Tarkoitatko siis että puolueettomissa nuorissa olisi erityisen paljon todennäköisimpiä vasemmistoliiton äänestäjiä? Tuo linkittämäni galluphan ei näytä vasemmistoliitolle kovin kummoista kannatusta nuortenkaan keskuudessa, joskin korkeampaa kuin vanhemmalla väestöllä. Olen siis samaa mieltä että vaikutusta olisi, mutta olisiko niin paljon. Esim. persut saattaisivat hyötyä paljon enemmän nuorison lisääntyneestä aktiivisuudesta.
Tarkoitan nuoria, jotka eivät äänestä. Nykyisiä nuoria, mutta etenkin tulevia. Nuorisotutkimusseuralta on tullut esseekokoelma, jossa käydään läpi nuorison näkemyksiä yhteiskunnallisiin asioihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vasemmistoliitto ei nähdäkseni nouse demareista saaduilla äänillä, vaan äänien määrä on täysin riippuvainen uusista äänestäjistä.
Nuorison väitetään olevan poliittisesti apaattista ja välinpitämätöntä. Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Nuorten yhteiskunnallinen kiinnostus ja vaikutuspyrkimykset eivät käänny korkeiksi äänestysprosenteiksi, mutta nuorten aktiivisuuden kokonaiskuva on monisärmäisempi kuin uskotaan.
Lainaus on tiedekirja.fi-sivulta. Suoraa osoitetta en laita, koska se vie verkkokauppaan, enkä ole varma rikkooko linkittäminen mainontaa koskevaa sääntöä.
Niin kauan kuin nuorten asennoitumiseen äänestämistä kohtaan on penseä, on äänimäärän noususta turha haaveilla. Kokoomus, keskusta ja demarit saanevat helpommin äänestäjiä sellaisista nuorista, joiden vanhemmat äänestävät kyseisiä puolueita. Vasemmistoliiton pitäisi iskeä sellaiseen rakoon, jossa nuori ei äänestä esimerkiksi sen takia, ettei koe demareiden puhuvan nuorille, minkä takia äänestäminen jää kokonaan. Pointtini siis on, että vaikka Li Andersson puhuttelisi nuoria, ei yksi ihminen riitä, jos politiikka yleisesti ei puhuttele nuoria. Ja minä en voi mitenkään syyttää nuoria, jos heidän kuvaansa politiikasta edustaa Antti Rinne, Juha Sipilä, Sauli Niinistö ym. kärkipoliitikot.