää. Toki karsintoihin pyrittiin ja luonnollisesti niissä pyrittiin pärjäämään, mutta jos Jukurit olisi vaikka syksyn -13 aloittanut liigassa, niin kovin haastavaa olisi ollut. Vielä reilusti haastavampaa kuin KalPalla vajaata vuosikymmentä aiemmin kun tuon vuosikymmenen aikanakin tasoerot sarjojen välillä olivat kasvaneet. Vaihtoehdot olisi käytännössä olleet helvetinmoisella riskillä ja velkarahalla Ilveksen sopimuspelaajien soppareiden ostot, tai samalla joukkueella jatkaminen. Voi myös pohtia kukin päissään mitä Ilvekselle olisi tapahtunut, olisiko esim. Manngard maksanut omistaan olemassaolevien sopimusten rahalliset velvoitteet vai olisiko Ipa vaan ilmoittanut että vaikka sopimuksen on olemassa, ei niitä seuran puolelta kunnioiteta kun ei enää liigassakaan pelata? Toimiston väki ilman seuraa velvoittavia määräaikaisia sopimuksia olisi luonnollisesti saanut lähteä muutamaa halvinta lukuunottamatta.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Jukureiden kehityksen taustat olisi tärkeä avata ja ymmärtää, jotta samat kehitysedellytykset voitaisiin palauttaa tai ehkä pikemminkin löytää uudelleen Mestiksessä. Sen toimintaympäristön uudelleen luominen on asia, mikä mielestäni pitäisi ehdottomasti tehdä.

Veikkaisin että juuri isoinpia syitä oli tuo että oli nämä 3 isoa seuraa jotka toi näkyvyttä ja eloa sarjaan ja sitä myöten myös pystyi isompaa pelaajabudjettia ja budjettia organisaatio pyörittää, lisäksi siihen päälle vielä karsinnat jotka ehkä hieman lisäsi sponsoreiden mielenkiintoa noiden muun lisäksi. Käsittääkseni viimeisien vuosien luvut oli Jukureilla n. 1,5 miljoonan budjetti ja 300 000 pelaajabudjetti, nykyisin isompien jengien budjetit liikkuu 500 000 - 600 000 e tientämillä ja pelaajabudjetit 100 000e tienoilla.

Sitten jos vielä sitä ympäristöä miettii niin kyllähän liigassa kummasti auttaa tuo 1-1.5 miljoonan mediaraha jota seurat on saanut kun mestiksessä se on ollu joko nolla tai joitakin kymppitonneja. Kyllähän se vähän menee että mitä enemmän pystyy rahaa pistämään sitä enemmän sitä myös on mahdollista saada. Enkä nyt väheksy sitä työtä mitä eri henkilöt taustalla myös tehnyt mutta kyllähän tuo aika merkittävä juttu noille nousijoille ollut. Rahalla saa mielenkiintoisempia pelaajia ja henkilöitä myyntipuolelle.

Hieman tuossa nykyisin ollaan ehkä siltä osin juuri umpikujassa että liigalle nykytilanne varmaan kuitenkin sopii että mestis on farmisarjana niille, jos taas halutaan mestistä kehittää kumppanina pitäisi siirtösääntöjä tiukentaa ja mediarahaa jakaa alemmallekin sarjatasolle ja omaa osuutta pienentää. Veikkaisin että ei kuitenkaan yhteistä halua ole kehittää mestistä omalla kustannuksella.
 

RoundUp

Jäsen
En tiedä auttaisiko taloudellisessa mielessä se, että olisi esim. kaksi kahdeksan (tai kuuden) joukkueen lohkoa tyyliin itä-länsi. Suunnilleen tammikuun puolessa välissä kaksi per lohko tippuisi karsintaan Mestiksen parhaiden kanssa ja loput pelaisivat uudistetun laajan play off - sarjan. Ja vielä tyyliin TPS ja Kärpät pelaisivat runkosarjassa "tuplapelejä". Toisi helposti muutaman sadan tonnin säästöt matkabudjetteihin ns ääripäissä karttaa oleville joukkueille. Helppohan näitä on heitellä, mutta näyttäisi katsojamäärät olevan monelle seuralle iso haaste...
 

vanukas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Sebastian Ahon kiekkokoulu

Aika odotettuja vastauksia pääasiassa, ei ole kukaan oikein valmis esittämään mitään mullistavaa.

Ei, koska kaikki (kuten Virkkunen alunperinkin jo sanoi) tietävät, että kun osakeyhtiössä ollaan niin kaikki saavat pysyä mukana. Tuleehan tuolta hyvin esille se, että mieluinen systeemi voisi olla joku toinen kuin nykyinen, mutta näillä on nyt mentävä. Virkkunen keikutti laivaa, vaikka oikeastaan kukaan ei voi nykysysteemiä muuttaa. Se on aiheuttanut harmitusta.

Toki ajan kanssa ympäristötekijät voivat muuttua ja sarjan luonteessa voi tapahtua muutoksia. Syystä tai toisesta. Siksi tätäkin asiaa on hyvä seurata.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Mielestäni Jukureiden yksilöiminen on typerää tuollaisessa kyselyssä. Voi olla, että se on muillakin ajatuksena taustalla, mutta suurin osa tajuaa olla mainitsematta asiaa suoraan. Etenkin, kun vastataan nimettömästi. Kivahan se on huudella, kun ei tarvitse ottaa mitään vastuuta huutelustaan.

