Eduskuntavaalit 2015

[SergeiK]

Oleellisin pointti tässä onkin se, että onko Suomen julkisen sektorin koko ongelma vai onko se ongelma sittenkin yksityisen sektorin koko?

Varmaan molemmat. Julkissektori on liian iso yksityisen kannettavaksi ja sitä voi lähteä ratkomaan kahdella tapaa 1) pienentämällä julkissektoria 2) pyrkiä kasvattamaan yksityissektoria

Iso riski tälläisessä puheessa on se aattellinen ajatus että ulkoistamalla palvelut saamme säästöjä. Jos käytämme palveluun tänään 100 yksikköä ja päätämme ulkoistaa toiminnan niin samaan hommaan pitää mennä vähemmän kuin 100 yksikköä ja pitää olla varma ettei seuraavalla Rfp-kierroksella jouduta maksamaan vähintään 200 yksikköä.

Elinalepomäille julkissektori näyttäytyy hunajapurkkina josta julkkissektoria lähellä olevat yritykset voi ammentaa rahaa loputtomasti. Tämä kuppaus onnistuu, koska julkissektori ei osaa - eikä lainsäädännön takia pysty - ostamaan.

Omassa sosiaalisessa kuplassani suurimmat Kokoomus-henkiset yrittäjät ovat sellaisia tyyppejä jotka toimivat alalla jossa asiakaana on ainoastaan veronmaksajien sponsaama toiminta.

 

[Jymäkkä]

Julkisella puolella on tehostamisen varaa, se on ihan selvä. Mutta: Totuus on, että isot rahat julkisella puolella ovat terveydenhoidossa, koulutuksessa, työttömyysturvassa ja eläkkeissä. Jos isoja säästöjä halutaan, niin säästöt myös revitään pääosin näistä. Puheet miljardisäästöistä paperinpyörittäjien määrää vähentämällä ovat pahemman laatuista populismia vailla totuuspohjaa.

Koko julkisten palvelujen kirjo pitäisi nyt kammata läpi, ja päättää, mitkä niistä on syytä säilyttää. Julkisen puolen tehtäviä on ajan saatossa pääosin lisätty, ja nyt on tullut raja vastaan, ja on aika luopua jostakin.

 

[Major Julli]

Niinno, silloin kivikautisella velkapelkoajalla (puhun nyt ihan 1900-luvusta) myöskin ulosottoviraston ovet kävivät huomattavasti harvemmin ja maksuhäiriömerkintöjä tehtiin paljon vähemmän, kun velkarahaa ei työnnetty joka tuutista. Mutta onneksi nyt on paremmin.

Ei velanotossa sinänsä pelättävää ole, mutta mihin se raha laitetaan ja velkaantumistahti. Siinäpä ne pääseikat. Raatikainen on umpikommunisti, joka elää taikaseinämaailmassa. Arhinmäki puhui miinusmerkkisestä velasta eli otetaan velkaa, mehän tienataan tällä! Ja eikun pystyttämään uusia julkisia höpöhöpö-projekteja ja ruvetaan hoitamaan Putlerliiton tautisia, joita olisi alettu roudaamaan kolmessa tuurissa Vaalimaalle ja potkaistu rahan yli ilman papereita. Onneksi oli Kari Rajamäki ja isot kivespussit.

Se kertoo paljon, että emme saa yhtä lastensairaalaa rakennettua verorahoista ja samaan aikaan velkatahti kiihtyy, luottoluokitukset on paukkumassa ja velkarahaa pumpataan ulospäin, lisääntyvällä kiihkolla vaan halutaan lisää ylimääräisiä velvotteita. Joku tolkku maailmanparannusvimmaan, niin siitä se lähtee.

Tuossa menee nyt vähän puurot ja vellit sekaisin. Sotket yksilötasoa kansantalouteen ja kulutusta julkisiin palveluihin. Lisäksi menee pikavipit, investoinnit ja asuntolainat sekaisin. Rahan laittaminen tyhmään ja turhaan julkisessa rahankäytössä on aina syvältä, oli se raha saatu velkana tai muuten.

