Muutamia hajatelmia vaalitaktiikoista ja strategioista.
Demareita usein syytetään taantumukselliseksi puolueeksi. Näihin vaaleihin on ollut oikeastaan aika rohkeaa lähteä esitetyn mukaisilla Ilmastonmuutosteemoilla. Lyhyellä tähtäimellä gallupjohtajalle tästä on todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä. Demareissa kuitenkin on vielä niin paljon duunarikannatusta ja eläkeläisiä, joita tämä teema ei puhuttele samanlailla kuin nuoria. Päinvastoin puheet kestävänkehityksen veroista(liha)ja fossiilisia polttoainetta käyttävien polttomoottoriautojen kielloista pelottavat omaakin väkeä. Nuoremman polven ympäristötietoisille äänestäjille ykkösvaihtoehdot kuitenkin lienevät vihreät ja vasemistoliitto. Mielestäni tässä on demareilla vain hävittävää. Nämä ovat selvästi pitkän tähtäimen strategisia vetoja, joilla rakennetaan tulevaisuuteen muutakin kannatusta kuin eläkeläisäänet.
Suurin ongelma tässä on, että puheenjohtaja Rinne perustelee näitä teemoja niin epäselvästi. Nämä aiheet esim Sanna Marinin esittäminä kuulostaisivat niin paljon uskottavimmalta.
Minusta on kyllä todella jännä taktiikka kokoomukselta ja keskustalta tyrmätä hallitusyhteistyö persujen kannsa näin jyrkin sanakääntein. Kuitenkin molemmilla puolueilla on ydinkannattajissaan myös maahanmuuttokriittistä väkeä. Ja esim kokoomuksessa ihan kansanedustajatasolla(Rydman). Läpi tulee menemään myös Atte Kaleva tänä keväänä. Halla-ahon persut on kuitenkin talouspolitiikassa luullakseni hyvin lähellä kokoomusta. Kyllähän kokoomus-persut on aatepohjaltaan níin paljon lähempänä kuin esim kokoomus-vasemmistoliitto. Itse olen äänestänyt kokoomusta useissa vaaleissa aiemmin ja itseäni häiritsee se, että persujen maahanmuuttopolitiikka ammutaan alas noin isolla tykillä, vaikka puolue kuitenkin menee tässä vähän kaksilla rattailla. Minulle se kertoo sen, että puolueella ei ole puheista huolimatta mitään aikomusta tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Maahanmuuttopolitiikasta muutama sana. Monelta osin olen tässä persujen linjoilla, mutta yksi iso ero on työperäinen maahanmuutto. Halla-aho on linjannut, että tänne ei haluta vierasperäistä työvoimaa matalapalkka-aloille, koska he tekevät työn pienemmällä palkalla tai huonommilla työehdoilla ja polkevat näin näiden alojen palkkakehitystä. Toinen perustelu on, että työllisyysprosentti maahanmuuttajilla romahtaa muutaman vuoden työssäolovuoden jälkeen ja aletaan käyttämään kelan palveluja. Periaattessa tämä on ehkä näinkin, mutta ei tunnusta aitoa ongelmaa, joka meillä Suomessa on. Otan esimerkiksi maatalouden. Suomalaisia työntekijöitä on todella vaikea saada tesin palkoilla maataloustöihin. Työvoimasta merkittävä osa on tänä päivänä ulkomaista. Tämän tyyppisellä alalla, jossa et käytännössä itse pääse yrittäjänä/tuottajana määrittämään lopputuotteesi hintaa(teollisuudelle myytäessä on neuvotteluvara olematon) työntekijöiden palkat junnaavat ja eivät ole suomalaisille houkuttelevia. Ihannehan olisi, että työstä voisi maksaa enemmän ja näin se kelpaisi suomalaisillekin, mutta tällä hetkellä tilanne ei ole sellainen, koska maatalous on niin heikosti kannattavaa. Mistä ihmeestä työvoima?
Humanitäärisestä maahanmuutosta olen sen sijaan samaa mieltä persujen kanssa. Joskin itse nostaisin kehitysyhteistyörahoja. Tosin tämänkin kytkisin suhdanteisiin ja valtion velkakehitykseen. Silloin kun menee hyvin, voidaan parantaa maailmaa enemmän. Jos huonosti, niin oma maa ensisijaisesti. Suosisin tässä kehitysavussa Ilkka Kanervan ehdotusta
Kanerva ehdottaa: Suomi voisi valita Afrikasta maan, jonka koko koulutusjärjestelmä toteutetaan suomalaisella konseptilla
Toki tämä pitäisi tehdä leveämmillä hartiolla useiden maiden voimin.