En ymmärrä mikä Jukureissa on niin poikkeavaa kahteen muuhun nousijaan verrattuna. Miksei Jukurit tai Sport voisi kohtalaisen lyhyelläkin aikajänteellä tehdä KooKoon tämän kauden kaltaista suoritusta? Taloudellisesti molempien taustalla on asiat ymmärtääkseni kohtalaisessa jamassa, joten mahdollisuudet on vaikka mihin, kunhan juna puksuttaa oikeaan suuntaan ja pienet asiat kerta toisensa jälkeen saadaan loksahtelemaan kohdilleen. Liigaosakkeen maksuista pääseminen helpottaa myös todella merkittävästi asiaa.
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Mielestäni Jukureiden yksilöiminen on typerää tuollaisessa kyselyssä.

1/15 tj mainitsee Jukurit, niin se vedetään otsikkoon "Seurojen toimitusjohtajat vastasivat" tekstin jatkeeksi. Ihan tarkoituksen hakuistahan tuo on. Esim. Sport on ilmeisesti jossain mediasuojassa tälläisten varalta. Pari kautta pidempään siellä ollaan nyt pelailtu liigaa, ja aika laihoin tuloksin odotuksiin ja alku-uhoon nähden. Yleisömääräkin taitaa olla ollut joka kausi pienempi kuin Mikkelissä (mutulla tämä, en tarkistanut). No se siitä.. ihan hyvä kirjoitus, jos jätetään tuo klikkihuorausotsikointi pois.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
1/15 tj mainitsee Jukurit, niin se vedetään otsikkoon "Seurojen toimitusjohtajat vastasivat" tekstin jatkeeksi. Ihan tarkoituksen hakuistahan tuo on. Esim. Sport on ilmeisesti jossain mediasuojassa tälläisten varalta. Pari kautta pidempään siellä ollaan nyt pelailtu liigaa, ja aika laihoin tuloksin odotuksiin ja alku-uhoon nähden. Yleisömääräkin taitaa olla ollut joka kausi pienempi kuin Mikkelissä (mutulla tämä, en tarkistanut). No se siitä.. ihan hyvä kirjoitus, jos jätetään tuo klikkihuorausotsikointi pois.
En siis kommentoinut sitä, että tuo oli nostettu otsikkoon, koska mitäpä muuta klikkihuorausmedialta voisi odottaa. Kommentoin vain sitä, että on typerää vastata tuollaiseen kyselyyn tuolla tavalla. Nimettömänä vastailu ei kevennä yhtään ratkaisun typeryyttä. Kyse oli vain yhdestä vastaajasta, mutta sekin on liikaa. Kyseinen vastaaja antoi myös medialle mahdollisuuden korostaa tuota yksilöintiä.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Eihän täältä nyt sitten kauaa jaksanu olla poissa, kun keskustelu aiheesta on levinnyt taas ihan lehdistön tasolle.

Kun tosiaan osakeyhtiö muoto, niin sehän tosiaan aiheuttaa tiettyjä rajoitteita, mitä voidaan tehdä/muuttaa, mutta kun noissa teksteissä nyt sitten huokuu sellainen totaalinen vaihtoehtojen puute, niin onko se kahden tason rakentaminen Liigan sisälle sitten täysin poissuljettu ajatus? Meinaa kun osakkaita ei pysty pudottamaan, niin silloinhan ainoa muutos, joka olisi "helpompi" tehdä, olisi lisätä osakkailta ja jakautua Liigan sisällä ikäänkuin kahdelle tasolle tai kahteen lohkoon, jotka maantieteen sijaan olisi jaettu edellisen kauden sijoitusten perusteella.

Jos nyt vaikka tosiaan lisättäisiin kolme joukkuetta Liigaan, niin silloinhan oltaisiin tilanteessa, jossa voitaisiin jakautua kahteen yhdeksän joukkueen lohkoon ja nämä lohkothan voisi rakentaa myös sijoitusten perusteella, eli vaikka myös ristiinpelaamista olisi, niin olisi ikäänkuin kaksi tasoa.

Pelit voisi pelata joko kaksi kertaa kaikkia toisen lohkon joukkueita vastaan ja sen lisäksi viisi kertaa kaikkia vastaan omassa lohkossa (2x9 + 5x8) -> 58 peliä runkosarjaan, per joukkue tai kolme kertaa kaikkia toisen lohkon joukkueita vastaan ja neljä kertaa kaikkia oman lohkon joukkueita vastaan (3x9 + 4x8) -> 59 peliä runkosarjaan, per joukkue.

Ekassa mallissa voisi tarvittaessa pelata kaksi tasauspeliä edellisen kauden sijoitusten perusteella, eli ykkönen kohtaisia kakkosen, kolmonen nelosen ja niin edelleen. Kaikille tulisi tarvittaessa se 60 peliä. Jälkimmäisessä mallissa sama (tarvittaessa), mutta vain yksi peli. Paremmin sijoittunut pelaa kotona ja nämä joukkueet olisi sitten ne, jotka normirunkosarjassa saa sitten yhden kotiottelun vähemmän (koska niitä on pariton määrä ja siten ei mene muutoin tasan kaikkien kanssa).

Pudotuspeleihin sitten tosiaan se 12 joukkuetta, joten molemmille tasoille tulisi viiva, jonka yläpuolelle haluttaisiin päästä. Ylemmässä lohkossa tuo viiva tuli neljännen ja viidennen väliin, koska 12 joukkueen pudotuspeleissä neljä joukkuetta pääsisi suoraan toiselle kierrokselle levänneenä. Toisella tasolla viiva tulisi kolmannen ja neljännen väliin, eli alhaalta paras kolmannes pääsisi jatkamaan pelejä vielä runkosarjan jälkeenkin.

