Eduskuntavaalit 2015

[mjr]

Jouduin olosuhteiden pakosta katsomaan etenkin tuota tentin loppuosaa. Hieman pelottaa tuo Sipilän vetoaminen yritysjohtajuuteensa - sinänsä on erittäin hienoa, että on kokemusta oikeista töistä ja vieläpä menestyksellistä johtajakokemusta, mutta voi taivahan alla kuinka erilaista on hallituksen johtaminen verrattuna yrityksen johtamiseen. Toisessa olet luottamuksellisessa tilanteessa oleva aito johtaja ja esimies, toisessa olet poliittisen ja mediamyrskyn silmässä oleva kansakunnan sylkykuppi, jonka on pakko tehdä jatkuvasti sovitteluja, kompromisseja ja lehmänkauppoja. Yrityksessä - siis edes vähän toimivassa - on virtaviivainen päätöksenteko-prosessi, jonka tiedot ovat hyvin pitkään luottamuksellisia, vastuujaot ja hierarkia ovat yksiselitteisiä ja viime kädessä johtaja (olikohan Sipilä muuten omistaja-johtaja?) tekee lopullisen päätöksen. Poliittinen prosessi ei muistuta tätä edes vähän alusta.

Tuli muuten pieni epäpyhä hiljaisuus, kun Jäntti totesi - sinänsä täysin paikkansapitävästi - mitä yleisesti hyväksytty kansantaloustieteen makrotaloudellinen konsensus sanoo nykytilanteesta. Oli ihan kuin joku olisi pieraissut kirkossa. Onneksi päästiin siitä nolosta hetkestä pian ohi ja miettimään miten eniten voisi kokonaiskysyntää leikata keskellä kysyntälamaa, jotta "pelastettaisiin" Suomen talous. Tykkäsin muutenkin miehen asenteesta - voisiko Yle jotenkin järjestää Jäntin ja Wahlroosin väittelyn, jossa Susanne Päivärinne ei olisi keskeyttämässä keskustelua joka 10 sekunti, kun joku sanoo liian vaikean lauseen, jossa on liikaa yli kaksitavuisia sanoja.

 

[Dee Snider]

Kyllä oli järkyttävä tasoero keskustelun vetämisessä, kun vertaa maanantaista pienpuoluetenttiä ja tätä Päivärinta-farssia. Miksei se yrmyniska vedä myös näitä isojen tenttejä?

 

[KooMT]

Haglund sanoi käyneensä konepajateollisuudessa Pohjanmaalla ja yritykset eivät olisi kuulemma pärjänneet ilman ulkolaista työvoimaa. Tuttava tiesi sen verran alasta siellä, että olisi työvoimaa Suomestakin saatu tarpeeksi, mutta joillekkin ruotsinkielisille firmoille on kynnys ottaa suomenkielistä työvoimaa.

 

[Toejoen Veikko]

Lähinnä Jäntti oli eri mieltä Nordea-jannun ja Korkmanin kanssa. Samoja rintamalinjoja täällä käsittääkseni on noudateltu kuin noilla asiantuntijoilla tuntui olleen, ei kai se nyt sinänsä turhaa ole.

Jäntti oli loppukommentissaan ihan vitun pihalla nykymaailmasta. Nimenomaisesti nykymaailmassa lasketaan ihminen rahassa. Kannattaako tuohon henkilöön laittaa rahoja kiinni vai ei. Meikäläisestä käydään tuollaista keskustelua ja minä käyn muista samanlaista keskustelua.

Myös Arhinmäki oli tuttuun tapaan täysin kuutamolla. "Ei sitouduta mihinkään korotuksiin, jos työttömyyskorvauksia leikataan."
Vähän kuin rakentaja sanoisi - viitaten runkoon ja perustuksiin - ettei sitouduta mihinkään korotuksiin, jos sälekaihdinten sävystä tai wc-pytyn renkaan materiaalista leikataan.

 

[TosiFani]

Eiköhän tulevan hallituksen kokoonpano ole Kesk, PS, SDP ja KD. Eilisessä keskustelussa Sipilä ja Rinne löysivät toisensa useasti, eikä Keskustalla ja Demareilla ole vaikeutta tiukentaa EU politiikkaa, jotta Perussuomalaiset saadaan hallitukseen.

Pääministerinä Sipilä, valtiovarainministeri Rinne, ulkoministeri Soini, sisäministeri Räsänen, työ- ja elinkeinoministeri Pekkarinen, puolustusministeri JNiinistö, kuntaministeri Tiilikainen, ulkomaankauppaministeri Tuomioja jne.

