Eduskuntavaalit 2023

[heketsu88]

Näin on. Oliko 2015 vai 2019 kun Heinäluoma studiossa totesi varmana asiana, että ”persut eivät tästä tule nousemaan”. Taisi olla 2015.

Todennäköisesti 2015, kun eikös Heinäluoma ollut tulloin SDP:n puheenjohtaja? 2019 Antti Rinne oli SDP:n puheenjohtaja.

 

[Tadu]

Todennäköisesti 2015, kun eikös Heinäluoma ollut tulloin SDP:n puheenjohtaja? 2019 Antti Rinne oli SDP:n puheenjohtaja.

Heinäluoma oli Ylen studiossa silloin jostain syystä ”asiantuntijana”, ei demarien edustajana.

 

[heketsu88]

Heinäluoma oli Ylen studiossa silloin jostain syystä ”asiantuntijana”, ei demarien edustajana.

Ainiin joo, Rinnehän oli jo tuolloin SDP:n puheenjohtaja. Muistan, kun tuli ulos hallitusneuvotteluhuoneesta.

 

[Denverin Munasyndi]

Mulla on satavarma ennustus vaali-illalle. Kun ennakkoäänet tulevat julki, persujen kannatus on alamaissa. Sitten studion ”asiantuntijat” kertovat kuinka persut eivät tästä tule nousemaan, mutta kun Ylen ennuste julkaistaan persujen kannatus onkin useamman prosentin enemmän.

Näin on käynyt jo 2011, 2015 ja 2019.

Tämä onneksi tapahtuu vain kerran vaalilähetyksen aikana. Itse odotan taas valtavalla innolla sitä, kun Matti Rönkä kertoo meille 12-15 kertaa illan aikana että "ennakkoäänissä on usein paljon maaseudun äänestäjiä ja kaupungeissa tavataan äänestää enemmän itse vaalipäivänä".

 

[Ck]

Säädin jotain ja pitkä kirjoitus katosi nettiavaruuteen.

Perusongelma on siinä, että meillä on liikaa eläkeläisiä. Jos työikäisen väestön ja oletetusti työssä käyvän väestön määrä supistuu, eläkemaksuja maksaa yhä harvempi.

Jotta esittämäsi väestön supistumisen vaikutus ei olisi niin merkittävä, maksussa olevia eläkkeitä tulisi jo nyt laskea. Eri syistä - lähinnä tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien takia - maksussa olevia eläkkeitä olisi minusta leikattava. Mutta koska eläkeläiset ovat merkittävä äänestäjäryhmä ja jatkossa mahdollisesti vielä suurempi, päätöstä tuskin tehdään. Niinpä tehdään pari uutta silmukkaa maksuaikakertoimeen ja palstan nuorimmat voivat anoa eläkkeelle pääsyä joskus 73 vuoden ikäisenä. Ei mitään järkeä, mutta tämä uhkaa ja toki ikä vähän liioitellen.

Se on perusongelma. Se ei kuitenkaan ratkea lisäämällä maahanmuuttoa henkilöillä, jotka ei tee töitä ja maksa veroja vaan, jokainen työtön huonontaa huoltosuhdetta.

Asiaa ei auta myöskään se, että jos väkimäärä lisääntyy kun Suomeen syntyy lapsia lisää maahanmuuton seurauksena, jos faktisesti toisen polven maahanmuuttajat ei työllisty riittävästi.

Ensisijainen ja nopea apu löytyy työttömistä. Nopealla koulutuksella tai ilman koulutusta matalapalkka-aloille töihin. Se vaan vaatii sosiaaliturvaan uudistuksia ja sitä keppiä sekä porkkanaa. Ongelma on myös ulostottovelalliset, joiden pitää tienata pitkälle 3000 euroa kuussa, jotta heidän olisi rahallisesti kannattavaa tehdä töitä.

Suomella ei ole hyviä näyttöjä kotoutuksesta ja voin sanoa, että jos asiaan ei tule siltä osin parannusta, niin 10-15 vuoden päästä voidaan katsella tilannetta taas täällä JA:ssakin, että miten meni omasta mielestä. Jos systeemiä ei muuteta lähemmäksi Tanskan tai Kanadan malleja, niin Ruotsi sanoo meille moi.