Ensimmäinen kierros paras viidestä ja siitä lähtien sitten paras seitsemästä. Koska toisella pudotuspelikierroksella olisi vain kahdeksan joukkuetta ja seuraavalle kaudelle tarvittaisiin yhdeksän joukkuetta ylös, niin siitä vikasta paikasta voisi ensimmäisellä kierroksella pudonneet pelata vielä välierät ja finaalin, paras viidestä järjestelmällä, että nuo karsinnat olisivat loppu hyvissä ajoin, ennen Kanadamaljan kohtalon ratkeamista.

Mallissa olisi lisää pelejä, pelejä ikäänkuin kahdella tasolla, pudotuspelejä olisi peräti seitsemän, paras viidestä sarjan edestä ja olisi nousemisia ja tippumisia, Liigan lohkorakenteen sisällä. Ketään ei pudotettaisi Liiga rakenteesta ulos.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Jos yllä oleva on kuitenkin täysin poissuljettu vaihtoehto, niin siellä iltasanomien jutussa puhuttiin toimitusjohtaja 2 suulla myös enemmän lohkoihin jakautumista, niin pitäisikö ottaa sellainen uudenlainen avoin malli, jossa myös Mestis seurat pääsisivät pelaamaan Kanadamaljasta? Eli suljettu Liiga jakautuisi kolmeen viiden joukkueen lohkoon, jotka rakennettaisiin maantieteellisesti. Voisivat olla vaikka seuraavanlaiset.

Pohjoinen lohko: Kärpät, Sport, Kalpa, JYP, Jukurit
Länsi lohko: Ässät, Lukko, Ilves, Tappara, HPK
Etelä lohko: TPS, HIFK, Pelicans, KooKoo, SaiPa
Avoin lohko: Käytännössä Mestis

Liigan runkosarja pelattaisiin seurojen haluamalla tavalla ja pudotuspelit pelattaisiin ensin lohkoissa kahden ensimmäisen kierroksen osalta (eli kaikista Liiga lohkoista neljä parasta pudotuspeleihin) ja sitten lohkovoittajat välieriin ja parhaat finaaliin.

Mestis olisi tässä rakennelmassa mukana ikäänkuin yhtenä lohkona, mutta mitään ristiinpelaamisia ei olisi. Eli he pelaisivat runkosarjan keskenänsä ja jos saavat sen aikaisemmin loppuun, niin siellähän pudotuspeleihin voisi mennä vaikka se kahdeksan joukkuetta.

Tällä tavalla ketään ei tarvitse pudottaa, mutta periaatteessa jokaisella suomalaisella kiekkoseuralla olisi tie auki aina Suomen mestaruuteen asti ja tämä vielä siten, ettei Liiga joukkueet tarvisi kuin vähimmillään neljä peliä ja enimmilleen 14 peliä keväällä pelata Mestis seuroja vastaan. Ketään ei pudotettaisi Liiga rakenteesta ulos.

Edit. Toisaalta voisihan nuo Liigan lohkot jakaa halutessaan myös jotenkin talousalueiden mukaan. Eli jaot voisi olla vaikka:

Hifk, Kärpät, Tappara, Ilves, TPS
Kalpa, JYP, Ässät, Lukko, HPK
Pelicans, Saipa, KooKoo, Sport, Jukurit

Ja pelit voisivat jakautua joko siten, että kaikki Liiga joukkueet pelaavat neljästi toisia vastaan ja yhdet pelit kaikkia lohkojoukkueita vastaa. Toinen ääripää voisi olla kaksi kertaa kaikkia vastaan ja sen lisäksi peräti kahdeksan kertaa jokaista vastaan omassa lohkossa. Tai sitten jotain näiden kahden mallin välistä.

Edit2. tossa jälkimmäisessä jaossa HPK ja Sport voisi vaihtaa myös paikkaa, niin vikalla lohkolla tulisi reissaamista vähemmän. Tokassa lohkossa pysyisi reissaaminen varmaan suht samassa.
 
Viimeksi muokattu:

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
@Tshekki77 puhuu asiaa. Osakeyhtiö rajoittaa toki mahdollisuuksia, mutta ei se täysin estä järjestelmän uusiksi laittamista. Noiden yllä olevien esimerkkien lisäksi esimerkiksi edellisellä sivulla ehdottamani malli (viesti #4601) olisi täysin mahdollinen nykyiselläkin yhtiöjärjestyksellä. Karsintojen pelaaminenkin on mahdollista, jos Liiga jaetaan osakeyhtiön sisällä kahteen sarjatasoon (A+B sarjat, esim 8+8 tai 9+9 joukkuetta).
 

DAVIS

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Ei, koska kaikki (kuten Virkkunen alunperinkin jo sanoi) tietävät, että kun osakeyhtiössä ollaan niin kaikki saavat pysyä mukana. Tuleehan tuolta hyvin esille se, että mieluinen systeemi voisi olla joku toinen kuin nykyinen, mutta näillä on nyt mentävä. Virkkunen keikutti laivaa, vaikka oikeastaan kukaan ei voi nykysysteemiä muuttaa. Se on aiheuttanut harmitusta.

Toki ajan kanssa ympäristötekijät voivat muuttua ja sarjan luonteessa voi tapahtua muutoksia. Syystä tai toisesta. Siksi tätäkin asiaa on hyvä seurata.
Virkkuselta aika hyvin ajoitettu ulostulo. Veikkailempa että Virkkunen ennakoi tilannetta seuraavasti, jos K-Espoo nousee mestikseen, niin aika nopeasti alkaa puheet liigaan noususta. Kyllähän pääkaupunkiseutu tarvitsee toisen liigajoukkueen se on selviö. Liiga on kestämättömässä tilanteessa, eli pääkaupungin joukkueelle periaatteessa pitäisi saada liigapaikka, mutta sarja ei kestä laajenemista. Siksi arvelen että Virkkunen/Kärpät haluaa Espoon liigakartalle, mutta vain siten että joku lähtee. Ei niin että Espoo joukon jatkoksi.