 

[sampio]

Jouduin olosuhteiden pakosta katsomaan etenkin tuota tentin loppuosaa. Hieman pelottaa tuo Sipilän vetoaminen yritysjohtajuuteensa - sinänsä on erittäin hienoa, että on kokemusta oikeista töistä ja vieläpä menestyksellistä johtajakokemusta, mutta voi taivahan alla kuinka erilaista on hallituksen johtaminen verrattuna yrityksen johtamiseen. Toisessa olet luottamuksellisessa tilanteessa oleva aito johtaja ja esimies, toisessa olet poliittisen ja mediamyrskyn silmässä oleva kansakunnan sylkykuppi, jonka on pakko tehdä jatkuvasti sovitteluja, kompromisseja ja lehmänkauppoja. Yrityksessä - siis edes vähän toimivassa - on virtaviivainen päätöksenteko-prosessi, jonka tiedot ovat hyvin pitkään luottamuksellisia, vastuujaot ja hierarkia ovat yksiselitteisiä ja viime kädessä johtaja (olikohan Sipilä muuten omistaja-johtaja?) tekee lopullisen päätöksen. Poliittinen prosessi ei muistuta tätä edes vähän alusta.

Kyllä mä uskon, että Sipilä tämän tiedostaa. Sen enempää vain sinulle tätä osoittamatta, hiukan välillä häiritsee se, että noihin sangen vaikutusvaltaiseen asemaan päässeisiin poliitikkoihin suhtaudutaan asiassa kuin asiassa siten, että he olisivat jotenkin totaalisen pihalla realiteeteista. Kiva-Juha on kuitenkin yritysmaailman konkari ja toiminut myös politiikassa vuosia, vaikkei siinä niin meritoitunut olekaan. Ja onko lopulta huono, että joku pitkästä aikaa paukuttaisi hiukan nyrkkiä pöytään hallituksessa?

Tuli muuten pieni epäpyhä hiljaisuus, kun Jäntti totesi - sinänsä täysin paikkansapitävästi - mitä yleisesti hyväksytty kansantaloustieteen makrotaloudellinen konsensus sanoo nykytilanteesta. Oli ihan kuin joku olisi pieraissut kirkossa. Onneksi päästiin siitä nolosta hetkestä pian ohi ja miettimään miten eniten voisi kokonaiskysyntää leikata keskellä kysyntälamaa, jotta "pelastettaisiin" Suomen talous.

Tähän saa vastata kuka tahansa muukin minua paremmin makrotaloutta ymmärtävä, mutta jäin vain fundeeraamaan sitä, että miten tämä velkaelvytys pitäisi kohdentaa? Pekonipasta lausui kerrankin jotain järkevää, kun antoi lihaa luiden ympärille ja mainitsi mm. vientisatamien ja infran parantamisen. Sillähän olisi myös välitön työllistävä vaikutus. Mutta, nyt seuraa sitten se tyhmä kysymys, että eikö sitten jälleen olla siinä samassa jamassa kuin aiemminkin, kun palkat alkavat nousta? Toki välystä nousulle on, jos kustannuskilpailukyky olisi toivottavasti parantunut, mutta ei sekään maailman tappiin riitä eikä kovin välitön ole. Pelkkään leikkaamiseen minäkään en usko, mutta koska pienet kotimaanmarkikinat eivät ylläpidä talouskasvua, tarvitaan myös rakenteiden tehostamista ja kulujen karsimista sekä siihen oheen harkittua elvytystä. Isojen sisämarkkinoiden alueella rahan pumppaaminen markkinoille toimii tai vastaavasti voisin kuvitella sen toimivan itsenäisen talouspolitiikan alueilla, vaikka olisivatkin pieniä sisämarkkinoiltaan. Suomi taas, no kohta taas ihmetellään, kun kilpailukyky on alhaisempi kuin Saksalla ja Ruotsilla.

 

[LuKi]

Tuli muuten pieni epäpyhä hiljaisuus, kun Jäntti totesi - sinänsä täysin paikkansapitävästi - mitä yleisesti hyväksytty kansantaloustieteen makrotaloudellinen konsensus sanoo nykytilanteesta. Oli ihan kuin joku olisi pieraissut kirkossa. Onneksi päästiin siitä nolosta hetkestä pian ohi ja miettimään miten eniten voisi kokonaiskysyntää leikata keskellä kysyntälamaa, jotta "pelastettaisiin" Suomen talous. Tykkäsin muutenkin miehen asenteesta - voisiko Yle jotenkin järjestää Jäntin ja Wahlroosin väittelyn, jossa Susanne Päivärinne ei olisi keskeyttämässä keskustelua joka 10 sekunti, kun joku sanoo liian vaikean lauseen, jossa on liikaa yli kaksitavuisia sanoja.