Monien tuntemieni tuttujen lapset ovat kouluttautuneet yliopistossa aloille, joilla ei ole riittävää määrää työpaikkoja. Joidenkin heistä tai muista koulutus ei pätevöi mihinkään ammattiin. Osa ei halua lähteä kotiseudultaan, jossa ei työtä ole. Töitä haluavat ovat lähteneet Saksaan, Ruotsiin ja Ranskaan tai USA:han, kuten ennenkin.

Kyllä, raakaa tekstiä. Itse lähdin kotiseudulta moneen kertaan, myös ulkomaille, kun työtä ei ollut ja kouluttauduin uudelleen kahdesti hankkiakseni pätevyyden tehdä mielestäni huippuhommia.

Olisi Suomessakin aika keskustella yliopisto- ja akk-koulutuksesta EK:n ja muiden työnantajia edustavien sekä tulevaisuustutkijoiden kanssa.

Se on oma valinta. Koulutuspaikkoja pitää vähentää korkeakouluihin, mitkä työllistää huonosti ja avata lisää korkeakouluihin, missä työntekijöitä tarvitaan. Ihmisten poismuutolle ei voi mitään, mutta ihmisillä on Suomessa liian suuri pääätäntävalta ja liian hyvät edut tehdä valinta siitä, että onko mieluummin työtön kuin töissä.

Siis toki se päätäntävalta pitääkin olla, mutta jos ei opiskele tai ole töissä, niin haitan pitää olla suurempi jäädä köllöttelemään ja pitää myös suurentaa porkkanaa lähteä töihin tai opiskelemaan. Siksi keppi ja porkkana.

 

[finnjewel]

Äänestysaktiivisuuden on ennustettu olevan tulevissa vaaleissa jopa reilusti yli 70%.
Jos tämä oikeasti toteutuu, niin mitä puoluetta tai puolueita se suosisi?
Heräisikö nukkuvia tasaisesti joka puolueen kannattajista?

 

[heketsu88]

Äänestysaktiivisuuden on ennustettu olevan tulevissa vaaleissa jopa reilusti yli 70%.
Jos tämä oikeasti toteutuu, niin mitä puoluetta tai puolueita se suosisi?
Heräisikö nukkuvia tasaisesti joka puolueen kannattajista?

No ainakin Persut hyötyvät korkeasta äänestysaktiivisuudesta. Muita puolueita ei tule mieleen. En usko EK ulkopuolisten puolueiden + VKK:n hyötyvän korkeasta äänestyksestä ja saavan yhtään edustajaa läpi eduskuntavaaleissa.

 

[hammer lynx]

Mitkä olisivat Jatkoajan vihervasemmiston leikkauslistat vai tarvitseeko mistään leikata?

En ole muita vielä huomannut kuin Li:n 0,5 miljardin "leikkaukset". Pelkästään valtionlainan korot moninkertaiset tuohon verrattuna. Vitun taikaseinäläiset.

 

[peterra]

Mitkä olisivat Jatkoajan vihervasemmiston leikkauslistat vai tarvitseeko mistään leikata?

Vastaan nyt yleisellä tasolla, että tarvitsee leikata ja erittäin kohdennetusti. Pelkkä leikkaaminen ei kuitenkaan yksinään riitä, koska ongelmana esimerkiksi terveydenhuollossa on jatkuvasti nousevat kustannukset. Leikkauslistoja on helppoa laatia ikään kuin yksinkertaisena konstina, mutta se ei ratkaise kuin osan ongelmia, että jostakin leikataan. Täytyisi miettiä, miten rahoitus myös laitetaan sellaiseksi, että se on kestävällä pohjalla kasvavien kulujen aikana.