Eikä tuosta KHL:stä tiedä mitään, käytännössä Jokereillekin on varattava yksi paikka. Tästä syystä uskon että K-Espoo jopa kiirehtii liigaan nousua.
 
Viimeksi muokattu:

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Virkkuselta aika hyvin ajoitettu ulostulo. Veikkailempa että Virkkunen ennakoi tilannetta seuraavasti, jos K-Espoo nousee mestikseen, niin aika nopeasti alkaa puheet liigaan noususta. Kyllähän pääkaupunkiseutu tarvitsee toisen liigajoukkueen se on selviö. Liiga on kestämättömässä tilanteessa, eli pääkaupungin joukkueelle periaatteessa pitäisi saada liigapaikka, mutta sarja ei kestä laajenemista. Siksi arvelen että Virkkunen/Kärpät haluaa Espoon liigakartalle, mutta vain siten että joku lähtee. Ei niin että Espoo joukon jatkoksi.
Siis meinaatko nyt, että nykyinen 15 joukkueen Liiga on parempi vaihtoehto, kuin 16 joukkueen Liiga Espoon tultua mukaan?

Tuskin edes Virkkunen näin ajattelee. En usko, että Virkkusen puheet liittyvät Espoon joukkueeseen mitenkään.
 

DAVIS

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Siis meinaatko nyt, että nykyinen 15 joukkueen Liiga on parempi vaihtoehto, kuin 16 joukkueen Liiga Espoon tultua mukaan?

Tuskin edes Virkkunen näin ajattelee. En usko, että Virkkusen puheet liittyvät Espoon joukkueeseen mitenkään.
Joo, en tiedä Virkkusen ajatuksista tuli vaan tuollainen skenario mieleen.
Mutta joo, olet oikeassa 15 joukkuetta ei ehkä ole optimi, mutta tuo Jokerikortti on niin hankala tapaus että se on väkisinkin otettava huomioon. Jos Espoo ottaa 16. paikan ja Jokerit tekee comebackin niin 17 joukkuetta on katastrofi.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
16 joukkuettahan se alkuperäinen tavoite oli ja kusahti ainoastaan espoolaisten taloudenpitoon, että sinänsä ihmettelisin jos tuosta suunnitelmasta olisi nyt parissa vuodessa luovuttu.

Mitä tuosta is:n jutun vilkuilin, niin semmoisella 70-80% varmuudella uskaltaisin veikata Jukureista eroon haluavaa toimaria erääksi henkilöksi kellä tuntuu Jukurit ja Mikkeli olevan jotenkin aivan ihmeellinen ja julkisista ulostuloista päätellen mahdollisesti jopa terapiaa vaativa kipupiste elämässään.
 

Päätykiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki vakavasti otettavat organisaatiot.
Liigassa on liikaa joukkueita ja aivan liikaa pelejä jotka ei näin yleisesti liigaa seuraavaa kiinnosta pätkäkään. Liigan kärjen ja peräpään ero on aivan liian suuri. Toki ymmärrän, että KooKoolla, Sportilla ja Jukureilla on omat kasvunkipunsa. KooKoo on tällä kaudella todistanut, että hyvällä valmennuksella, pelitavalla ja onnistuneilla hankinnoilla pystyy menestymään.

Ongelmallista tästä on yhtäkkiä ketään heittää pihalle liigasta, mutta jossain vaiheessa täytyy jotain pientä pelkoa olla perseessä myös siitä, että paikka ei ole varma kenelläkään liigassa. Silti minusta 15 joukkueen sarja on aivan liian suuri. Ehkä 14 olisi hyvä, mutta kaikista paras olisi 12 joukkueen sarja. Tätä kautta myös mestiksen taso saattaisi nousta ja sitä kautta voisi olla oikeasti mahdollista saada oikeasti liigaan vaihtuvuutta. Mutta kuka oikeasti uskoo, että yhtäkkiä kolme joukkuetta pudotettaisiin mestikseen? Toki oli alunperinkin täysin järjetöntä nostaa kolme joukkuetta kabineteissa liigaan. Tällä tavalla myös mestis näivetettiin ja takuulla sen taso on myös laskenut. Onko siellä tällä hetkellä aidosti yhtään joukkuetta jolla olisi mitään mahdollisuuksia tai aitoa halua edes tavoitella paikkaa liigassa?

On jotenkin järjetöntä, että viidellä joukkueella hommat loppuu runkosarjaan. Jos Mestiksessä olisi edes vähää alusta potentiaalisia joukkueita, niin jonkunlainen karsintasarja voitaisiin pelata, vaikkapa neljän joukkueen voimin. Toki taitaa tällä hetkellä olla aikamoista haihattelua tämä. Ehkä se paras vaihtoehto olisi liigan viimeinen ja mestiksen voittajan välinen sarja.

Saa nähdä kuinka kauan tämä systeemi elättää 15 joukkuetta vai nähdäänkö jossain vaiheessa konkursseja? Varmaan alkuhuumaa esim. Mikkelissä ja Vaasassa on jo mennyt ohitse. Kukaan ei loputtomiin jaksa mennä hallille katsomaan merkitsettömiä pelejä. Kyllä se urheilullinen menestys vain merkitsee aika paljon. Aina voi toki myydä parhaat pelaajat pois, kun on mennyt mahdollisuudet kymmenen parhaan joukkoon. Tämä takuulla näkyy sitten aika paljon myös yleisömäärissä. Ja onhan se joillakin paikkakunnilla jo näkynytkin.

