Ilmastokeskustelu, johon ilmeisesti yllä viitataan, oli heikkotasoista koko vaalikampanjan ajan. Oma näkemykseni on, että se johtui median kyvyttömyydestä reagoida ihmisten mielialoihin; keskustelua alettiin junttaamaan "ilmastotietoiset vs. persut" -asetelmasta, joka luonnollisesti pelasi Halla-ahon pussiin. Aika vähän esitettiin konkretiaa aiheesta, jossa sen pitäisi olla keskustelun ydin.
Asetelma on kuitenkin edelleen selkeä: Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Lisäksi viime vuonna eduskuntapuolueet (pl. persut) sitoutuivat 1,5 asteen tavoitteeseen, joka täysin kiistatta vaatii ripeitä toimia. Mitä ne sitten ovat, on poliittinen kysymys. Persuille tämä "kahdeksan yhtä vastaan" avasi erinomaisen vaaliasetelman, koska he saattoivat asettua muutosta vastaan.
Se, että Suomi olisi yksin ratkaisemassa ilmastonmuutosta, on tietysti halpa olkiukko. Suomi on yksi kymmenistä maista, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen. Samalla aikaa, kun me täällä kiistelemme joukkopsykooseista, monet maat ovat jo asettaneet polttomoottoriautojen myyntikieltoja vuodell 2030. Ruotsissa on jopa lentovero, joka on viimeisimpien tilastojen mukaan saattanut laskea jonkin verran lentoliikenteen määrää. Yhtä kaikki, etenkin Pohjoismaissa on ennemminkin sääntö kuin poikkeus, että ilmastostrategioita linjataan nyt, jotta niitä ehditään implementoimaan tulevana vuosikymmenenä.
Persujen ilmastotoimista olisi mielenkiintoista kuulla. Ilmeisesti ainakin hiilitulleja? Toisaalta, eikös se ollut aikoinaan vihreiden ajatus, joka ei ole vain ottanut tuulta alleen. Minun silmiini persujen taktiikka tässä ilmastodebatissa on kuitenkin perustunut siihen samaan kuin monissa muissakin aihealueissa: vastakkainasetteluun ja erilaisten uudistusten vastustamiseen. Mikäli tilannekuva on väärä, joku korjatkoon lähteiden kera.
Suomalainen teollisuus ja yritykset on taidettu mainita täällä useaan otteeseen ja yleensä perussuomalaisesta leiristä. Siteerataanpa siis EK:n ja SAK:n yhteistä tiedotetta:
Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, yritysten kilpailukyky ja positiivinen työllisyyskehitys eivät ole toisiaan pois sulkevia tavoitteita - päinvastoin. Vähähiilisestä yritystoiminnasta on mahdollista tehdä entistä vahvempi veturi Suomen taloudelle ja työllisyydelle.
Ilmastoteot ovat myös positiivinen mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja työntekijöille. Puhtaiden ratkaisujen markkinat kasvavat maailmalla kiihtyvällä tahdilla. Suomi on alan kiinnostavimpia innovaatiomaita, jonka osaamiselle on globaalia kysyntää. Mitä enemmän saamme ratkaisujamme kansainvälisille markkinoille, sitä laajemmin Suomi voi olla vaikuttamassa päästötavoitteiden saavuttamiseen maailmanlaajuisesti.