Kysyit kuitenkin leikkauslistoja ja vastaan sinulle kaksi asiaa, joista ei kannata enää leikata:
1) opiskelijoista ja koulutuksesta leikkaaminen tarkoittaa, että tutkintoajat pidentyvät, kun on paineistava tilanne olla samaan aikaan töissä ja koulutuksessa. Näin käy käytännössä aina ja jo nyt suuri osa opiskelijoista elättää itsensä lainalla, joka on ruokalainaa.
2) terveydenhuolto. Terveydenhuollosta leikkaaminen johtaa siihen, että ongelmat paisuvat, kun ei ole resursseja nopeaan puuttumiseen. Esimerkiksi hammashuolto on loistava esimerkki siitä, että jonot tarkastuksiin ovat niin pitkiä, että monet hoitamiseen liittyvät asiat menevät todella kauas, jolloin ilmenee uusia ongelmia ennen kuin vanhat on saatu hoidettua. Tämä vain esimerkkinä.
3) turvallisuus & oma puolustus.

Näissä molemmissa on se ongelma, että näiden kaipaamat resurssit kasvavat koko ajan, eivät pienenä. Samalla voi miettiä, miksi Suomessa näihin käytetään ylipäätään niin pieni osa BKT:sta.

Mistä voidaan leikata?
1) markkinoita vääristävät yritystuet.
2) asumiestuen uudelleen määrittely, koska nykysysteemillä esimerkiksi vuokratuki valuu vuokranantajille, ei vuokralaisille.
3) tukiviidakon yksinkertaistaminen - kansalaispalkkaa kohti usean päällekkäisen systeemin sijaan.

 

[Cobol]

Se on perusongelma. Se ei kuitenkaan ratkea lisäämällä maahanmuuttoa henkilöillä, jotka ei tee töitä ja maksa veroja vaan, jokainen työtön huonontaa huoltosuhdetta.

Tarkoitat varmasti taloudellista huoltosuhdetta. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään. Mitä enemmän tulee työikäisiä, sitä parempi. Taloudellinen huoltosuhde taas kuvaa työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhdetta työllisten määrään.

Ratkaisevaa taloudellisessa mielessä onnistumisessa on se, että tulijat työllistyvät.

Asiaa ei auta myöskään se, että jos väkimäärä lisääntyy kun Suomeen syntyy lapsia lisää maahanmuuton seurauksena, jos faktisesti toisen polven maahanmuuttajat ei työllisty riittävästi.

Siksi painotus tulee olla isolla prosenttiedulla työperäisessä maahanmuutossa. Vuonna 2021 viimeisellä neljänneksellä ulkomaalaisten työllisyysaste oli luokkaa 70 prosenttia ja ulkomailla syntyneiden työllisyysaste oli luokkaa yli 70 prosenttia kun lasketaan humanitaarinen maahanmuutto pois. Luvut ovat riittävän suuria ja siksi työperäisten tulijoiden määrää voidaan ja tulee kasvattaa. Myös opiskelupaikkojen tarjontaa voidaan lisätä kunhan ymmärretään pitää valmistuneet töissä Suomessa.

 

[hammer lynx]

Vastaan nyt yleisellä tasolla, että tarvitsee leikata ja erittäin kohdennetusti. Pelkkä leikkaaminen ei kuitenkaan yksinään riitä, koska ongelmana esimerkiksi terveydenhuollossa on jatkuvasti nousevat kustannukset. Leikkauslistoja on helppoa laatia ikään kuin yksinkertaisena konstina, mutta se ei ratkaise kuin osan ongelmia, että jostakin leikataan. Täytyisi miettiä, miten rahoitus myös laitetaan sellaiseksi, että se on kestävällä pohjalla kasvavien kulujen aikana.

Kysyit kuitenkin leikkauslistoja ja vastaan sinulle kaksi asiaa, joista ei kannata enää leikata:
1) opiskelijoista ja koulutuksesta leikkaaminen tarkoittaa, että tutkintoajat pidentyvät, kun on paineistava tilanne olla samaan aikaan töissä ja koulutuksessa. Näin käy käytännössä aina ja jo nyt suuri osa opiskelijoista elättää itsensä lainalla, joka on ruokalainaa.
2) terveydenhuolto. Terveydenhuollosta leikkaaminen johtaa siihen, että ongelmat paisuvat, kun ei ole resursseja nopeaan puuttumiseen. Esimerkiksi hammashuolto on loistava esimerkki siitä, että jonot tarkastuksiin ovat niin pitkiä, että monet hoitamiseen liittyvät asiat menevät todella kauas, jolloin ilmenee uusia ongelmia ennen kuin vanhat on saatu hoidettua. Tämä vain esimerkkinä.
3) turvallisuus & oma puolustus.