Minun mielestäni tämä sarjajärjestelmä kaatuu jossain vaiheessa omaan järjettömyyteensä. Nyt tuntuu vähän, että tällä tyylillä osa joukkueista voi vaan hengailla liigassa, kun mitään pelkoa ei ole putoamisesta. Ellei sitten tule konkurssia, kuten kävi loppujen lopuksi Espoossa.

Siitäkin voidaan olla montaa mieltä, että riittääkö 15 joukkueeseen tarpeeksi laadukkaita pelaajia. No tästä voi olla tietysti montaa mieltä, mutta minä olen sitä mieltä että ei riitä. Moni muu on varmasti erimieltä. Toivottavasti liigassa ei nähdä koskaan 16 joukkueen sarjaa. Toki varmasti jossain vaiheessa pääkaupunkiseudulle halutaan HIFK:lle paikallispelejä. Tiedä sitten kuinka paljon esim. HIFK:n kannattajat kaipaa paikallisvastustajaa.
 

Päätykiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki vakavasti otettavat organisaatiot.
Siis mikä tässä nyt on niin järjetöntä? Onko NHL:n systeemi sitten maailman huonoin, kun 16 joukkueella pelit päättyvät runkosarjaan?

Miksi tähän pitää vetää NHL mukaan? Minusta se on täysin järjetöntä. Minulle on henkilökohtaisesti aivan se ja sama miten NHL:ssä sarjajärjestelmä luotu. Ei liity minusta mitenkään liigan sarjajärjestelmään.

Tämä olikin minun mielipiteeni asiasta ja sinulla toki saa olla oma mielipiteesi asiasta. Mutta eihän tämä nykyinen homma mihinkään tule muuttumaan, joten tämä sinällään tästä on turha alkaa vääntämään. Minua ärsyttää tämä nykyinen touhu ja suljettu liiga pelleily.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Miksi tähän pitää vetää NHL mukaan? Minusta se on täysin järjetöntä. Minulle on henkilökohtaisesti aivan se ja sama miten NHL:ssä sarjajärjestelmä luotu. Ei liity minusta mitenkään liigan sarjajärjestelmään.

Tämä olikin minun mielipiteeni asiasta ja sinulla toki saa olla oma mielipiteesi asiasta. Mutta eihän tämä nykyinen homma mihinkään tule muuttumaan, joten tämä sinällään tästä on turha alkaa vääntämään.
Et kuitenkaan vastannut, että miksi se on niin järjetöntä? Piditkö enemmän siitä, kun pelattiin playoutteja tai karsintoja joiden lopputuloksen tiesi etukäteen?

Ja miksei muiden sarjojen systeemejä saisi tässä keskustelussa ottaa esille?
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Mitä tuosta is:n jutun vilkuilin, niin semmoisella 70-80% varmuudella uskaltaisin veikata Jukureista eroon haluavaa toimaria erääksi henkilöksi kellä tuntuu Jukurit ja Mikkeli olevan jotenkin aivan ihmeellinen ja julkisista ulostuloista päätellen mahdollisesti jopa terapiaa vaativa kipupiste elämässään.
Aika hyvin nimenomaan tuon tekstiosan perusteella pystyy päättelemään seuran tai ainakin sen kokoluokan. Kuka mielestäsi tuo Jukurit erikseen maininnut toimistusjohtaja on? Minä en sitä pystynyt päättelemään.
 

Päätykiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki vakavasti otettavat organisaatiot.
Et kuitenkaan vastannut, että miksi se on niin järjetöntä? Piditkö enemmän siitä, kun pelattiin playoutteja tai karsintoja joiden lopputuloksen tiesi etukäteen?

Ja miksei muiden sarjojen systeemejä saisi tässä keskustelussa ottaa esille?

Koska en pidä suljetusta sarjasta ja siitä että joka kausi on joukkueita jotka tyhjentää joukkueensa, kun urheilullista menestystä ei tule. Hengaillaan vaan liigassa ja saatetaan kertoa kuinka upeasti säästettiin rahaa tyhjennysmyynteillä. Ai että kuinka mukavaa ja urheilun juhlaa tälläinen. Minun mielestä tässä suljetussa sarjassa on helppo vain hengailla mukana, koska mitään pelkoa ei ole putoamisesta.

Helvetin helppo on sanoa ettei kukaan kaipaa karsintoja juuri sen takia että niiden luppotulos tiedetään. Totta, kiitos tämän valtavan "mielenkiintoisen" 15 joukkueen liigan ansiosta ja suljetun liigan. Toki tiedän ettei tällä hetkellä ole mestiksessä potentiaalisia joukkueita haastamaan ketään karsinnoissa. Toki, kun mestiksestä ei ole mitään unelmaa / mahdollisuutta nousta ylöspäin joukkueilla, niin aivan varmasti tällä on toimintaan vaikutusta. Saat olla aivan vapaasti erimieltä.

Toki hieno homma että sinä tykkäät suljetusta sarjasta ja siitä että joukkueita nostellaan kabineteissa sarjaan. Minusta se on täyttä paskaa ja näillä kabinetti päätöksillä ole mitään tekemistä urheilun kanssa. Miksi monissa muissa maissa pystytään järjestämään karsintoja? Onko se sinusta väärin, koska NHL:ssä ei tehdä näin. Pitäisikö kaikkien matkia NHL:n sarjajärjestelmää? Jos pitäisi, niin miten perustelet tämän? Pitäisikö liigaan ottaa lisää joukkueita tyyliin 16, 18, 20, 22 tai 24, niin voisi oikein kunnolla apinoida NHL:n mahtavaa sarjajärjestelmää. Mikä on sinun mielipiteesi?
 