Sama. Kukaan ei tuntunut olevan varautunut Jäntin esittämään näkemykseen, ei edes Paavo Arhinmäki ehtinyt mukaan. Todella heikosti toimittajat ottivat tämän vaihtoehtoisen näkemyksen framille, jatkuvien leikkauslistojen tivaamisen sijaan. Vielä heikommin tuntuu olevan puheenjohtajilla kansantaloudellista ymmärrystä ja kokoomuskon piiloutuu VM:n arvioiden taakse, jotka kertovat vain vajeesta nykyisellä talouskehityksellä. Sille kehitykselle täytyisi jotain tehdä, ehkä olisi aika kaivaa Keynesin ajatukset esiin.

Vaalitenttien aikana on ärsyttänyt lähes poikkeuksetta ylimieliset toimittajat, jotka kysyvät jotain ja kun kaveri yrittää vastata niin puhuvat ja väittävät päälle, niin että haluttu vastaus (ainakin minä haluaisin kuulla sen vastauksenkin) jää usein saamatta. Saatetaan puuttua nenäkkäästi lillukanvarsiin ja sitten loppuu vastaajalta aika. Politiikka hoidetaan Suomessa demokratian keinoin, se on vakava ja kunnioitettava asia. On eri juttu olla kriittinen ja asiantunteva toimittaja kuin ylimielinen ja väheksyvä.

Toimittajien asenteisiin vaikuttavat väistämättä yleisen mielipiteen trendit. Räikeä esimerkki on Pohjoismaiden suurin talk-show Skavlan, jossa SD:n Jimmie Åkesson joutui ohjelman leppoisasta ja hauskasta linjasta poiketen voimakkaan grillauksen kohteeksi ja Åkessonin haastattelun tunnelma oli ihan toinen kuin muiden vieraiden. Haastattelu herätti hämmennystä ja tuotti Åkessonille sympatiapisteitä. Fredrik Skavlan selitti, ettei hän voinut poiketa siitä journalistisesta linjasta, jolla SD:a käsitellään mediassa. En nyt sano, että joku puolue joutuisi kärsimään kautta linjan, mutta asiakohtaisesti toimittajat ovat piikikkäämpiä joillekin puolueille.

Ulkopolitiika edellä on nyt pakko mennä, eli kokoomus ja RKP ovat siinä enemmän ajan hermolla. Soini voisi nostaa Nato-lampun sieltä lampunjalkaan, kun se kuitenkin sytytettynä on. Silloin toivoisin myös Persuille vaalivoittoa.

 

[douppi]

Voi hemmetti, ei ole kyllä koskaan ennen ollut eduskuntavaaleissa näin vaikea päättää sitä, kenelle äänen antaa...

 

[LuKi]

Pari asiaa vielä noista vaalikeskusteluista.

Ville Niinistö on saanut jankuttaa tuota "Saksassa ympäristöystävällinen energiateollisuus on luonut satoja tuhansia työpaikkoja.... Suomen pitäisi seurata tätä tulevaisuuden trendiä". Kukaan ei puutu tähän goebbelsmäiseen jankuttamiseen, joka muuttuu kohta totuudeksi. Saksassa toteutettiin suuri työelämän reformi, jonka seurauksena talous on kasvanut kohisten vuosi kausia. Tältä pohjalta Saksalla on varaa maksaa kreikkojen lisäksi näitä energiateollisuuden tukiaisia, joilla työllistetään duunareita ja rikastutetaan Pohjois-Saksan tuulivoimakeisareita. Ilman aiempaa työelämän suurta mullistamista ja siitä synytynyttä talouskasvua, tätä jatkuvaa julkista tukea ei kyettäisi maksamaan, eikä näitä työpaikkoja olisi.

Toinen on "äärimaltillinen palkkaratkaisu" ala Stubb, jota enemmistö tukee jankuttamalla 15% kilpailuvajeesta. Mitä se tarkoittaa? Varsin helppoa on vertailla saksalaisten duunarien palkkoja suomalaisiin ja valuuttalaskurilla on ihan kätevä laskea ruotsalaisten vastaavia ansioita. Suomalaisten bruttopalkat eivät ole yleisesti korkeammat ja nettopalkoissa on erityisesti Saksaan nähden suuri ero. Tarvitseeko ostovoimavertailua edes tehdä? Kyllä kyse on muista haasteista, jotka liittyvät sivukuluihin, joustoihin, työelämän säätelyyn, jota osa politiikoista pyrkii lisäämään vanhempainvapaan pakkojakamisella ja erityisesti sijainnistamme johtuvalla energiatarpeella/hinnalla, niin tuotannossa kuin kuljetuksessa. Näitä energia ja Soinin sanoin "viherveroja", emme vain enää kestä yhtään lisää. Keskusta, demarit ja rkp ainakin ovat muuttaneet mielipiteitään näissä asioissa ja esimerkiksi ao puolueet puhuvat tuulivoiman syöttötariffien leikkauksen puolesta.