Näissä molemmissa on se ongelma, että näiden kaipaamat resurssit kasvavat koko ajan, eivät pienenä. Samalla voi miettiä, miksi Suomessa näihin käytetään ylipäätään niin pieni osa BKT:sta.

Mistä voidaan leikata?
1) markkinoita vääristävät yritystuet.
2) asumiestuen uudelleen määrittely, koska nykysysteemillä esimerkiksi vuokratuki valuu vuokranantajille, ei vuokralaisille.
3) tukiviidakon yksinkertaistaminen - kansalaispalkkaa kohti usean päällekkäisen systeemin sijaan.

Hyvä lista. Samaa mieltä niistä mistä ei kannata leikata. Itse poimisin lisäksi Liberaalien listalta kaikki julkisen puolen suojatyöpaikkatuet ja mielestäni varsinkin korkeakoulutuksen osalta kaikki harrastustutkintoon johtavat opetusohjelmat voisi karsia.

Assyrialaisen savenvalannan osaajia emme tarvitse emmekä monia muitakaan humanistisia vapaamatkustajia. Ei noita ole missään muualla kuin suomessa.

 

[Ann Arbor]

Siksi painotus tulee olla isolla prosenttiedulla työperäisessä maahanmuutossa. Vuonna 2021 viimeisellä neljänneksellä ulkomaalaisten työllisyysaste oli luokkaa 70 prosenttia ja ulkomailla syntyneiden työllisyysaste oli luokkaa yli 70 prosenttia kun lasketaan humanitaarinen maahanmuutto pois. Luvut ovat riittävän suuria ja siksi työperäisten tulijoiden määrää voidaan ja tulee kasvattaa. Myös opiskelupaikkojen tarjontaa voidaan lisätä kunhan ymmärretään pitää valmistuneet töissä Suomessa.

Tässä myös oma näkemykseni aika pitkälti. Lisäksi olen optimistinen, että Suomeen humanitäärisistä syistä saapuneet työikäiset ukrainalaiset (ja heidän lapsensa) tulevat työllistymään erinomaisesti.

Vaikka Suomella riittääkin paljon tehtävää asian eteen, olen tyytyväinen että vihdoin työperäisestä maahanmuutosta on keskusteltu omana kokonaisuutenaan. Byrokratiaa sujuvammaksi ja aktiivisempi markkinointi esimerkiksi Filippiineillä, Vietnamissa ja Intiassa Suomesta potentiaalisena maana rakentaa tulevaisuutta. Uskon lisäksi monien suomalaisten asenteissa olevan parantamisen varaa.

Tarvitsemme 28 vuoden ajan vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa – Ilman riittävää työvoimaa ei ole hyvinvointi-Suomea

Millainen Suomi meillä on vuonna 2030? Tai vuonna 2050? Nämä luvut voivat tuntua meistä vielä hyvinkin kaukaisilta. Niin ei kuitenkaan ole, koska vuoden 2050 Suomea koskevat päätökset tehdään jo nyt. Ne on tehtävä nyt.

teknologiateollisuus.fi

Tässä viime marraskuussa julkaistussa kirjoituksessa on hyvin kiteytetty, miksi työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole Suomelle pelkästään kannattavaa, vaan myös kriittistä, mikäli haluamme nykyisenkaltaisen hyvinvointi-Suomen olevan se myös tulevaisuudessa.

 

[Ck]

Tarkoitat varmasti taloudellista huoltosuhdetta. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään. Mitä enemmän tulee työikäisiä, sitä parempi. Taloudellinen huoltosuhde taas kuvaa työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhdetta työllisten määrään.

Ratkaisevaa taloudellisessa mielessä onnistumisessa on se, että tulijat työllistyvät.

Nimenomaan taloudellista hyötysuhdetta. Se ei kyllä auta silti mitenkään Suomea jos 15-64 vuotiaden määrä kasvaa, mutta taloudellinen hyötysuhde huononee. Toki taloudellinenkin hyötysuhde paranee, jos on enemmän 15-64 vuotiaita ja he myös tekevät töitä, mutta ei itsestään. Väestöllisen hyötysuhteen kasvattaminen ei ole itseisarvo.

Suurempi väkimäärä valtiossa ei tee mistään valtiosta taloudellisesti toimivaa, voisi jopa sanoa, että näyttöjä on myös toisin päin.

Siksi painotus tulee olla isolla prosenttiedulla työperäisessä maahanmuutossa. Vuonna 2021 viimeisellä neljänneksellä ulkomaalaisten työllisyysaste oli luokkaa 70 prosenttia ja ulkomailla syntyneiden työllisyysaste oli luokkaa yli 70 prosenttia kun lasketaan humanitaarinen maahanmuutto pois. Luvut ovat riittävän suuria ja siksi työperäisten tulijoiden määrää voidaan ja tulee kasvattaa. Myös opiskelupaikkojen tarjontaa voidaan lisätä kunhan ymmärretään pitää valmistuneet töissä Suomessa.

Mun mielestä silti ensisijainen on työllistää työttömät, siellä on materiaalia satoja tuhansia, jotka on koulutustaustoiltaankin lähtökohtaisesti valmiimpia työskentelemään. Saati kielellisistä lähtökohdista.

En siis vastusta työperäistä maahanmuuttoa, mutta on paljon oleellisimpia, järkevämpiä ja tehokkaampia toimia, eli valjastaa Suomessa olevat työikäiset töihin.

Kyllä 70%, mutta kuten olen puhunut, sillä on merkitystä mistä maasta on tultu Suomeen ja tämä on se oleellinen asia. Jos poistettaisiin laskuista se huonoiten työllistyvä osa, niin tuo prosentti olisi huomattavasti korkeampi.

Siksi kaikkea maahanmuuttoa ei pidä sotkea samaan työperäiseen maahanmuuttoon, siksi koko maahanmuutto systeemiä pitää muuttaa, jotta tuo prosentti kasvaa. Tästä syystä ei voida maahanmuuttajia haalia kauhalla vaan suunnitelmallisesti.

Ulkomaalainen työntekijä ei myöskään ole itseisarvo.

 

[Ann Arbor]

Mun mielestä silti ensisijainen on työllistää työttömät, siellä on materiaalia satoja tuhansia, jotka on koulutustaustoiltaankin lähtökohtaisesti valmiimpia työskentelemään. Saati kielellisistä lähtökohdista.

En siis vastusta työperäistä maahanmuuttoa, mutta on paljon oleellisimpia, järkevämpiä ja tehokkaampia toimia, eli valjastaa Suomessa olevat työikäiset töihin.

Tämä on yleinen argumentti työperäisenkin maahanmuuton lisäämistä vastaan, mutta vaikka työllistämistoimissamme (keppi ja porkkana) onkin huomattavasti parantamisen varaa, ei käytännön täystyöllisyys liene mahdollinen nykyään.

Kieli ja integraatio ovat enemmän tai vähemmän haasteita kaikilla maahanmuuttajilla, mutta paljon mieluummin, kuin omien pidemmän aikaa työttömänä olleiden, rakentaisin tulevaisuutta korkeasti motivoituneiden ulkomaalaisten varaan. Sitä että x-määrä suomalaisia on silloin ja silloin työttömänä, ei pitäisi käyttää perusteena tiukille maahanmuuttokäytänteille enää 2020-luvulla.

 

[BitterX]

Tässä vaiheessa ennustan, että persuista tulee suurin puolue vaaleissa. Se kuitenkin saattaa olla jopa hankalampi paikka persujen hallitushaaveiden kannalta. Enemmistö pitäisi löytää (PS:n johtama vähemmistöhallitus lienee melko mahdoton yhtälö?), ja suurimpana puolueena tärkeimpien periaatteiden "myymistä" ei voi perustella kannattajille oikein mitenkään. Niistä tiukasti kiinni pitäminen puolestaan saattaa hyvinkin estää enemmistön löytymisen.

 

[Ck]

Tämä on yleinen argumentti työperäisenkin maahanmuuton lisäämistä vastaan, mutta vaikka työllistämistoimissamme (keppi ja porkkana) onkin huomattavasti parantamisen varaa, ei käytännön täystyöllisyys liene mahdollinen nykyään.

Kieli ja integraatio ovat enemmän tai vähemmän haasteita kaikilla maahanmuuttajilla, mutta paljon mieluummin, kuin omien pidemmän aikaa työttömänä olleiden, rakentaisin tulevaisuutta korkeasti motivoituneiden ulkomaalaisten varaan. Sitä että x-määrä suomalaisia on silloin ja silloin työttömänä, ei pitäisi käyttää perusteena tiukille maahanmuuttokäytänteille enää 2020-luvulla.

En tarkoita täystyöllisyyttä. Ja ei työvoimatoimisto oikeasti tee juurikaan sen eteen eikä se oikeastaan ole pelkästään työvoimatoimiston käsissä edes. Suurta keppiä ja porkkanaa ei todellakaan ole hyödynnetty.

Eikä se, että työllistetään työttömiä ole mikään työperäisen maahanmuuton suoranainen vastaväite vaan nimenomaan jos halutaan työttömyysprosenttia kasvattaa Suomessa niin se on välttämättömyys. Eikä lähellekään kaikki ole pitkäaikaistyöttömiä.

Korkeasti motivoituneet ulkomaalaiset. No siitähän minä olen juuri puhunut, mutta se, että korkeasti motivoituneiden ulkomaalaisten kanssa tulee käsikynkässä erittäin matalasti motivoituneita, on se nimenomainen ongelma. Kuten olen kirjoittanut. Maahantulon pitää olla erityisen tiukkaa ja täältä poistaminen nopeaa, jos työt ei maistu eikä motivaatiota ole. Motivoituneille sen sijaan sitten pitää maahantuloa ja maassa oloa helpottaa.

 

[peterra]

Enemmistö pitäisi löytää (PS:n johtama vähemmistöhallitus lienee melko mahdoton yhtälö?), ja suurimpana puolueena tärkeimpien periaatteiden "myymistä" ei voi perustella kannattajille oikein mitenkään.

Vähemmistöhallitus ei välttämättä olisi huono vaihtoehto, koska keskusta saattaisi oppositiosta lähteä kuitenkin monissa kriittisissä kysymyksissä "porvarihallituksen" kelkkaan. Suomessa ehkä hirttäydytään nyt liikaa siihen ajatukseen, että olisi pakko saada enemmistöhallitus. Ei ole. Ruotsissa on ollut monta koko kauden istunutta vähemmistöhallitusta.

 

[BitterX]

Vähemmistöhallitus ei välttämättä olisi huono vaihtoehto, koska keskusta saattaisi oppositiosta lähteä kuitenkin monissa kriittisissä kysymyksissä "porvarihallituksen" kelkkaan. Suomessa ehkä hirttäydytään nyt liikaa siihen ajatukseen, että olisi pakko saada enemmistöhallitus. Ei ole. Ruotsissa on ollut monta koko kauden istunutta vähemmistöhallitusta.

Olen samaa mieltä, että Suomessa on liikaa hirttäydytty pakkoon löytää enemmistöhallitus. Mutta oikeistoon pohjaavan vähemmistöhallituksen mahdollisuuden näen paljon todennäköisempänä, jos Kokoomuksesta tulee suurin puolue. Jos Kokoomus "sanelee" hallitusohjelman pääpiirteittäin, tukipuolueita eri teemoihin hallituksen ulkopuolelta on helpompi löytää.

 

[Barnes]

Näin on. Oliko 2015 vai 2019 kun Heinäluoma studiossa totesi varmana asiana, että ”persut eivät tästä tule nousemaan”. Taisi olla 2015.

Heinäluomasta en tiedä, mutta varmaksi muistan, kuinka Kumpula-Natri ei pystynyt peittämään iloaan PS:n huonosta tuloksesta 2015. Noh, Miapetra oli jo ehtinyt lähteä Maikkarin studiosta PS:n noustua kakkoseksi, reaktionsa olisi ollut hienoa nähdä...

Persujen äänestäjäprofiili on tosiaan suurelta osin sellaista, että äänestämispäätös ei ole lainkaan varma.

 

[Nahkasohva]

Ohisalon avattua pelin, Marin/SDP arvioi ettei ole viisasta luoda rintamaa vihreät vs perussuomalaiset. SDP:n on otettava ykkösketjun paikka. Nyt se on SDP vs Perussuomalaiset.

Tämä on hyvä pointti, ja ihmettelen, ettei perussuomalaiset ole havahtunut samaan asiaan kunnolla ainakaan tähän mennessä. Perussuomalaiset tuntuu tuhlaavan aivan liikaa ruutia vihreisiin, joka noin kymmenen prosentin kannatukseltaan ei ole heille mikään päävastustaja. Puolueen onneksi SDP on nyt tuupannut vihreitä sivummalle ja ottanut ärhäkkään linjan perussuomalaisia vastaan, kun perussuomalaiset ei itse ole tajunnut vastaavaa tehdä. Tämän ymmärryksen puuttuminen on kummallista siinäkin mielessä, ettei vihreiden joukosta ole houkuteltavissa äänestäjiä perussuomalaisille.
Juuri nyt perussuomalaisten kannattaisi kylmästi unohtaa ideologinen vihansa vihreitä kohtaan ja pyrkiä keskittymään voittavaan politiikkaan. Jos puolue ottaa päävastustajakseen SDP:n ja yrittää samalla sopivilla ulostuloilla heittää pientä haastetta kokoomusta ja kepua kohtaan ja yrittää houkutella niistä vielä potentiaalisten äänestäjien rippeet, puolueella on mahdollisuus vaalien voittamiseen. Vihreille kukkoilemalla vaalivoittoa ei tule.
Koska SDP:n kannatus tuskin nousee huimasti ja Orpo on Orpo, perussuomalaisilla on nyt elämänsä tilaisuus ottaa ykköspaikka. Eri asia on, älyävätkö he tätä mahdollisuutta käyttää.

Edit. lisäys: Perussuomalaisten voittaessa olisi edessä kaikkien aikojen hallitusneuvottelut, jotka saattaisivat hyvinkin johtaa sinipunaan. Orpo ja kokoomus eivät lähde kakkosviulun soittajaksi persujen johtamaan hallitukseen, mikä taas toisi perussuomalaisille elämänsä tilaisuuden tajunnanräjäyttävään uhriutumiseen. Miettikää, suurimpana puolueena oppositiossa ja kannattajat mylvimässä, kuinka vaalit varastettiin.

 

[Boogey]

Tarvitsemme 28 vuoden ajan vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa – Ilman riittävää työvoimaa ei ole hyvinvointi-Suomea

Millainen Suomi meillä on vuonna 2030? Tai vuonna 2050? Nämä luvut voivat tuntua meistä vielä hyvinkin kaukaisilta. Niin ei kuitenkaan ole, koska vuoden 2050 Suomea koskevat päätökset tehdään jo nyt. Ne on tehtävä nyt.

teknologiateollisuus.fi

Tässä viime marraskuussa julkaistussa kirjoituksessa on hyvin kiteytetty, miksi työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole Suomelle pelkästään kannattavaa, vaan myös kriittistä, mikäli haluamme nykyisenkaltaisen hyvinvointi-Suomen olevan se myös tulevaisuudessa.

Tämä on erittäin hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan.

Vaikea nähdä miten perussuomalaisten johdolla kiristetty maahanmuuttopolitiikka ja ilmastotavoitteiden höllentäminen tätä tavoitetta palvelisi. Pikemminkin täysin päinvastoin.

Toivon ainakin itse että juuri yritykset ottavat suunnannäyttäjän roolia tässä asiassa. Tarpeeksi painokkaasti vaan esille että Suomesta voidaan saada vain osa tarvittavasta osaamisesta ja lopusta joudutaan kilpailemaan.

Jos yhteiskunnallinen keskustelu menee siihen että työpaikka määrittää oletko haittamaahanmuuttaja vai siedettävä maahanmuuttaja, niin kyllä ne potentiaaliset osaajat jatkossakin kiertää suomen todella kaukaa. Kysyntää kun riittää.

 

[Ann Arbor]

Niin. Vaikka Suomeen kohdistuva nettomaahanmuutto on mitattu tuhansissa jo vuosikymmenet ja kasvava osuus ihan syntyperäisistä suomalaisista omaa enemmän tai vähemmän ulkomaalaistaa perhetaustaa, vaivaa "me ja ne"-ajattelu meitä edelleen liiaksi. Ja tämä siis koskee usein kolikon molempia puolia, maahanmuuttajien ollessa "positiivista eksotiikkaa", tai "haittailmiö".

No onneksi tilanne on vähintään täällä PK-seudulla jo arkipäiväistynyt, eikä ulkomaalaistaustainen henkilö kohota missään määrin kulmakarvoja.

Kuten @Boogey viestissään totesi, uskon ja toivon yritysten ja myös kansalaisyhteiskunnan näyttävän suuntaa asian suhteen. Vaikka hallituksella ja eduskunnalla onkin paljon konkreettista valtaa määrittää maahanmuuttopolitiikkaamme, pystyy jokainen meistä tekemään osansa, että Suomi olisi houkutteleva maa tänne tuleville ihmisille.

 

[heketsu88]

Näen ja varmasti monet muutkin, että seuraava hallituspohja on joko (KokPersKeskusta+KD?) tai (KokSDPVihreätRKP). Seuraavasta hallituspohjasta riippuu paljon Keskustan vaalituloksesta, että lähteekö Keskusta hallitukseen vai jääkö se suosiolla oppositioon, jos kannatus jää alle 10 prosenttiin tai vähän yli 10 prosenttiin.

 

[skode]

Tämä on erittäin hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan.

Vaikea nähdä miten perussuomalaisten johdolla kiristetty maahanmuuttopolitiikka ja ilmastotavoitteiden höllentäminen tätä tavoitetta palvelisi. Pikemminkin täysin päinvastoin.

Toivon ainakin itse että juuri yritykset ottavat suunnannäyttäjän roolia tässä asiassa. Tarpeeksi painokkaasti vaan esille että Suomesta voidaan saada vain osa tarvittavasta osaamisesta ja lopusta joudutaan kilpailemaan.

Jos yhteiskunnallinen keskustelu menee siihen että työpaikka määrittää oletko haittamaahanmuuttaja vai siedettävä maahanmuuttaja, niin kyllä ne potentiaaliset osaajat jatkossakin kiertää suomen todella kaukaa. Kysyntää kun riittää.

1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa? 1,4 miljoonaa töitä tekevää maahanmuuttajaa?

Itse en vieläkään kyllä ymmärrä mikä yhteys on ilmastotavoitteiden höllentämisellä maahanmuuttopolitiikkaan? Jos puhutaan humanitäärisestä maahanmuutosta, jonka kiristämisestä ilmeisesti puhut, niin eikö ilmastotavoiden mukaisesti ennemminkin maahanmuuttoa tulisi hillitä? Työperäisen maahanmuuton suurin blokkaaja on SDP ollut jo pitemmän aikaa.

Muissa maissa ei kyllä ihan hirveän paljoa silitellä päähän ihmisiä jotka eivät tule töihin, joten hieman kummalliselta kuullostaa että heille olisi kauheasti kysyntää. Työtätekevä harkitsee ihan muita kuin sitä että saako elättää muita maahanmuuttajia omilla veroillaan ja mitä heistä keskustellaan.

 

[Boogey]

Itse en vieläkään kyllä ymmärrä mikä yhteys on ilmastotavoitteiden höllentämisellä maahanmuuttopolitiikkaan?

Myös ilmastotavoitteita (vihreää siirtymää) sivuttiin tuossa kirjoituksessa. Ja Perussuomalaiset haluaa sitä höllentää siirtämällä tavoitteita vuoteen 2050.

Ainakin teknologiateollisuuden yrityksiltä tuleva viesti on höllentämiseen nähden päinvastainen. Teknologisissa ratkaisuissa ja investoinneissa halutaan olla mukana kärkimaiden joukossa. Ei peesailijan roolissa.