Apheu

Jäsen
Oma ehdotukseni olisi täysin perinteisestä runkosarjasta luopuminen.

Uudenlainen runkosarja käsittäisi neljä omaa runkosarjaa, joista jokaista pelataan 15 ottelua (4 x 15 = 60, eli pelimäärä olisi yhteensä sama kuin nytkin).

Kuvio on helpoin esitellä esimerkkikaudella.

Toukokuussa 2020 edellisen kauden runkosarjan perusteella joukkueet jaotellaan kolmeen lohkoon. A-lohko (sijat 1. -5), B-lohko (sijat 6-10) ja C-lohko (11-15). Tämän hetken tilanteella lohkot olisivat alkukaudelle:

A: Kärpät, Tappara, Lukko, Ilves, KooKoo
B: HIFK, HPK, JYP, Ässät, KalPa
C: TPS, SaiPa, Pelicans, Jukurit, Sport

Jokaisella lohkolla on oma sarjataulukkonsa. Ensimmäiset 15 ottelua pelataan ainoastaan oman lohkon vastustajia vastaan. Esimerkiksi Tappara kohtaisi siis 15 ensimmäisen ottelun aikana 3-4 kertaa jokaisen lohkolaisensa. Kaksi parasta kustakin lohkosta joko säilyttää paikkansa (A-lohko) tai nousevat ylempään lohkoon (B-lohko ja C-lohko), sekä kaksi huonointa joko säilyttävät paikkansa (C-lohko) tai tippuvat alempaan lohkoon (A-lohko ja B-lohko.) Kolmanneksi sijoittuneet säilyttävät paikkansa.

Esimerkki B-lohko:

1. HIFK
2. JYP
----
3. HPK
----
4. Ässät
5. KalPa

Tilanne 15 pelatun pelin jälkeen on nyt se, että A-lohkoon nousee HIFK ja JYP B-lohkosta, ja esim. Tappara sekä Ilves tippuisivat B-lohkoon. Samalla C-lohkosta nousisi B-lohkoon vaikkapa Pelicans ja TPS. Eli tällöin seuraavat 15 peliä menisi lohkoittain:

A: Kärpät, Lukko, KooKoo, HIFK, JYP
B: Tappara, Ilves, HPK, Pelicans, TPS
C: SaiPa, Jukurit, Sport, Ässät, KalPa

.. Ja sama homma taas. Edellisen 15 pelin pisteet nollataan, ja uusia lohkolaisia vastaan 15 peliä. Sitten taas lohkosiirrot ja seuraavat 15 peliä.

Playoffien kannalta kriittisin aika on runkosarjan viimeinen 15 pelin stintti, sillä siinä esimerkiksi koko kauden A-lohkossa ollut voi heikolla pelillä tiputtaa itsensä B-lohkoon ja sääliplayoffeihin. Toisaalta taas C-lohkosta pääsee 15 viimeisen pelin 2 parasta playoffeihin, joten kausi ei kellään olisi ohi kuin max noin 5 peliä ennen runkosarjan loppua.

Kun 60 peliä on takana, tehdään niin sanotusti vielä viimeiset lohkosiirrot viimeisten 15 pelien perusteella. Näin siis viimeisen 15 pelin B-lohkon kaksi viimeistä eivät pääse pudotuspeleihin, C-lohkon kaksi parasta pääsevät ja se on urheilun draamaa se. C-lohkon ykkönen ja B-lohkon kolmas pelaavat paras kolmesta sääliplayoffin ihan kuin nytkin, C-lohkon toiseksi paras saa vastaansa A-lohkon viidennen. Siitä sitten perinteisesti playoffit käyntiin viimeisen 15 pelin sarjataulukolla niin, että A-lohkon järjestys menee 1-3 ja B-lohkon voittaja on 4. ja A-lohkon neljäs on 5., ja sitten 7. ja 8. tulee sääliplayoffien voittajista (A5 vs C2 ja B3 vs C1).

Playoffsit menisi siis (viimeisen 15-pelin runkosarjasijoituksien perusteella);

A1 vs B3/C1
A2 vs A5/C2
A3 vs B2
B1 vs A4

Näistä rakentuisi ns. playoff-bracket, playoffpuu, jotta kaikki voisivat veikata sääliplayoffseista lähtien tulevaisuutta.