 

[TosiFani]

...Tähän saa vastata kuka tahansa muukin minua paremmin makrotaloutta ymmärtävä, mutta jäin vain fundeeraamaan sitä, että miten tämä velkaelvytys pitäisi kohdentaa? Pekonipasta lausui kerrankin jotain järkevää, kun antoi lihaa luiden ympärille ja mainitsi mm. vientisatamien ja infran parantamisen. Sillähän olisi myös välitön työllistävä vaikutus...

Ihmisillä on romanttinen kuva julkisen sektorin työllistävästä vaikutuksesta. Enää ei tehdä lentokenttiä hätäaputöinä vaan kilpailutetaan urakat EU:n sääntöjen mukaan. Tässä kohtaa suomalaisen työntekijän hinta usein on liian kallis ja urakan saa ulkomainen yritys. Velkaelvytys on yksi keino, mutta sen kanssa täytyy olla tarkkana.

 

[Pavlovin Koira]

Jep: hallitusvaihtoehdot ovat käytännössä: Kepu + Kok + Ps. tai Kepu + sd. + Ps. En osaa päättää kumpi noista tuntuu karmeammalta mutta molemmat jostain syystä hirvittävät. Pakenen siis nyt maasta. Saksaan. Ehkä tulen maanantaina takasin, ehkä en. Hyvää vaaliviikonloppua itse kullekin!

 

[Mapo]

No ei sinne päinkään, OECD puhuu tuloerojen vaikutuksesta talouskasvuun, tästä voit tsekata tarkemmin miten on tutkittu: Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth - Papers - OECD iLibrary

Jätit mainitsematta yhden tärkeimmistä pointeista, arvatenkin tarkoituksella kun ei sovi agendaan.

Toisekseen nuo OECD:n yleiset ehdotukset varmaan vähemmässä määrin toimivat juuri Suomessa, jossa nämä asiat OECD-maidenkin mittapuulla ovat kunnossa, joskin tosin samaisen OECD:n tutkimuksen mukaan juuri Suomen terveydenhuolto onkin yksi kehittyneiden maiden epätasa-arvoisimmista, tosiasia jonka koko poliittinen kenttä Laura Rädystä lähtien tunnustaa ja aikookin (ainakin vaalipuheissaan) korjata.

Tuo "tutkimus" (data vuodelta 2000) kertoo notta kaikissa maissa kaikki tarvitsevat pääsevät lekuriin ja saavat hoitoa. Ja sitten Suomi niputetaan samaan hyihyi kategoriaan esmes Irlannin kanssa, jossa lähtökohtaisesti 2/3 kansasta ilmaisen hoidon ulkopuolella. Hämmentävää. Tämä johtunee työterveyshuollon laskemisesta elitistiseksi puuhasteluksi.

Kaikissa noissa kupongeissa lähtökohtana on ihan kaikille ihan kaikkea ihan samalla tavalla. Onko tämä realistinen tapa tarkastella asiaa?

 

[kahden suunnan sentteri]

Tuo "tutkimus" (data vuodelta 2000) kertoo notta kaikissa maissa kaikki tarvitsevat pääsevät lekuriin ja saavat hoitoa. Ja sitten Suomi niputetaan samaan hyihyi kategoriaan esmes Irlannin kanssa, jossa lähtökohtaisesti 2/3 kansasta ilmaisen hoidon ulkopuolella. Hämmentävää. Tämä johtunee työterveyshuollon laskemisesta elitistiseksi puuhasteluksi.

Kaikissa noissa kupongeissa lähtökohtana on ihan kaikille ihan kaikkea ihan samalla tavalla. Onko tämä realistinen tapa tarkastella asiaa?

No eiköhän datan ikä tässä tapauksessa imartele Suomea:
Terveyserot ovat kasvaneet koko 2000-luvun ponnisteluista huolimatta - Sosiaali- ja terveysministeriö

Suomen terveyspolitiikan lähtökohdasta, jonka tavoitteena on koko väestön mahdollisimman hyvä terveys ja mahdollisimman pienet terveyserot eri väestöryhmien välillä, se että OECD mittaa terveydenhuollon eriarvoisuutta on varsin passeli mittari.
Terveys- ja yhteiskuntapolitiikka :: Terveyskirjasto

 

[Stonewall]

The Economistin toimittaja Tom Nuttall on kiinnittänyt huomiota Suomen eduskuntavaalien absurdiin talouspoliitiseen keskusteluun. Hänkin ihmettelee miksi niin vähän puhutaan elvytyksestä, kun valtion on velka matalalla tasolla BKT:n suhteutettuna ja budjetin alijäämäkin on matalaa tasoa. Kun Suomen maksukyvyyn luotetaan, niin että rahaa saadaan negatiivisella korolla, niin hän ihmettelee suomalaista "vaalitaistelua". (Linkki uutiseen)

Hän kiinnittää huomiota siihen, että Suomi tavallaan menee hivenen edellä muuta Eurooppaa demografiaongelmien kohtaamisessa, joten tilanteemme kiinnostaa kaikkia sillä samat ongemat kohtaavat muitakin. Tilanteeseen hän ei näe yksinkertaisia ratkaisuja, mutta pitää tosiaan erikoisena ettei vasemmistoliittoa lukuunottamatta kukaan muu puhu sinällään järkevän ja useimpien asiantuntijoiden kannattaman elvyttämisen puolesta.

Kieltämättä tuossa on osuvia havaintoja. Onhan se hämmentävää, että käytännössä kaikki suomalaiset poliitikot tuntuvat sekoittavan yksityisen talouden hoitamisen ja kansantalouden erilaiset lainalaisuudet. Se ei lupaa hyvää. Toki ns. väärin elvyttämällä voidaan heittää rahaa pohjattomaan kaivoon, joten pieni varovaisuus ei ole ollenkaan väärin. Nyt vaan ollaan liikuttavan yksimielisiä siitä, että Suomessa pitää kokeilla omaperäistä politiikkaa. Onhan se hienoa, jos tästä noustaan vaaliohjelmien politiikalla, mutta tosiasiaksi taitaa jäädä, että talouskasvumme pysyy suunnitelluilla toimilla äärimmäisen matalana kunnes (JOS) vientimaidemme taloustilanne paranee.

 

[Tuamas]

The Economistin toimittaja Tom Nuttall on kiinnittänyt huomiota Suomen eduskuntavaalien absurdiin talouspoliitiseen keskusteluun. Hänkin ihmettelee miksi niin vähän puhutaan elvytyksestä, kun valtion on velka matalalla tasolla BKT:n suhteutettuna ja budjetin alijäämäkin on matalaa tasoa. Kun Suomen maksukyvyyn luotetaan, niin että rahaa saadaan negatiivisella korolla, niin hän ihmettelee suomalaista "vaalitaistelua". (Linkki uutiseen)

Hän kiinnittää huomiota siihen, että Suomi tavallaan menee hivenen edellä muuta Eurooppaa demografiaongelmien kohtaamisessa, joten tilanteemme kiinnostaa kaikkia sillä samat ongemat kohtaavat muitakin. Tilanteeseen hän ei näe yksinkertaisia ratkaisuja, mutta pitää tosiaan erikoisena ettei vasemmistoliittoa lukuunottamatta kukaan muu puhu sinällään järkevän ja useimpien asiantuntijoiden kannattaman elvyttämisen puolesta.

Sinänsähän "elvyttämisvaraa" Suomella on runsaastikin ja investointeja pahasti rapistuvaan infraan olisi käytännössä pakko tehdä, eikä muutama toimintaedellytyksiä boostaava suurhankekaan olisi tässä tilanteessa pahitteeksi (Jäämeren ratayhteys nyt ensimmäisenä pompsahtaa mieleen).

Tästä tulee erottaa se, mistä näissä leikkauskeskusteluissa yleensä puhutaan, eli rakenteet.

Rakenteista leikkaaminen ei nähdäkseni ole mikään mielipidekysymys, Suomen väestörakenteella ja työssäkäyvien nykyisellä määrällä (ja seuraavat parikymmentä vuotta entisestään pienenevällä määrällä) meillä ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää nykyisenkaltaista kuntarakennetta ja julkista taloutta.

 

[Byvajet]

Rakenteista leikkaaminen ei nähdäkseni ole mikään mielipidekysymys,

Minä myönnän ihan auliisti, että en tiedä, kuinka paljon rakenteissa on tyhjää. Etenkin näin vaalien alla esiintyy varmoja mielipiteitä kahvin ryystäjistä ja viinerin mussuttajista, mutta en sitten tiedä, mikä on tilanne todellisuudessa muihin maihin verrattuna.

Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Major Julli]

Tämä nykyinen talouskeskustelu on suoraan sanottuna haisevinta paskaa mitä puolue- ja mediakenttä on omana elinaikani saanut kehitettyä. Ei voi olla että vaihtoehdot ovat velkaelvytys ja leikkaaminen, eikä mitään yhdistelmiä välissä. Ennenkin sanonut että elvytys pitää kohdistaa ja leikkausten sijasta pitää ajatella tehokkuuden parantamista. Tätä keskustelumallia voisi verrata yrityselämään ja monialayritykseen jonka velkaantuminen on hallinnassa, mutta myynti ja tulos sakkaavat monetta vuotta putkeen:

Vaihtoehto A: Talousjohtaja Alexander on sitä mieltä että myynti ei ikinä kasva ja leikkaaminen on ainoa ratkaisu. Suljetaan tehtaita, potkitaan porukkaa pihalle ja ollaan tyytyväisiä pari vuotta. Mutta aleneva myynti polkee taas uuden leikkauskierroksen aina parin vuoden välein.
Vaihtoehto B: Myyntijohtaja Paavo on sitä mieltä että missään nimessä ei leikata ja otetaan lisälainaa ja satsataan se uusiin tuotteisiin ja kampanjoihin. Myynti kasvaakin jonkin verran aluksi, mutta kestävää kasvua ei synny tavaroita dumppaamalla ja nopeasti ollaan taas alkutilanteessa, mutta suuremman velkataakan kanssa. Uusi kierros, sama lopputilanne mutta velkaa on reilusti enemmän
Vaihtoehto C: Toimitusjohtaja Juha ei kommentoi asiaa koska ei ole vielä kerennyt syventyä asiaan, Juha on kuitenkin sitä mieltä että leikata pitää, tai ainakin eilen oli vielä sitä mieltä. Tai niin muut ymmärsivät väärin.

Yritysmaailmassa oikea keino on leikata sieltä mistä se haittaa kasvua vähiten ja investoida sinne mistä kasvu tulee. Nyt jos verrataan poliittiiseen keskusteluun niin yhtään järkevää ja konkreettista kohdistettua ideaa ei oikein ole pöydälle saatu. Oikeastaan ainoa on kehitysavun lopettaminen, joka on selkeä kasvua rajoittamaton säästö vaikka pieni onkin. En ota kantaa onko se moraalisesti oikein vai ei.

 

[Stonewall]

Rakenteista leikkaaminen ei nähdäkseni ole mikään mielipidekysymys, Suomen väestörakenteella ja työssäkäyvien nykyisellä määrällä (ja seuraavat parikymmentä vuotta entisestään pienenevällä määrällä) meillä ei yksinkertaisesti ole varaa ylläpitää nykyisenkaltaista kuntarakennetta ja julkista taloutta.

Totta, mutta tämä ei ole helppoa. Ja jos halutaan ylläpitää jonkinlaista hyvinvointivaltiota, kuten konsensus on, niin vaikeusaste kasvaa. Meillähän tosiaan on kv-vertailuissa jo todetusti tehokas julkinen sektori. Esim. SOTEn onnistuminen voi lisätä vielä tehokkuutta, mutta tosiasiaksi jää, että rakenteiden muuttaminen ei yksinään onnistuessakaan automaattisesti riitä vastaamaan demografia haasteisiin (ellei vaan suurinpiirtein kokonaan lopeteta kaikki ilmaisia ja edullisia palveluja ikääntyvälle väestölle).

Sen takia tuo talouskasvun parantaminen olisi niin tärkeää. Mutta sepä ei ole tosiaan helppoa sekään vientiriippuvaisessa maassa. Ei käy kateeksi ketään päättäjiä, jotka näihin talkoihin lähtevät

 

[mjr]

Kyllä mä uskon, että Sipilä tämän tiedostaa. Sen enempää vain sinulle tätä osoittamatta, hiukan välillä häiritsee se, että noihin sangen vaikutusvaltaiseen asemaan päässeisiin poliitikkoihin suhtaudutaan asiassa kuin asiassa siten, että he olisivat jotenkin totaalisen pihalla realiteeteista. Kiva-Juha on kuitenkin yritysmaailman konkari ja toiminut myös politiikassa vuosia, vaikkei siinä niin meritoitunut olekaan. Ja onko lopulta huono, että joku pitkästä aikaa paukuttaisi hiukan nyrkkiä pöytään hallituksessa?

Kuule, kyllä tuo sinun allekirjoituksesi on ihan pätevä nykymaailmassakin. Kun katsoo viimeisiä pääministereitämme niin voi taivahan alla. Anyway, sinussa ehkä herättää luottamusta tuo (melko maltillinen) arvokonservatiivisuus ja rauhansanalaisuus, mutta nekään eivät oikein sinänsä pätevöitä valtiomieheyteen. Ja vaikea sanoa mikä pätevöittää, ehkäpä tietty päättäväinen tilanteen tasalle nouseminen, ja tätä ei voi kokeilla (ainakaan Sipilän kohdalla) ennenkuin itse tilanteessa. Kuten Martti Ahtisaari syvällisesti totesi niin kakun todiste on sen syömisessä. Vaalien jälkeen sitten näemme mikä arpa nousi.

Taloudesta en jaksa vääntää, näillä mennään - sen nyt kysyn, että yllättäisikö sinua tieto, että Suomen taloudellisilla vaikeuksilla ei ole juuri mitään tekemistä valtiontalouden alijäämän kanssa? Se ei nykytilanteessa korreloi talouskasvun kanssa - tai, no, totta puhuen korreloi lähinnä positiivisesti, mutta aiheuttaisi liikaa kognitiivista dissonanssia edes mainita tälläistä epähienoa joskin empiiristä seikkaa. Normaalissa tilanteessa korkopolitiikka riittää ohjailemaan kysyntää ja investointeja, mutta nyt korot ovat nollassa tai negatiivisia, eikä sekään ole auttanut, kun olemme 30-luvun tyyppisessä kysyntälamassa tai -taantumassa. Tästä joku Keynes jotain joskus kirjoitti, mutta on kuulemma niin last season, ettei kukaan edes muista, mutta onneksi on Ayn Rand.

 

[mjr]

Yritysmaailmassa oikea keino on leikata sieltä mistä se haittaa kasvua vähiten ja investoida sinne mistä kasvu tulee. Nyt jos verrataan poliittiiseen keskusteluun niin yhtään järkevää ja konkreettista kohdistettua ideaa ei oikein ole pöydälle saatu. Oikeastaan ainoa on kehitysavun lopettaminen, joka on selkeä kasvua rajoittamaton säästö vaikka pieni onkin. En ota kantaa onko se moraalisesti oikein vai ei.

Tietysti nämä vaihtoehdot tulee yhdistää: eliminoida syömävelka, mutta ottaa investointivelkaa. Syömävelka pahasta, halpa investointivelka hyvästä.

Mutta tosiaan, valtiontalouden alijäämä ei siis ole syynä tähän taantumaan vaan kysynnän ja investointien heikkous, mikä heijastuu sosiaalimenoihin ja verokertymään. Ei syy, seuraus. Minusta koko eurooppalainen talouskeskustelu on ollut uskomatonta sontaa eurokriisistä lähtien eli siitä lähtien kun myytiin ajatus pankkituesta Kreikka-tukena ja siis propagandistisesti valehdeltiin eurooppalaiselle yleisölle, mikä valehtelu on toiminut kuin junan vessa. Notta ei viitsisi edes ajatella koko keskustelua.

 

[Tuamas]

Totta, mutta tämä ei ole helppoa. Ja jos halutaan ylläpitää jonkinlaista hyvinvointivaltiota, kuten konsensus on, niin vaikeusaste kasvaa. Meillähän tosiaan on kv-vertailuissa jo todetusti tehokas julkinen sektori. Esim. SOTEn onnistuminen voi lisätä vielä tehokkuutta, mutta tosiasiaksi jää, että rakenteiden muuttaminen ei yksinään onnistuessakaan automaattisesti riitä vastaamaan demografia haasteisiin (ellei vaan suurinpiirtein kokonaan lopeteta kaikki ilmaisia ja edullisia palveluja ikääntyvälle väestölle).

Sen takia tuo talouskasvun parantaminen olisi niin tärkeää. Mutta sepä ei ole tosiaan helppoa sekään vientiriippuvaisessa maassa. Ei käy kateeksi ketään päättäjiä, jotka näihin talkoihin lähtevät

Ei se helppoa olekaan, jos se olisi helppoa niin se olisi jo tehty.

Meillä on toki kohtuullisen tehokas julkinen sektori, mutta tässäkin on päällekkäisiä rakenteita sekä byrokratiaa jota karsimalla päästään tehokkaampaan järjestelmään.

Itsellä näistä ensimmäisenä mielessä ovat juurikin SOTE, jossa nykyinen malli joissa kunnilla on perusterveydenhuollon järjestämisvastuu on täysin idioottimainen nykymaailmassa.
Tästä on ollut (ja on SOTE-ratkaisun valmistumiseen asti) suoria sekä epäsuoria kuluja sekä epätasa-arvoisuutta, kun ne pienten kuntien pamput päättävät vajavaisella kompetenssilla noin tärkeistä asioista ja isoista rahoista.
Seurauksena Suomessa on mm. satoja terveydenhuollon tietojärjestelmiä jotka eivät toimi keskenään, kansalaiset eriarvoisessa asemassa sen suhteen kuinka helposti perusterveydenhuolto on saatavissa (osa kunnista osaa ja pystyy hoitamaan terveydenhuollon, osalla tökkii melko pahasti), hoitoketju perusterveydenhuollosta erikoispuolelle tökkii ja lääkärit (erityisesti vuokralääkärejä välittävät kansainväliset toimijat kuten Attendo) vievät pienempiä kuntia (toki Porissakin tilanne on sama, vaikka on kunnista suurimmasta päästä) kuin litran mittaa.

Ei ihan heti tule mieleen mikä on ollut visio siinä kun taannoin on tehty päätös, että eriytetään perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito, kuntapäättäjät ovat päässeet sähläämään aivan liian kauan aivan liian isojen rahojen kanssa.

 

[Unkka]

Sinänsähän "elvyttämisvaraa" Suomella on runsaastikin ja investointeja pahasti rapistuvaan infraan olisi käytännössä pakko tehdä, eikä muutama toimintaedellytyksiä boostaava suurhankekaan olisi tässä tilanteessa pahitteeksi (Jäämeren ratayhteys nyt ensimmäisenä pompsahtaa mieleen).

Jäämeren ratayhteyden rakentaminen ei ole nyky Suomessa realistinen ajatus, vaikka olisikin järkevä hanke. Lappi on poronhoitoaluetta ja pommitettu täyteen Natura-alueita. Ei tule koskaan toteutumaan. Kaikkea vastustavat vihreät ja vasemmistoliitto pitävät tästä huolen.

 

[Toejoen Veikko]

Pääministerinä Sipilä, valtiovarainministeri Rinne, ulkoministeri Soini, sisäministeri Räsänen, työ- ja elinkeinoministeri Pekkarinen, puolustusministeri JNiinistö, kuntaministeri Tiilikainen, ulkomaankauppaministeri Tuomioja jne.

Neljän edustajan KD:lla ei ole mielestäni mitään virkaa hallituksessa.
Vaikka J. Niinistö olisikin mielestäni sopiva henkilö puolustusministeriksi, niin voi olla, että itänaapurin media käyttäisi omassa propagandassaan hyväkseen Niinistön kannanotot Karjalan palauttamiseksi.

 

[Walrus21]

Olen aiemmin äänestänyt RKP:tä ja tälläkin kertaa ääneni piti mennä siihen osoitteeseen. Nyt on kuitenkin alkanut risomaan oikein toden teolla nuo Haglundin "katson lapsiani silmiin"-jutut, että saatan harkita jotain muuta puoluetta.

Jotenkin käsittämätöntä, että puoluejohtajat eivät tunnu ymmärtävän kotitalouden -ja valtiontalouden velkaantumisten eroa. Tukholman yliopiston asiantuntija onneksi näpäyttikin näille tolloille, että valtion velkoja ei makseta missään kuvitteellisessa perintätilanteessa. Tähän perään tulikin sitten jotain Kreikka-vertauksia toimittajilta, jotka olivat tuttuun tapaan aika pihalla.

Stubb vaikuttaa ehkä jopa kaikista hölmöimmältä puoluejohtajista. Niinistö on mielestäni Arhinmäen ohella ollut parhaassa vireessä, vaikka toki ympäristökysymyksissä onkin täysin kuutamolla.

Aika mystistä, että suurin osa puoluejohtajista olisi jatkamassa leikkauslinjaa, vaikka Suomi saa jatkuvasti lähes korotonta lainaa eikä lainan suhteellinen määrä ole vielä lainkaan hälyyttävä.

 

[Tuamas]

Jotenkin käsittämätöntä, että puoluejohtajat eivät tunnu ymmärtävän kotitalouden -ja valtiontalouden velkaantumisten eroa. Tukholman yliopiston asiantuntija onneksi näpäyttikin näille tolloille, että valtion velkoja ei makseta missään kuvitteellisessa perintätilanteessa. Tähän perään tulikin sitten jotain Kreikka-vertauksia toimittajilta, jotka olivat tuttuun tapaan aika pihalla.
...

Aika mystistä, että suurin osa puoluejohtajista olisi jatkamassa leikkauslinjaa, vaikka Suomi saa jatkuvasti lähes korotonta lainaa eikä lainan suhteellinen määrä ole vielä lainkaan hälyyttävä.

Suomen tapauksessa on kaksi asiaa, joiden takia nämä vertaukset eivät oikein toimi.
A) Suomen valtion velkaantumistahti on tällä hetkellä raju, vielä velkamäärä ei ole paha, mutta kasvuvauhti on kestämätön.
B) Velkaantuminen johtuu syömävelasta, olisi täysin eri asia jos kasvava velkapotti olisi edes vähän alusta investoitu elvytykseen.

Suomen tulevaisuus on joka tapauksessa haasteellinen (työikäisten osuus väestöstä tulee laskemaan seuraavat parikymmentä vuotta ja väestö ikääntyy, ts.terveydenhuoltokulut kasvavat vääjäämättä ja julkista taloutta rahoittamassa on entistä pienempi kansanosa), jolloin velkaantuminen syömävelkaa ottamalla on tällä hetkellä melkolailla vastuutonta.

Osansa tässä on toki myös pyramidihuijauksessa nimeltä Tyel, jossa suuret ikäluokat ovat huijanneet meidät nuoremmat ikäluokat maksamaan viulut, kun ovat itse loisineet työelämässä olemattomien eläkemaksujen kanssa (70-luvulla maksuprosentti ~6%, nyt saatiin 25% rikki tänä vuonna).
Sivu- ja sosiaalikulut mainitaan aina työllistämisen esteinä, näistä Tyel on 25 % palkasta, joka on ylivoimaisesti suurin yksittäinen erä, mutta asialle ei kukaan ole ajatellut tehdä mitään.