Velan perusfunktio on tarjota rahoitusta niille, joilta puuttuu pääomaa muttei velanmaksukykyä. Samalla se tarjoaa niille joilla on ylimääräistä pääomaa mahdollisuuden tienata tuolla ylimääräisellä pääomalla. Valtiotasolla on kyseenalaista tienataanko tuolla velanotolla lisää tulevaisuudessa, mutta yksityisen yrityksen ollessa kyseessä yleensä aina tienataan, Kansantalouden kasvun kannalta asuntolainan lyhennys on pahempi vuoto kuin kulutusluotot.

 

[MPN]

eli mitään 100% varmaa ei kukaan pysty sanomaan. Suomihan voi olla vaikka sodassa 10 vuoden sisällä.

Pystyn sanomaan 100% varmaksi että nykyinen veronkorotusten linja ei tule auttamaan. On kaksi realistista vaihtoehtoa:
A) Leikataan veroja ja julkista sektoria, ilman lisävelkaa
B) Leikataan veroja ja lyödään velkarahalla julkisen sektorin kautta lisää rahaa pyörimään.

Tässä kohtaa ei mielestäni ole muita vaihtoehtoja, veronkorotukset tappavat kansantaloutta kiihtyvällä tahdilla. 1%-yksikön korotus ei kuulosta hirmuiselta mutta jos kokonaisverotus pyörii siellä 50% kieppeillä, tuo prosenttiyksikkö leikkaakin jo 2% käytettävissä olevasta rahasta. Sama kun laitetaan vielä yrittäjien hintoihin, niin 4% käytettävissä olevista rahoista katoaa. Tuolla on kuitenkin vaikutusta pitkällä tähtäimellä.

 

[TosiFani]

Nyt en ole ihan varma ymmärsinkö pointin. Eli meillä on yksi maailman parhaista terveydenhuoltojärjestelmistä, ja sinusta siitä pitäisi leikata, koska se on niin hyvä, että siitä on varaa leikata?

Ilmeisesti sinun sisälukutaitosi on jostain syystä ruosteessa.

... Yksikään puolue ei halua leikata lasten sairaanhoidosta tai vanhustenhuollosta. Kepulaista Suomea puolustavat haluavat luoda tällaisen mielikuvan, jotta he pystyisivät säilyttämään mahdollisimman monta saavutettua etua...

Terveydenhoidossa on varaa tehostamiseen esim. tietotekniikan osalta, mutta väitteesi, että oikeistolaiset haluaisivat leikata lasten sairaanhoidosta, on kepulaista populismia. Tarkoituksena on vaan sumuttaa ihmisiä, jotta saavutetut edut säilyisivät.

Olen @Jymäkkä n kanssa samaa mieltä julkisen sektorin läpi käymisestä. Olen tosin hyvin kyyninen tämän onnistumisen suhteen, poliitikot tuskin tähän pystyvät. Suomessa pitäisi käydä selkeä arvokeskustelu, jonka pohjalta laitettaisiin yhteiskunnan palvelut arvojärjestykseen. Ja hoidetaan ne palvelut, joihin meillä on varaa.

 

[dana77]

Tämäkin on aivan totta, mutta suuren osan tuosta selittää se, että meillä viimeinen työttömyysaalto kohdistui nimenomaan yksityiseen sektoriin. Näin ollen yksityisellä sektorilla töskentelevien sekä suhteellinen että absoluuttinen määrä on meillä vastikään reilusti laskenut. Nyt kun tehdään vertailuja, niin otetaanko tämä toistaiseksi toivottavasti hetkellinen tilanne pitkäaikaisen politiikan perustaksi?

Kun katsotaan miten työttömyys on kehittynyt, niin se on vain vuosina 2006-09 ollut merkittävästi parempi kuin nyt (viimeisen kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla).
Työttömyys Euroopassa (kuukausittainen)-Google Public Data Explorer

Vaikka työttömyyttä saataisiin prosentilla-puolellatoista laskettua, niin emme ole lähelläkään Ruotsin tasoa.