1. Jokainen 15 pelin runkosarja on kuin oma playoffinsa. Jokaisella pelillä on merkitystä ja pelaat niitä vastaan, jotka todennäköisimmin ovat tasollasi sillä hetkellä.
2. Huonompiin vaiheisiin ei sinänsä ole varaa, mutta toisaalta jokaisen joukkueen mahdollisuudet säilyvät viimeiseen 15 peliin. Todennäköisesti mitä kovempia pelejä saat kauden aikana (mitä kovemmassa lohkossa olet), sitä todennäköisemmin voitat mestaruuden.
3. Lohkojen väliin ei käytännössä pysty muodostumaan varsinaisia kuiluja, kun vaihtuvuus on 15 pelin jälkeen suurta (etenkin B-lohkossa vain 1 joukkue säilyy samana aina 15 pelin jälkeen).
4. Otteluohjelmien laatiminen on tietysti haastava homma. Ehkä sitten joskus tulevaisuudessa tämä onkin arkipäivää, että vastustajaa ei tiedetä, kuin 15 ottelua eteenpäin.
5. Urheilullinen draama keskiössä. Merkityksellisiä pelejä paljon, kun taistelet aina samassa taulukossa olevaa vastaan. Ns. miniplayoffeja, minisarjoja.
6. Nopeasti ajateltuna kukaan A-lohkossa ei siellä varmasti koko kautta keikkuisi. Kohtaat jatkuvasti kovavireisimpiä joukkueita, saa olla melkoinen joukkue, jos kolmen parhaan joukossa siellä olisi 15 pelin stintistä toiseen.
7. Joukkueet eivät halua olla pohjalla, sillä haluavat mahdollisimman kovia pelejä alle, ennen playoffeja. Toisaalta taas näitä 15 pelin pätkiä on vain neljä, eli jos vaikka aloitat B-lohkossa ja aloitat surkeasti tippuen C-lohkoon, on kova työ nousta sieltä; seuraavan 15 pelin aikana pitäisi olla C-lohkon 2. parhaan joukossa, sitten taas seuraavan 15 pelin aikana 2. parhaan B-lohkolaisen joukossa ja näin voisit pelata vasta viimeiset 15 ottelua A-lohkolaisia vastaan. Ja jos tässä jäisit A-lohkon viimeiseksi, olisit sääliplayoffseissa C-lohkon toiseksi parasta vastaan. Kovaa touhua, jossa jännitys eläisi pitkin kautta ja huipentuisi ihan järjettömään taisteluun viimeisten 15 ottelun kohdalla (miettikää nyt, A-lohkolaiset ei varmasti halua paras 3:sta sarjaan, B-lohkossa taas kaksi huonointa jää ilman playoffpaikkaa. C:ssä rimpuillaan kynsin ja hampain niistä kahdesta säälipaikasta).
8. Ei varmaan olisi tyhjennysmyyntejä

En keksi mitään muuta heikkoa tässä järjestelmässä, kuin otteluohjelman laatimisen (myydään joulukuun matsia nimellä Tappara vs X).

Katsoin huvikseen Tapparan kohdalla tällaisen skenaarion, eli miten tämä kausi olisi mennyt (erona tietysti se, ettei ole pelattu niitä samoja, oman lohkon jengejä vastaan, joten sikäli ei vastaa ihan tuota ylläolevaa).

Tappara olisi aloittanut kautensa A-lohkossa, sillä pelasi viime kauden runkosarjan perusteella itsensä sinne.

Ensimmäiset 15 peliä toivat vain yhden jatkoaikatappion, loput voittoja. Tappara olisi siis ollut A-lohkon paras ja säilyttänyt paikkansa.

Seuraavat 15 peliä olivat todella vaikeita, ja A-lohkossa tällaiseen ei ole varaa. Huono jakso olisi tietänyt auttamatta joko sijaa 4. tai 5. lohkossa, ja täten tippumista B-lohkoon.

Seuraavat 15 peliä menivät ihan okei. Tappara varmasti olisi taistellut B-lohkon sijoista 2-3. Jatketaan skenaariota nyt niin, että Tappara olisi saavuttanut sijan 2. ja päässyt taas A-lohkoon.

Runkosarjan viimeiset 15 peliä Tappara pelasi A-lohkossa. Runkosarjan loppu on ollut heikohko, ja Tappara olisi sijoittanut A-lohkon viidenneksi. Tämä tietäisi sitä, että Tappara kohtaa sääliplayoffseista C-lohkon toiseksi parhaan viimeisen 15 pelin stintillä. Jos Tappara tämän voittaa, se kohtaa A-lohkon kakkosen.

Jos Tappara olisi ennen viimeistä stinttiä jatkanut B-lohkossa, ja pelannut yhtä huonon loppukauden, se olisi voinut jäädä B-lohkon neljänneksi tai viidenneksi, ja näin ulos playoffseista kokonaan.

Entäs Kärpät?

Kärpät olisi toki saanut vastaansa jatkuvasti kovia joukkueita, joten eivät olisi ehkä ihan näin hyvin pisteitä keränneet. Heidän kauttaan katsoneena kolmas 15 pelin pätkä olisi tiputtanut heidät A-lohkosta B-lohkoon, eli siellä olisi saattanut olla aika kuumottavat oltavat viimeiset 15 peliä.. Tai ainakin vaaramomentti pullahtaa viimeisellä neljänneksellä ulos playoffseista.

Mites vaikkapa JYP?

He olisivat aloittaneet B-lohkossa. Ihan alku vaikutti aika tahmealta, ehkä olisivat olleet se B-lohkon kolmas ja jatkaneet siellä. Seuraavat 15 peliä olisivat nostaneet heidät A-lohkoon. Sitä seuraavat kuitenkin ehdottomasti tiputtaneet B-lohkoon ja vähän voisi näyttää siltä, että JYP:lle voisi käydä B-lohkon kirous eli sijat 4-5 ja ei playoffeja.

Entäs Ilves?

Ilves olisi surkean alun jälkeen tippunut B-lohkosta C-lohkoon. Seuraavat 15 peliä olisivat kuitenkin nostaneet heidät taas B-lohkoon, ja todennäköisesti kolmas 15 pelin stintti ehkäpä nostanut A-lohkoon. Nyt Ilves olisi onnellisessa asemassa A-lohkossa (varma playoffpaikka), mutta he eivät varmasti haluaisi aloittaa playoffeja sääleistä, eli pitäisi pysyä poissa A-lohkon viimeiseltä sijalta. Tämän hetken tilanteella Ilves voisi olla ehkä A2-3.