 

[mjr]

Velka on mielestäni kyllä melkoisen suuri ongelma: yksityistalouksien ja yritysten velka. Pääomien vapauttamisen jälkeen juuri nämä ovat räjähtäneet käsiin teollisessa maailmassa, ei niinkään julkinen velka, mikä yleensä ei normaalilla keskuspankilla varustetulle talousalueelle ole suuri ongelma, muuten kuin poikkeustapauksissa. Velkarahalla on paljolti pidetty yllä yksityistä kulutusta, eivätkä viime vuosien keskuspankki-elvytytykset, vaikka sinänsä oikeaoppiset, tätä tilannetta suinkaan helpota vaan päinvastoin. Jotenkin näkisi, että horisontissa taas tavalla tai toisella kummittelee suuren inflaation ja pääomien sulamisen aikakausi. Ehkä sitten kapitalismi ei pysty itsesäätelyyn (vaikka ihan hyvin pystyikin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä) vaan tarvitsee näitä syviä systeemikriisejä tasaisin väliajoin.

 

[dana77]

Siihen, että taantuma ja euroalueen lama tuskin tulevat olemaan pysyviä olotiloja Euroopassa tai maailmantaloudessa. Sen sijaan hitaan talouskasvun aika Suomessa on se todennäköisin skenaario tulevina vuosikymmeninä.

Hyvin hidas talouskasvu (eli sellainen jossa nyt elämme tai ainakin viime vuonne elimme) on minun nähdäkseni hyvinkin realistinen vaihtoehto. Talouskasvu kun perustuu loppupelistä globaaliin kilpailukykyyn. Joskus 80-luvulla kun itäeurooppaa ja Aasia kahlitsi komminismi elimme suljetussa ympäristössä, jossa länsi-euroopassa kysyntä ja tarjonta korreloivat vahvasti keskenään. Nyt tilanne on erilainen. Vaikka maailman talous kasvaisi, niin se ei tarkoita että meidänkin taloutemme kasvaisi jos emme kilpailussa pärjää. Nyt siinä kilpailussa ovat mukana selvästi edullisemmat maat, joiden koulutustaso kasvaa jatkuvasti eli ne tulevat yhä useammalle lähtölinjalle mukaan.

On tätä Japanissakin nähty ettei talouskasvu ole mikään itsestäänselvyys.

 

[mjr]

Hyvin hidas talouskasvu (eli sellainen jossa nyt elämme tai ainakin viime vuonne elimme) on minun nähdäkseni hyvinkin realistinen vaihtoehto. Talouskasvu kun perustuu loppupelistä globaaliin kilpailukykyyn. Joskus 80-luvulla kun itäeurooppaa ja Aasia kahlitsi komminismi elimme suljetussa ympäristössä, jossa länsi-euroopassa kysyntä ja tarjonta korreloivat vahvasti keskenään. Nyt tilanne on erilainen. Vaikka maailman talous kasvaisi, niin se ei tarkoita että meidänkin taloutemme kasvaisi jos emme kilpailussa pärjää. Nyt siinä kilpailussa ovat mukana selvästi edullisemmat maat, joiden koulutustaso kasvaa jatkuvasti eli ne tulevat yhä useammalle lähtölinjalle mukaan.

On tätä Japanissakin nähty ettei talouskasvu ole mikään itsestäänselvyys.

Japanin suhteen on myös muistettava sen poikkeuksellisen huono demografinen kehitys, mihin suhteutettuna sen talouskasvu ei ole ollut ihan niin lohdutonta kuin miltä tilastot antavat ymmärtää. Anyway, olisin hieman eri mieltä tuosta, ettei maailmantalouden kokonaiskasvu näkyisi meilläkin. Varmasti vakiintuneiden talouksien suhteellinen osuus jatkuvasti pienentyy, mutta on vaikea nähdä, että kokonaistalouskasvun jatkuessa meillä tapahtuisi absoluuttista talouden supistumista.

 

[dana77]

Oleellisin pointti tässä onkin se, että onko Suomen julkisen sektorin koko ongelma vai onko se ongelma sittenkin yksityisen sektorin koko? Taloustieteellisesti ilmaistuna yksityisen kysynnän puute, johon voidaan nimenomaan vaikuttaa julkisen kysynnän kautta - rajuilla leikkauksilla syöstään paitsi julkiset palvelut/hyvinvointivaltio vaikeuksiin, myös entisestään syvennetään yksityisen sektorin heikkoa kysyntätilannetta. Ruotsin esimerkki osoittaa siis, että Suomen ongelma ei ole julkisen sektorin koko. Nyt jopa Anders Borg myöntää tämän - Suomen kokoomus ei koska haluaa ideologisesti leikata hyvinvointivaltiota.

Tästä nyt on kanssasi väitelty sivutolkulla muissa ketjuissa, joten mitään pitkää keskustelua lienee turha tässä alkaa käymään.

Se on tosiaan moneen kertaan todettu, että on mielipide-asia että häviääkö joukkue kiekkopelin siksi että se tekee liian vähän maaleja vai siksi että se päästää niitä liikaa.

Tottakai yksityisen sektorin kasvattaminen olisi paras mahdollinen ratkaisu, mutta sitähän on yritetty aina ja tulokset ovat olleet heikohkot. Minä taisin tämän jo kertaalleen Sinulle laskea. Suomen BKT:n pitäisi olla 20 Mrd suurempi ja siihen ei millään valtion miljardienkaan veden kaivoon kantamilla elvytyksillä päästä.

Tosiasia siis on, että tällä hetkellä yhtälö ei Suomessa toimi. Täällä teoria että julkinen kysyntä stimuloisi yksityisen sektorin kysyntätilannetta, siinä määrin että se rahoittaisi itsensä ei päivänselvästi toimi. Jos se näin tekisi, niin emme tietenkään tekisi nykyisen kaltaista 6-7 miljardin persnettoa per vuosi, kuten nyt tapahtuu.

Ruotsin esimerkki kertoo, että siellä yksityisen sektorin koko on suurempi kuin meillä ja lopputulos on kokonaisuuden kannalta parempi. Julkisen sektorin koko ei ole toki ainoa tekijä, mutta sieltä aletaan mallia ottamaan, niin julkisen sektorin kasvattaminen se keino ei ole.

 

[dana77]

Japanin suhteen on myös muistettava sen poikkeuksellisen huono demografinen kehitys, mihin suhteutettuna sen talouskasvu ei ole ollut ihan niin lohdutonta kuin miltä tilastot antavat ymmärtää. Anyway, olisin hieman eri mieltä tuosta, ettei maailmantalouden kokonaiskasvu näkyisi meilläkin. Varmasti vakiintuneiden talouksien suhteellinen osuus jatkuvasti pienentyy, mutta on vaikea nähdä, että kokonaistalouskasvun jatkuessa meillä tapahtuisi absoluuttista talouden supistumista.

Tuo mitä sanoin Japanin demografisesta kehityksestä on totta, mutta Suomen ennustettu demografinen kehitys on myös kohtuullisen synkkä.

Oma arvioni maailmantalouden kasvusta ja meidän tilanteesta sisälsi konditionaalin, eli en sanonut etteikö se meillä voisi näkyä. Varmaa se ei ole. Vaikka asiasta on vaikea ajantasaisia tilastoja löytää, niin eiköhän maailmantalous ole vuosia 2008-09 lukuunottamatta kasvanut joka vuosi. Sieltä täällä on lamoja nähty (esim 1990-94)
https://gailtheactuary.files.wordpress.com/2011/11/world-real-gdp-by-area-v2.png

Hidas kasvu taisi olla oma ennusteeni.

 

[olkikuukkeli]

Julkisella puolella on tehostamisen varaa, se on ihan selvä. Mutta: Totuus on, että isot rahat julkisella puolella ovat terveydenhoidossa, koulutuksessa, työttömyysturvassa ja eläkkeissä. Jos isoja säästöjä halutaan, niin säästöt myös revitään pääosin näistä. Puheet miljardisäästöistä paperinpyörittäjien määrää vähentämällä ovat pahemman laatuista populismia vailla totuuspohjaa.

Ns. juustohöylällä tosiaan saadaan mielenkiintoisia aikaan kun puhutaan aloista, joissa palkkakustannukset muodostavat ylivoimaisen enemmistön kuluista. Esim. Oulun koululeikkaukset näkyivät käytännössä opetuksen laadusta ja määrästä karsimisena, samoin varhaiskasvatuksen puolella ollaan siirrytty "selviämismoodiin", eli kaikki korulauseet kannattaa kyllä vanhempienkin unohtaa päiväkotitiedotuksia lukiessa. Useampia burnout-tapauksiakin löytyy lähipiiristä nimenomaan varhaiskasvatuspuolelta(!!!), eli kyllä sitä kannattavuuttakin kannattaa pitkällä aikavälillä kyseenalaistaa.

Haluaisin mielelläni nähdä yksityiskohtaisia rakennemuutospaketteja. Kulujen leikkautuminen ei niissä välttämättä tarvitse olla niin valtavaa, mutta toiminnan tehostaminen (ajamatta työntekijöitä loppuun) esim. päällekkäisyyksiä purkamalla pitäisi oikeasti saattaa alkuun. Samoin kannusteloukkujen purkaminen varmasti toisi boostia yksityissektorille.

Koko julkisten palvelujen kirjo pitäisi nyt kammata läpi, ja päättää, mitkä niistä on syytä säilyttää. Julkisen puolen tehtäviä on ajan saatossa pääosin lisätty, ja nyt on tullut raja vastaan, ja on aika luopua jostakin.

Olen kyllä tästä samaa mieltä. On olemassa tietty historiallinen polku joka on johtanut nykytilanteeseen ja sitä pitäisi nyt vähän kerrata ja arvioida.

 

[penaz]

Professori Matti Wiberg sanoin tänään Ylen radiouutisissa, että Ylen vaalitutkimuksen mukaan persujen eduskuntavaaliehdokkat ovat vielä kristillisdemokraattejakin konservatiivisempia. Wiberg oli tuosta yllättynyt, minä en.

 

[mjr]

Professori Matti Wiberg sanoin tänään Ylen radiouutisissa, että Ylen vaalitutkimuksen mukaan persujen eduskuntavaaliehdokkat ovat vielä kristillisdemokraattejakin konservatiivisempia. Wiberg oli tuosta yllättynyt, minä en.

Tuo YLE:n kartoitus on kyllä kiinnostava - huvikseni vertailin Keskustan ehdokkaiden konservatiivisuutta Helsingissä ja Vaasan vaalipiirissä. Oli pikkuusen eroa arvoissa: Helsingissä lähes kaikki arvoliberaaleja, Vaasan vaalipiirissä lähes kaikki arvokonservatiiveja. Neljän suuren puolueen ehdokkaat muodostavat kiinnostavan kuvion: Kokoomus on hieman erillään arvo- ja talousliberaalina puolueena. SDP on selvästi maltillisen arvoliberaali, mutta talouspoliittisesti hieman lähempänä Keskustaa kuin Kokoomus. PS on tavallaan Keskustan vielä arvokonservatiivisempi pikkuveli, mutta ei juuri poikkea siitä talouspoliittisesti.

Kuka on oikeistolaisin, kuka liberaalein? – Katso, miten ehdokkaasi asettuu poliittiselle nelikentälle | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Major Julli]

Velka on mielestäni kyllä melkoisen suuri ongelma: yksityistalouksien ja yritysten velka. Pääomien vapauttamisen jälkeen juuri nämä ovat räjähtäneet käsiin teollisessa maailmassa, ei niinkään julkinen velka, mikä yleensä ei normaalilla keskuspankilla varustetulle talousalueelle ole suuri ongelma, muuten kuin poikkeustapauksissa. Velkarahalla on paljolti pidetty yllä yksityistä kulutusta, eivätkä viime vuosien keskuspankki-elvytytykset, vaikka sinänsä oikeaoppiset, tätä tilannetta suinkaan helpota vaan päinvastoin. Jotenkin näkisi, että horisontissa taas tavalla tai toisella kummittelee suuren inflaation ja pääomien sulamisen aikakausi. Ehkä sitten kapitalismi ei pysty itsesäätelyyn (vaikka ihan hyvin pystyikin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä) vaan tarvitsee näitä syviä systeemikriisejä tasaisin väliajoin.

Velan osalta ongelma ydin on sen takaisinmaksukyky. Maissa joissa asuntoveloista ei makseta kuin korot on asuntokuplien puhkeamisilla suuri merkitys. Suomi ei kuulu tähän joukkoon, elikkä tällä kertaa ihan oikeasti ei koske Suomea. Ja mielenkiinnosta kysyn millä mekanismilla hyperinflaatio iskisi nykymaailmaan päälle? Tähän saakka nämä hyperinflaatiotapaukset ovat olleet rajattuja alueellisesti kuten Saksa tai Argentiina ja hyvin lyhytkestoisia tapahtumia.

 

[mjr]

Velan osalta ongelma ydin on sen takaisinmaksukyky. Maissa joissa asuntoveloista ei makseta kuin korot on asuntokuplien puhkeamisilla suuri merkitys. Suomi ei kuulu tähän joukkoon, elikkä tällä kertaa ihan oikeasti ei koske Suomea. Ja mielenkiinnosta kysyn millä mekanismilla hyperinflaatio iskisi nykymaailmaan päälle? Tähän saakka nämä hyperinflaatiotapaukset ovat olleet rajattuja alueellisesti kuten Saksa tai Argentiina ja hyvin lyhytkestoisia tapahtumia.

En puhu hyperinflaatiosta vaan "suuresta inflaatiosta". Epäilisin että laaja aseellinen konflikti tai sitten sisäiset levottomuudet monissa maissa tai kummatkin. (Tämä nyt on tietysti sangen spekulatiivista, mutta on vaikea nähdä, että tämä nykyinen kehitys kohti pääoman yhä suurempaa painoarvoa jatkuisi loputtomiin tai että se vaimentuisi hallitusti.)

 

[Major Julli]

En puhu hyperinflaatiosta vaan "suuresta inflaatiosta". Epäilisin että laaja aseellinen konflikti tai sitten sisäiset levottomuudet monissa maissa tai kummatkin. (Tämä nyt on tietysti sangen spekulatiivista, mutta on vaikea nähdä, että tämä nykyinen kehitys kohti pääoman yhä suurempaa painoarvoa jatkuisi loputtomiin tai että se vaimentuisi hallitusti.)

Rahan arvoon vaikuttaa paljon talouskasvu ja resurssien riittävyys. Kuinka hallitusti tämä suhde säätyy on tosiaankin arvoitus. Lähinnä kyselin sen vuoksi että näitä kultakanta ja petrodollari-juttuja liikkuu aika ajoin keskusteluissa.

 

[mjr]

Rahan arvoon vaikuttaa paljon talouskasvu ja resurssien riittävyys. Kuinka hallitusti tämä suhde säätyy on tosiaankin arvoitus. Lähinnä kyselin sen vuoksi että näitä kultakanta ja petrodollari-juttuja liikkuu aika ajoin keskusteluissa.

Niin, se on puhdasta hörhöyttä. Nykytalous tarvitsisi suurempaa, mutta silti maltillista inflaatiota joka tapauksessa: jokin 4-6% pistäisi kummasti vauhtia tuottamattomana makaavaan pääomaan... Epäilisin että mitä kauemmin rämmimme tässä deflaation tai lähes-deflaation suossa niin sitä suurempi on vastareaktio toiseen suuntaan, ja mahdollisesti se on sitten epäterveen suuri.

 

[Pavlovin Koira]

Tänään muuten tulee taas aivan huikeaa tykitystä TV1 klo 21 alkaen! Studio täynnä kylähulluja perinteisessä pienpuoluetentissä. On muuten ainoa vaalitentti mitä aion näissä kekkereissä väijyä. Toivottavasti saavat pelattua välierät pois siihen mennessä.

 

[Stonewall]

Ilmeisesti sinun sisälukutaitosi on jostain syystä ruosteessa.


Terveydenhoidossa on varaa tehostamiseen esim. tietotekniikan osalta, mutta väitteesi, että oikeistolaiset haluaisivat leikata lasten sairaanhoidosta, on kepulaista populismia. Tarkoituksena on vaan sumuttaa ihmisiä, jotta saavutetut edut säilyisivät.

Olen @Jymäkkä n kanssa samaa mieltä julkisen sektorin läpi käymisestä. Olen tosin hyvin kyyninen tämän onnistumisen suhteen, poliitikot tuskin tähän pystyvät. Suomessa pitäisi käydä selkeä arvokeskustelu, jonka pohjalta laitettaisiin yhteiskunnan palvelut arvojärjestykseen. Ja hoidetaan ne palvelut, joihin meillä on varaa.

Voi olla, että sisälukutaidossani on kehittämisen varaa. Mutta pikkuisen on sellainen olo, että pata kattilaa soimaa. Missään en väittänyt, että oikeisto haluaisi leikata lasten sairaanhoidosta. Totesin, että osa oikeistosta haluaa pienentää julkista sektoria ideologisista syistä, ja se on mahdollista koska heidän ei tarvitse välittää hyvinvointipalveluista, kun on varaa mm. viedä lapset yksityiseen sairaanhoitoon.

Yleisemmin välillä tuntuu, että osalla oikeistoa on ideologinen halu pienentää julkinen sektori olemattomaksi riippumatta siitä onko tehokasta vai ei. Hyvin toimeentulevat eivät tietenkään tarvitse mitään turvaverkkoja. Lapset voidaan hoitaa yksityisellä lääkärillä ja parhaillaan varmasti kouluttaakin yksityisesti. Sosiaaliturvalla tai hyvinvointivaltiolla ei ole heille paljon annettavaa, joten se joutaa mennä.

Eli kun väität minun väittäneen oikeistolaisten haluavan leikata lapsilta, niin tosiasiassa minä en tarkalleen ihan tuota väittänyt. Mutta ei se mitään, muotoiluni olisi voinut olla selvempi. Pyrin vain huomioimaan, että on helpompaa leikata turvaverkoista, jos niitä ei itse tarvitse...Sinällään on selvää, että hyvinvointivaltion leikkaukset koskettavat eniten vähätuloisia ja lapsia.

Mutta yhtä asiaa kummastelen. Olit sitä mieltä, että yksikään puolue ei halua leikata lasten tai vanhusten sairaanhuollosta:

Yksikään puolue ei halua leikata lasten sairaanhoidosta tai vanhustenhuollosta. Kepulaista Suomea puolustavat haluavat luoda tällaisen mielikuvan, jotta he pystyisivät säilyttämään mahdollisimman monta saavutettua etua.

Onko nyt siis käsityksesi, että kaikki puolueet haluavat puolustaa kepulaista Suomea, kun yksikään niistä ei halua leikata lasten sairaanhoidosta jne? Vai onko Keskusta vain onnistunut mielikuvapolitiikassa niin hyvin, että muut eivät vain voi leikata lasten sairaanhoidosta ja vanhustenhuollosta, vaikka haluaisivatkin?

Mitä tulee tuohon julkisen sektorin läpikäymisestä, niin jaan kyllä täysin mm. sinun ja @Jymäkkän mielipiteen. Ja minäkään en usko sieltä ihmeitä löydettävän. Sen takia tuohon toiseen keinoon, eli talouden kasvattamiseen ja siten verotulojen kasvuun ilman veronkorotuksia pitää kiinnittää iso huomio. Toki millään puolueiden vaaliohjelmilla ei ole mitään väliä, niin kauan kun maan talouspolitiikan sanelevat VM:n virkamiehet.

 

[Pavlovin Koira]

Mitä tulee tuohon julkisen sektorin läpikäymisestä, niin jaan kyllä täysin mm. sinun ja @Jymäkkä n mielipiteen. Ja minäkään en usko sieltä ihmeitä löydettävän. Sen takia tuohon toiseen keinoon, eli talouden kasvattamiseen ja siten verotulojen kasvuun ilman veronkorotuksia pitää kiinnittää iso huomio. Toki millään puolueiden vaaliohjelmilla ei ole mitään väliä, niin kauan kun maan talouspolitiikan sanelevat VM:n virkamiehet.

Mutta kun ne keinot kasvun edistämiseen maksavat. Yrityksiä voidaan avittaa lähinnä alentamalla niiden maksamia veroja -> Valtion tulot pienenevät, edellyttää menoleikkauksia tai veronkorotuksia muualta tai lisävelkaantumista (eli ensinmainittuja siirrettynä tulevaisuuteen). Poliitikkojen keskuudessa "luodaan kasvua ja työpaikkoja" -fraasista on tullut jonkinlainen muotihokema jolla vältetään puhumasta ikävistä asioista. Toki voihan se olla että tulee kasvua mikä automaattisesti tasapainottaa taloutta joltain osin. Mutta sen varaan laskeminen on vähän sama kuin suunnittelisi omaa henkilökohtaista talouttaan veikkausvoittojen varaan.

 

[TosiFani]

...Mutta yhtä asiaa kummastelen. Olit sitä mieltä, että yksikään puolue ei halua leikata lasten tai vanhusten sairaanhuollosta:
Onko nyt siis käsityksesi, että kaikki puolueet haluavat puolustaa kepulaista Suomea, kun yksikään niistä ei halua leikata lasten sairaanhoidosta jne? Vai onko Keskusta vain onnistunut mielikuvapolitiikassa niin hyvin, että muut eivät vain voi leikata lasten sairaanhoidosta ja vanhustenhuollosta, vaikka haluaisivatkin?..

Olen alkanut epäillä sinun tarkoitusperiäsi viime aikoina, kirjoitustyylisi viittaa trolliin. Asetat muille sanoja suuhun ja ymmärrät asioita jatkuvasti väärin.

Suomessa pitäisi käydä julkinen arvokeskustelu, jossa käytäisiin läpi yhteiskunnan tehtävät. Tämän jälkeen äänestäjät saisivat päättää, kumpi esimerkiksi on tärkeämpää, uusi lastensairaala vai Lapin pienten kuntien näennäinen itsenäisyys.

 

[Stonewall]

Olen alkanut epäillä sinun tarkoitusperiäsi viime aikoina, kirjoitustyylisi viittaa trolliin. Asetat muille sanoja suuhun ja ymmärrät asioita jatkuvasti väärin.

Suomessa pitäisi käydä julkinen arvokeskustelu, jossa käytäisiin läpi yhteiskunnan tehtävät. Tämän jälkeen äänestäjät saisivat päättää, kumpi esimerkiksi on tärkeämpää, uusi lastensairaala vai Lapin pienten kuntien näennäinen itsenäisyys.

Pikkuisen menee pitkälle tuo väitteesi sanojen laittamisesta suuhun, kun olen tarkasti lainannut sekä omia sanojasi että omia postauksiani. Jos itse kirjoitat että

Yksikään puolue ei halua leikata lasten sairaanhoidosta tai vanhustenhuollosta. Kepulaista Suomea puolustavat haluavat luoda tällaisen mielikuvan, jotta he pystyisivät säilyttämään mahdollisimman monta saavutettua etua.

niin eikös tuo nyt tarkoita, että a) yksikään puolue ei halua leikata sairaanhoidosta tai vanhustenhuollosta ja b) Kepulaista Suomea puolustavat haluavat luoda kuvan, että joku (kuka?) kuitenkin haluaa leikata noista? Jos et sitä tarkoita, niin mitä? Vai eikö tuo teksti olekaan sinulta, jos näin on niin pahoittelen. Äläkä nyt vedä kysymyksistä hernettä nenään, jos ajatuksesi oli joku muu kuin mitä tuosta lainauksessa ensimäisenä luulee lukevansa, niin no big deal, en vaan saanut siitä kiinni, jos se jotakin muuta tarkoittaa. Sen takia kyselin, kun asia ei auennut kertalukemalla. Ymmärrän täysin, jos muotoilusta tulee moniselitteisempi kuin mitä kirjoittaessa on aikonut - näin on käynyt itsellenikin monet kerrat.

Arvokeskustelua kyllä kannatan. Joskin vastakkain voisi laittaa vaikka kumpi on tärkeämpää uusi lastensairaala vai kehitysyhteistyömenojen kasvattaminen kohti 0.7% BKT:stä - ja toki monia asioita.

 

[1stApril]

Olen alkanut epäillä sinun tarkoitusperiäsi viime aikoina, kirjoitustyylisi viittaa trolliin. Asetat muille sanoja suuhun ja ymmärrät asioita jatkuvasti väärin.

Eikös @Stonewall ole tässä viime aikoina ennemminkin laittanut muiden sanoja omaan suuhunsa?

 

[1stApril]

Suomessa pitäisi käydä julkinen arvokeskustelu, jossa käytäisiin läpi yhteiskunnan tehtävät. Tämän jälkeen äänestäjät saisivat päättää, kumpi esimerkiksi on tärkeämpää, uusi lastensairaala vai Lapin pienten kuntien näennäinen itsenäisyys.

Appiukon* kanssa joku ehtoo jutellessa tuli juuri sama asia esille hänen sanomana. Arvokeskustelu.

(*Tiedän varmaksi, että eri henkilkö kuin @TosiFani)