Entäs alemman puoliskon TPS?

TPS olisi aloittanut peräti A-lohkossa viime kauden perusteella. Sieltä oltaisiin tultu aika todella lujaa alas jouluun mennessä B-lohkon kautta ihan C-lohkoon asti. Nyt olisi käynnissä toinen C-lohkon 15 pelin stintti, jossa TPS kamppailisi nyt niistä C1 ja C2 sijoituksista ja paikasta sääliplayoffeihin.

KooKoo?

Tämä joukkue olisi aloittanut viime kauden perusteella C-lohkosta. Alku oli hivenen tahmea, eli KooKoo olisi saattanut joutua pelaamaan vielä toisenkin stintin C-lohkossa, tai sitten jo noussut B-lohkoon. Sanotaan nyt, että oli C:n kolmas eikä noussut. Toinen 15 pelin sarja olisi riittänyt nousuun ja kolmas oli niin hyvä, että KooKoo nousi jopa B-lohkosta A-lohkoon viimeiseksi 15 peliksi, eli näin varmisti playoffpaikan. Samassa jamassa kuin Ilves siis.

HIFK

HIFK olisi varmaan ollut tällä kaudella perus hissiliikejoukkue A:n ja B:n välillä. Ihan aluksi meni sen verran huonosti, että olisivat ehkä tippuneet B.stä heti C-lohkoonkin. Sanotaan nyt, että olivat B:n kolmas ja näin pitivät paikkansa ensimmäisellä stintillä. Toinen 15 peliä sujuivat paremmin ja HIFK nousi A-lohkoon. Ja seuraavassa vaiheessa takaisin B-lohkoon, jossa siis nyt pelaisivat tiukasti paikassa auringossa eli B1-2 on suora playffpaikka, B3 aloittaa sääleistä ja B4-5 jäävät ilman playoffeja. Että pidän tämän systeemin jännitysmomentista.

Jukurit

Olisivat nousseet ehkä alussa C-lohkosta B-lohkoon, mutta sitten taas takaisin C.hen. Jukurit kävisi nyt tiukkaa taistelua niistä C:n sääliplayoffpaikoista. Ovat heränneet oikeassa kohtaa (tässä systeemissä:)

KalPa

KalPa olisi aloittanut kautensa C-lohkosta. Ensimmäiset 15 peliä olisivat nostaneet heidät B-lohkoon, ja ehkä olisivat sinnitelleet siellä. KalPalla on sattunut hyvät putket juuri 15 pelien "väleihin", joka tietyllä tapaa tarkoittaisi KalPan pyörimistä siinä B:n ja C:n välillä koko kauden.

Lukko

Lukko olisi aloittanut B-lohkosta. Tässä on mielenkiintoinen joukkue. Alku oli erinomainen, joten Lukko olisi noussut A-lohkoon. Seuraava pätkä olisi tiputtanut heidät kyllä taas B-lohkoon. Joulunjälkeinen aika oli taas loistavaa, joten he olisivat nousseet viimeiseksi 15 pelin stintiksi A-lohkoon ja todennäköisesti johtaisivat tällä hetkellä A-lohkoa. Lukko olisi siis tämän hetken team-to-beat ja johtaisi sarjaa ollessaan A-lohkon ensimmäinen.

Nopeasti silmämääräisesti arvioituna tilanne voisi koko sarjan kannalta olla tällä hetkellä tämä:

A-lohko
1. Lukko
2. Ilves
3. HPK
-----
4. KooKoo
5. Tappara

B-lohko
1. Kärpät
2. HIFK
----
3. Ässät
----
4. JYP
5. SaiPa

C-lohko
1. KalPa
2. Jukurit
----
3. TPS
4. Sport
5. Pelicans

Eli Playoffparit tänä vuonna olisivat:

Lukko (A1) vs Ässät (B3) / KalPa (C1)
Ilves (A2) vs Tappara (A5) / Jukurit (C2)
HPK (A3) vs HIFK (B2)
Kärpät (B1) vs KooKoo (A4)

Jos ennakkosuosikit jatkavat:

Lukko (A1) vs HPK (A3)
Ilves (A2) vs Kärpät (B1)

Toki sitähän ei tiedä, onko esimerkiksi A4 sijoitus viimeisen 15 pelin aikana kovempi, kuin B1. Tai siis, kumman kuuluisi olla ennakkosuosikki. B1 nyt saa kotiedun, A4 ei, joten mennään sillä.

Tulisi muuten Lukko-Ässät ja Ilves-Tappara varmaan ensimmäiselle kierrokselle.

Mutta joo, kokonaisuutena tulisi hemmetisti lisää spekuloitavaa, nopeita käänteitä, syöksyjä, nousuja, miniplayoffsarjoja, jatkuvasti merkityksellisiä pelejä oikean tasoisia joukkueita vastaan. Kauden aikana voisi toki käydä niin, että jotkut joukkueet eivät kohtaisi toisiaan välttämättä ollenkaan, mutta lohkojen vaihtuvuuden ollessa suurta ei tällaisia tapauksia varmaan montaa olisi. 15 pelin jälkeen aina pieni tauko (maajoukkuetauot), ja niissä taas kovaa spekulointia uusista lohkoista ja vastustajista. Kyllä toisi sähköä ja sähinää runkosarjaan. Urheilullisesti tietysti voi voi, jos pelaat 45 peliä täydellisesti ja sukellat viimeisessä 15 pelissä, olet A5 ja joudut sääleihin ja kahdessa pelissä kesälomille. Mutta lisää draamaa ja yleisölle jännitettävää, kunnon juonenkäänteitä!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös