Eduskuntavaalit 2011

[Johannes]

http://192.49.229.35/E2007/s/tulos/lasktila.html
Tutki täältä siffa mikä oli puolueiden kannatus eri vaalipiireissä, kaupungeissa ja kunnissa, niin sinulle selviää eri alueiden puolueiden kannatusprosentit ja jos haluat käyttää kuuluisaa ruutuvihkoasi, niin kirjaa sinne toki kappalemääriä eri äänestäjämääristä, eri puolella Suomea.

Kemijärvi lienee Suomen "italialaisin" äänestysalue, kun siellä v. 2007 eduskuntavaaleissa kepu sai 46,6% äänistä ja vasemmistoliitto 35,3% äänistä. Ei ihme, että esim. Rosso-elokuvassa italialais-mafiamiestä näytellyt Kari Väänänen asuu nykyään Kemijärvellä. Aki Kaurismäen Suomen koti on taas Karkkilassa, jossa taas vasemmistoliitto on ykköspuolue 32,6%:n kannatuksella.

 

[siffa]

Suurella prosentilla viime eduskuntavaaleissa sai Lapin Keskusta 3 kansanedustajaa läpi. Pienellä prosentilla Uusimaan Keskusta sai 4 kansanedustajaa viime vaaleissa eduskuntaan. Johannes korostaa täällä tuota Lapin Keskustan merkitystä, vaikka Uusimaa oli vähintään yhtä tärkeä ellei tärkeämpikin vaalipiiri, kun Keskusta pysyi Suomen suurimpana puolueena. Olennaista Keskustan kannalta oli 2007 se, että kansanedustajia tuli Ahvenanmaata lukuunottamatta kaikista vaalipiireistä, tosin suurimmasta eli Helsingistä vain nykyinen pääministeri Mari Kiviniemi.

 

[Johannes]

Tottakai äänestäjien määrä vaikuttaa vaalipiiristä valittavien kansanedustajien määriin. Muuten voitaisiin perustaa "siffan vaalipiiri" Suomen ainoaksi vaalipiiriksi kepulla olisi 200 kansanedustajaa ja muilla yhteensä 0 kpl. Oletko tällaisen vaalitavan kannattaja siffa.

 

[siffa]

Ei suinkaan kokoomuksen, vaan nimenomaan keskustan ylistämistä.
Joko sinä - vanhana kepulaisena - ymmärsit viestini tarkoituksella väärin, tai sitten minä - sivistymättömänä sosialistina - en osaa ilmaista itseäni.

Minähän olen köyhälistön kasvatti. Vapaussodassa esi-isäni, kaksi torpparia ja rautatieseppä sekä myymälän hoitaja, taistelivat Suomen vapauden puolesta valkoisten joukoissa. Itse elin rautatiekasarmissa suuren perheen lapsena. Kasarmin oja erotti meidät hyvinvoinnista eli kahden maatalon laidunmaista. Ymmärtänet, että en saanut maalaisliittolaista/kepulaista kasvatusta, joten väitteesi kepulaisuudestani ei tietenkään pidä paikkaansa.

Olen avoimesti ilmoittanut täällä olevani kokoomuslainen. Arvostan myös sinua, kun nykyaikana kerrot rehellisesti olevasi sosialisti. Todennäköisesti tulet huomattavasti vauraammasta perheestä kuin minä?

Olen kertonut täällä Maalaisliiton/Keskustan poliittisesta historiasta. Pidän suurena ihmeenä sitä, että Keskusta nousi pohjalaisten Esko Ahon ja Annali Jäätteenmäen johdoilla Suomen suurimmaksi puolueeksi huomioiden maaseudun suuren rakennemuutoksen. Uusmaalainen Matti Vanhanen sai pidettyä Keskustan suurimpana puolueena, mutta pohjalaislähtöisellä Mari Kiviniemellä on iso urakka päästä samaan saavutukseen. Nyt näyttää erittäin hyvältä minun kannaltani katsoen, kun Katainen ja Kiviniemi ovat jättämässä Urpilaisen taaksensa. Maaseudun puolesta puhuja ja Suomen tasapuolista kehittämistä korostava Timo Soini sopii oikein hyvin joukkoon, koska kansan vaatimus näyttää tällä hetkellä olevan PerusS:n nostaminen hallitusvastuuseen.

 

[Johannes]

Uudellamaalla kepu sai vähontään 30% äänistä Askolassa, Karjalohjalla, Nummi-Pusulassa, Pornaisissa ja Pukkilassa. Vasemmistoliitto sai tuttuun tapaan yli 30% äänistä Karkkilassa, 32,6%. Kokoomus jyräsi Espoossa, jossa se sai 40,3% äänistä ja Inkoossa RKP sai 47,2% äänistä. Karjaalla RKP sai 40,1% äänistä ja SDP 33,5%. Kauniaisissa kokoomus sai 38,9% äänistä ja RKP 36,6%. Kirkkonummella kokoomus sai 30,5% äänistä. Lapinjärvellä RKP sai 32,8% äänistä. Liljendal on tosi RKP-kunta, äänimääräprosentti oli v. 2007 72,9%. Loviisassa RKP sai 32% äänistä. Pernajassa RKP sai 52,6% äänistä. Pohjassa SDP sai 40,8% äänistä. Sipoossa RKP sai 39,8% äänistä. Tammisaaressa RKP sai 60% äänistä. Helsingissä kokoomus sai tasan 30% äänistä.

Jos pidetään Etelän ihmisinä Helsinginja Uudenmaan äänestäjiä, niin yli 30%:n kaupunkeja ja kuntia on puolueittain kappalemääräisesti seuraavasti:
RKP 9 kpl
Kepu 5 kpl
Kokoomus 4 kpl
SDP ja vasemmistoliitto 1 kpl
Helsingissä ja Uudellamaalla äänesti 786593 äänestysoikeutettua, joiden ääni hyväksyttiin. Koko maassa äänestäneitä oli 2772799 kpl, joten Helsingin ja Uudenmaan osuus oli 28,36% äänestäneistä. Muu Suomi edustaa n. 71,6% äänestäjistä, ainakin v. 2007, joten turha moittia vaalien lopputuloksesta meitä "etelän" äänstäjiä. Teitä on muualla Suomessa n. 2 miljoonaa äänestäjää ja teillä on valta. Käyttäkää sitä v. 2011 vaaleissa ja äänestäkää Suomelle sen näköinen eduskunta kuin haluatte. Helsingistä valittiin v. 2007 eduskuntaan 21 kansanedustajaa ja Uusimaalta 34 kpl. Muualta Suomesta valittiin 145 kansanedustajaa. Miksi ette äänestä Etelä-Suomea kumoon, jos te saatte valita 72,5% kansanedustajista, kuten v. 2007.

 

[Dynamo]

Miksi ette äänestä Etelä-Suomea kumoon, jos te saatte valita 72,5% kansanedustajista, kuten v. 2007.

Tähän voi vielä lisätä sen faktan, että suuri osa Uudeltamaalta tai Helsingistä tulevista kansanedustajista on kotoisin muualta. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka, mutta mainitsen yhden: Paavo Lipponen. Pääsi eduskuntaan Helsingistä, yritti pakkosiirtää Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan Kuopioon. Paavo lähti Savosta, mutta Savo ei lähtenyt Paavosta.

 

[Johannes]

Asuin avioeroni jälkeen v. 2002-2005 Helsingin Alppilassa, jossa on mm. Linnanmäki. Siellä on väestöstä muualla kuin Helsingissä syntyneitä yli 70%, koska Alppilan väestöstä alle 2% on alle 18-vuotiaita, jotka usein Helsingissäkin ovat syntyneet pääkaupunkiseudulla. Nyt olen ollut v. 2007 alkaen taas naimisissa, joten älkää sinkkunaiset repikö "vaatteitanne" nähdessänne Johanneksen esim. Nordiksella, kun kirjoitin eronneeni v. 2002. : )

 

[Pavlovin Koira]

Tuo käsite "Etelä" muuten vaihtelee suuresti. Monille Etelä = Helsinki (joka pitää sisällään myös Espoon ja Vantaan koska ne ovat olemassa vain pk-seudulla asuville), toisaalla päin Suomea se taas tarkoittaa lähinnä Kolmion Tampere-Turku-H:ki sisään jäävää aluetta, joka tosin nykyään tekee pienen mutkan idässä sulkien sisäänsä myös Lahden. Omaa sukuani asuu jonkin verran Torninjokilaaksossa ja siellä monet pitävät oululaisiakin "etelän herroina".

Minua on aina ihmetyttänyt kun Kärppäfanit kajauttavat playoffeissa huudon "Pohjoineeen!". Eihän Oulu ole pohjoista vaan keskistä Suomea.

 

[Gentleman]

No kyllähän nyt aika moni äänestäjä tekee valintansa Kokoomuksen ja Vihreiden välillä myös.

Tämä minua toisinaan askarruttanut, että millaisia näkemyksiä yhteiskunnassa niillä äänestäjillä on, jotka arpovat Kokoomuksen ja Vihreiden välillä? Jotain Vesa Hack henkisiä?

Tiedän toki, että periaatteessa Vihreät on enemmän oikealla kuin vasemmalla, vaikka äänestäjäkunta onkin sekavina kasautumina oikeisto-vasemmisto akselilla, molemmat ääripäätkin edustettuina.

Ympäristöasioihin profiloituneita poliitikkoja kun on ihan joka puolueessa, niin jokin muu yhdistävä tekijä ilmeisesti löytyy, mutta mikä? Kansainvälisyyskö?

 

[Pavlovin Koira]

Tämä minua toisinaan askarruttanut, että millaisia näkemyksiä yhteiskunnassa niillä äänestäjillä on, jotka arpovat Kokoomuksen ja Vihreiden välillä? Jotain Vesa Hack henkisiä?

Liberaaleja arvoja kannattavia kaupunkilaisia. Ainakin minä tiedän molemmista puolueista ehdokkaita, joita voisin äänestää. Vihreistä omassa vaalipiirissä esim. Jyrki Kasvi voisi hyvin saada ääneni, mutta koska tiedän että hän edustaa puolueessaan selkeää vähemmistöä, ei hänen äänestämisensä taida kuitenkaan olla relevantti vaihtoehto. Kokoomuslaisilla Kirsi Pihalla, Sirpa Pietikäisellä ja Maija Perholla on minusta paljon enemmän yhteistä monien vihreiden kanssa kuin vaikkapa Kokoomukseen kuuluvan Kalervo Kummolan kanssa. Kokoomuksessahan on selkeästi erotettavissa liberaali- ja konservatiivisiipi. Edellinen noista on hyvinkin lähellä sinivihreitä, konservatiivit taas tulevat paremmin juttuun kepulaisten kanssa.

 

[Johannes]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow'n_tarvehierarkia

Tulee vastaan Maslowin tarvehierarkia, kun joutuu miettimään äänestäisikö kokoomusta vai vihreitä. Maslowin hierarkian neljännellä tasolla tyydyttyy arvonannon tarpeet, joita suomalainen saa toimivasta työurasta, perheestä ja varallisuudesta. Kun nämä kuviot ovat kunnossa ja saavutettu, niin elämällä pitää tehdä jotain kaunista ja luoda hyvinvointia myös muille tai osallistua esim. taiteeseen mesenaattina (Niklas Herlin-ilmiö) tai jotain muuta vastaavaa. Saattaa tulla mieleen Maslowin viides taso, joka on "itsensä toteuttamisen tarpeet" ja lähestytään ainakin ajatusten tasolla vihreiden ideologioita, joissa on ns. kauniita juttuja ja ainakin pelastetaan maailmaa eri osa-alueilla. Tämä on oma näkemykseni siitä miksi joku saattaa miettiä äänestämistä ja vaihtoehdot ovat vihreät ja kokoomus, ei muut puolueet.

 

[Stonewall]

Liberaaleja arvoja kannattavia kaupunkilaisia. Ainakin minä tiedän molemmista puolueista ehdokkaita, joita voisin äänestää.

Liberaaleja arvoja kannattavia kaupunkilaisia nyt löytyy ihan kaikista puolueista, ehkä persuja lukuunottamatta. Eduskuntavaaleissa tosin pitäisi valita ensin sellainen puolue, jonka politiikka on lähinnä omaa. Esim. jos vastustaa NATOa, niin järkevämpää on äänestää sitä vastusvan puolueen ehdokasta kuin yrittää löytää kookoomuksesta naton vastustajaa. Tai toisaalta vaikka ehdokaalla olisi kuinka fiksuja mielipiteitä, niin niillä ei ole yhtään mitään merkistystä, ellei puolue jaa niitä. Äkkiseltään voisi luulla, ettei tämmöisiä ehdokkaita, jotka sooloilevat, olisi paljoakaan, mutta kyllä niitä löytyy joka puolueesta.

 

[Pavlovin Koira]

Eduskuntavaaleissa tosin pitäisi valita ensin sellainen puolue, jonka politiikka on lähinnä omaa. Esim. jos vastustaa NATOa, niin järkevämpää on äänestää sitä vastusvan puolueen ehdokasta kuin yrittää löytää kookoomuksesta naton vastustajaa. Tai toisaalta vaikka ehdokaalla olisi kuinka fiksuja mielipiteitä, niin niillä ei ole yhtään mitään merkistystä, ellei puolue jaa niitä. Äkkiseltään voisi luulla, ettei tämmöisiä ehdokkaita, jotka sooloilevat, olisi paljoakaan, mutta kyllä niitä löytyy joka puolueesta.

No tuohan tietysti riippuu siitä, miten merkittävänä asiana NATO-kysymystä pitää. En tiedä sitten onko kyse sooloilusta vai siitä että vähän joka puolueella on nykyään "katto korkealla ja seinät leveällä", mutta minulle on hyvin usein noissa vaalikoneissa käynyt niin että olen saanut saman puolueen ehdokkaita sekä sopivimipien että epäsopivimpien ehdokkaiden joukkoon.

 

[Tarinankertoja]

Minua on aina ihmetyttänyt kun Kärppäfanit kajauttavat playoffeissa huudon "Pohjoineeen!". Eihän Oulu ole pohjoista vaan keskistä Suomea.

OT

Oulu on pohjoissuomea, kohta Oulun pohjoispuolella alkaa Lappi. Lappi on kansalaisvaltio Suomen pohjoisosa, kyllä, mutta se on historiallisesti eri kansallisasutusalue (Saamenmaa) yhdessä Norjan, Ruotsin ja KuolanVenäjän kanssa.

Oulu ei ole lappalainen paikkakunta, vaan Suomalainen. Noin 1000-luvulla alkoivat saamelaiskansat liikkua pohjoiseen päin uudisasutuksen (suomalaisten) tieltä. Uudisasutus alkoi levitä saamelaisten alueille kolmena kiilana: Tornion-, Kemin- ja Ounasjoen vesistöjä pitkin. Vuonna 1375 Kastellin linna rakennettiin Oulujokisuulle Ruotsin vallan sotilaalliseksi tueksi Novgorodia vastaan. Suomalaisia muuttaa seudulle erityisesti Lounais-Suomesta ruotsalaisen esivallan kehotuksesta..
1500 –luvulla Sápmi- aluetta ympäröivät valtiot Norja, Venäjä ja Ruotsi solmivat sopimuksen rauhasta, rajoista ja veroista keskenään lappalaisten alueiden osalta. Suomi kuului silloin Ruotsiin ja katoliseen kirkkoon, johon liitettiin myös Lapinmaa.

 

[Johannes]

OULU - VETELI - reitti, ajoreitti ja matkareitti - eniro.fi
Joskus oli Esko Ahon pääministeri-aikoina tietoa Vetelistä, kun Aho ei luopunut poliitikkona ollessaan Vetelin kunnan apulaiselinkeinoasiamiehen virasta, että Veteli sijaitsee täsmälleen Suomen keskipisteessä vai muistanko väärin. Vetelistä on kuitenkin matkaa 224 km Ouluun, melkein suoraan pohoiseen päin, joten kyllä Oulu mahtuu n. 65%:n kohdalle Suomesta, oikeasta etelästä laskettuna. Jos taas mennään ajamalla Hangosta Nuorgamiin, niin Oulu on täsmälleen keskipisteessä Suomea, kun Hangosta Ouluun on 717 km ja Oulusta Nuorgamiin 716 km.

hanko - nuorgam - reitti, ajoreitti ja matkareitti - eniro.fi
Hanko-Nuorgam on 1433 km ja Hanko-Oulu on 717 km, että kyllä aika keski-Suomessa Oulu vielä on. ex.shtml?from=OULU&to=nuorgam&submit=N%E4yt%E4+reitti
Oulu-Nuorgam on 716 km. ex.shtml?from=OULU&to=nuorgam&submit=N%E4yt%E4+reitti

 

[BitterX]

Jonkun laskutavan mukaan Suomen keskipiste sijaitsee Leskelän kylässä nelostien varressa, 103 km Oulusta etelään (Google Mapsin mukaan tuo etäisyys).

Muistan vaan, kun joskus pikkupoikana matkustin perheeni kanssa Saariselälle autolla ja faija kertoi tuosta kyseisestä keskipisteestä sen kohdalle tultaessa. Koska tiesin Saariselän sijaitsevan varsin pohjoisessa, niin sulakehan siinä meikältä pamahti. Oulun sijainnista minulla tuolloin nimittäin oli väärä kuva - mielsin Oulun huomattavasti todellisuutta pohjoisemmaksi.

Faijan ei olis kannattanut puhua keskipisteistä mitään.


EDIT: Weberin piste (eli väestöllinen keskipiste) sijaitsee Hämeenlinnassa. Periaatteessahan Suomi jakautuu suhteellisen tiheään asuttuun etelään ja harvaan asuttuun pohjoiseen. Itse laskisin Etelä-Suomen suurin piirtein niin, että piirtäisin Hämeenlinna ympärille n. 200-250 km:n säteen ja sen sisäpuolelle jäävä Suomen rajojen sisällä oleva alue on Etelä-Suomea.

 

[Stonewall]

Muistan vaan, kun joskus pikkupoikana matkustin perheeni kanssa Saariselälle autolla ja faija kertoi tuosta kyseisestä keskipisteestä sen kohdalle tultaessa. Koska tiesin Saariselän sijaitsevan varsin pohjoisessa, niin sulakehan siinä meikältä pamahti. Oulun sijainnista minulla tuolloin nimittäin oli väärä kuva - mielsin Oulun huomattavasti todellisuutta pohjoisemmaksi.

Itse olen myöskin aina ihmetellyt Oulun "pohjoista" sijaintia, koska sehän on oikeasti aika etelässä. Meinaan Utsjoelle on meiltä (Rovaniemeltä) n. 450 km ja se nyt on varmuudella pohjois-Suomessa. Oulu taas on reilun 200 kilometrin päässä etelässä, joten sehän tarkoittaisi, että Suomen tuhannesta kahdestasadasta kilometristä 650 olisi Pohjois-Suomea. Tietenkin, jos maassa on vain kaksi osaa: etelä ja pohjoinen, niin onhan tuossa sitten järkeä, muuten ei. Keski-Suomelle ei kuitenkaan ole kauheasti tilaa tämmöisessä mallissa, ja joidenkin mukaan semmoinenkin väliin jäävä maanosa meillä on.
Ja jos tarkkoja ollaan, niin Oulusta on itseasiassa lyhyempi matka etelään (Helsinkiin 607 Km) kuin pohjoiseen (Utsjoelle 660, ja Nuorgamiin 703km), niin että rehellisesti sanottuna sehän on joko osa etelä-Suomea tai sitten keski-Suomea. Toisaalta itselleni on aivan sama mihin Oululaiset haluavat kuulua. Pitäisi kai olla imarreltu että haluavat olla pala pohjoista. Ehkä keski-Suomen pohjoispuolelle voisi lanseerata väli-Suomen, niin saisivat ihan ikioman kolkkansa?

 

[Sonny Burnett]

Hieman sivussa aiheesta mutta edellisiin viesteihin viitaten..

Kaverini kysyi kerran että tiedätkös mikä on Helsingistä itäänpäin seuraava satamakaupunki?

No luettelin joukon kaupunkeja ja oikeaa vastausta en tiennyt. Vastaus oli Oulu. On tämä iso maa. Vanha "vitsi" ehkä, mutta pääsi yllättämään. Pitääpä joskus tarkistaa etäisyydet itä-länsi suunnassa.

 

[Tarinankertoja]

Vihreät on päivittäny perustulomallinsa.


Ja koska kukaan ei sitä kuitenkaan lue, kunhan on ”hörhöilyä”, niin tässä pääkohdat.

Vihreä perustulomalli vm. 2011:

Perustuloa maksettaisiin kuukausittain jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle. Perustulon suuruus on n. 500 euroa kuukaudessa. Se vastaisi verovapaana tulona suurin piirtein nykyisiä minimietuuksia.

Verotus muuttuisi kaksiportaiseksi, jossa alle 60 000 euron vuosituloansioista (5000 € / kk) maksettaisiin 39 % veroa ja sen ylittävistä ansioista 49 % (summa sisältää valtion- ja kunnallisverotuksen). Näennäisen korkeasta veroprosentista huolimatta pienituloisten ja useimpien keskituloisten todellinen veroprosentti laskisi, sillä he saisivat työtulojen lisäksi myös perustulon.

Perustulo olisi nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää oikeudenmukaisempi tapa tasata tuloja. Useimpien ihmisten käteen jäävät ansiot eivät oleellisesti muuttuisi. Perustulosta hyötyisivät erityisesti pieni- ja keskituloiset, pätkätyötä tekevät, pienyrittäjät ja opiskelijat.

Nykyinen sosiaaliturva pakottaa kannustinloukkujen takia sosiaaliturvan varassa olevat joutilaisuuteen, perustulo tekee työn tekemisestä aina kannattavaa. Se parantaa myös työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä ehtoihin.

Perustulo korvaisi sellaisenaan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet lukuun ottamatta kansaneläkettä. Toimeentulotuki ja asumistuki säilyisivät perustulon lisänä tarpeen mukaan. Lapsilisää myönnettäisiin myös 17-vuotiaille, muuten lapsilisä säilyisi nykyisellä tasolla.

Eläkeläisillä perustuloon liitettäisiin 600 euron verovapaa vähimmäiseläketurva. Yli 600 euron eläkkeitä nauttivien osalta perustulo sovitettaisiin kansan- ja ansioeläkkeeseen sekä verotukseen siten, että eläkkeestä jäisi käteen yhtä paljon kuin nykyisin.

Ansiosidonnaiset etuudet sovitettaisiin perustulojärjestelmään siten, että käteen jäävät tulot säilyvät nykyisellään.

Perustulo kaventaisi työn ja pääomatulojen verotuksen välistä eroa. Yksityishenkilön pääomatuloverotukseksi tulisi 32 %. Ympäristöverotusta korotetaan miljardilla eurolla. Näillä muutoksilla mahdollistetaan se, että työn todellinen verotus laskee useimmilla ihmisillä.

Perustulo on valtiolle ja kunnille kustannusneutraali. Se rahoitetaan nykyisiä tulonsiirtoja korvaamalla, verotuksen rakenteen muutoksella ja hallinnon säästöillä. Perustulo on itse asiassa nykyistä järjestelmää kustannustehokkaampi: hallinnon säästöjen ansiosta ihmisten keskimääräiset nettoansiot kasvavat. Raha kiertää vain toisella tavalla kuin nykyään, mutta tehokkaammin.



Itse en ymmärrä mallin vastustusta, kun muuten kun ”oma napa” ajattelun kautta. Perustulomalli loisi turvallisuutta. Ihmiset voivsivat työskennellä, opiskella ja yrittää nykyistä vapaammin, koska jonkinlainen toimeentulo on taattu kaikissa elämäntilanteissa. Pienenkin rahan ansaitseminen on aina kannattavampaa kuin vain tukien varassa eläminen. Palkkatyöt ja yrittäminen on helpompi yhdistää, ja pätkä- ja silpputyöt saa sovitettua elämäntilanteeseensa.

SATA-komitea epäonnistui sosiaaliturvan ja työn yhdistämisessä ja kaikkein vähäosaisimpien perusturvan nostamisessa.

Kokoomus puhuu työnteon kannattavuudesta, mutta liittoutui SATA-komiteassa työmarkkinajärjestöjen kanssa ja esti tätä tavoitetta edistävät uudistukset.

Perusturvaa olis pystyttävä parantamaan ilman ansioturvan samanaikaista nostamista, koska kytkös tekee nostamisen liian kalliiksi. Ihmettelen erityisesti demareiden saamattomuutta perusturvan tason parantamisessa. Demarit olisivat voineet vaikuttaa SATA-komiteassa ay-liikkeen linjaan. Nyt demarit olivat ay-liikkeen jarrulinjan takana puolustamassa saavutettuja etuja. Seuraus on se, että perusturvan suhteellinen taso on edelleen pahasti jäljessä ansioturvan tasosta.

 

[Pavlovin Koira]

Kokoomus puhuu työnteon kannattavuudesta, mutta liittoutui SATA-komiteassa työmarkkinajärjestöjen kanssa ja esti tätä tavoitetta edistävät uudistukset.

Perusturvaa olis pystyttävä parantamaan ilman ansioturvan samanaikaista nostamista, koska kytkös tekee nostamisen liian kalliiksi.

Kokoomus ei ole koskaan kannattanut vastikkeentonta sosiaaliturvaa, eikä linjaus satakomiteassa siten ollut puolueelta mitään uutta. Kannustavuuden lisääminen onnistuisi kokoomuslaisittain varmaan parhaiten alentamalla verotusta. Veropolitiikka oli rajattu pois satakomitean työkaluista.

Kytkös on toki liian kallis, jos lähtökohtaisesti on sitä mieltä että jokainen euro ansioturvaan on liikaa. Toisaalta esim. viime vuosina tehdyt kansaneläkkeen muutamien eurojen tasokorotukset ovat tulleet valtiontaloudelle huomattavasti kalliimmiksi kuin mitä olisi 50 euron tasokorotus kaikkiin työttömyyspäivärahoihin (siis sekä työmarkkinatukeen että ansiopäivärahoihin).

 

[Beltran]

Tuossa Tarinankerojan perustulossa on se hyvä puoli että se poistaa tuloloukut, jotka varmasti ovat iso ongelma. Sen lisäksi uskoisen sen vähentävän harmaata työtä. Tämän perustelen sillä että - edelleen uskoakseni - suuren osan harmaasta työstä tekevät työttömät (esim rakennusalalla). Harmaan työn syy ei välttämättä edes ole veronkierrosta saatu etu vaan päivärahan menetys plus päälle mahdolliset karenssiajat.

 

[mjr]

Kokoomus ei ole koskaan kannattanut vastikkeentonta sosiaaliturvaa, eikä linjaus satakomiteassa siten ollut puolueelta mitään uutta.

Vastikkeetonta sosiaaliturvaa annetaan nytkin, ainoastaan suuren byrokraattisen koneiston kera ja pysyviä kannustinloukkuja luoden. Tämä byrokraattinen monen luukun tuki- ja kannustinloukku sitten ilmeisesti on Kokoomuksen (ja muiden valtapuolueiden) tahtotila. Tämä vihreiden ehdotus sentään edustaa aitoa rakenteellista uudistusta, josta hyvin todennäköisesti olisi paljon hyötyä näiden ongelmien ratkaisussa, ja joka edustaisi selvää parannusta nykytilanteeseen.

 

[Gentleman]

Vastikkeetonta sosiaaliturvaa annetaan nytkin, ainoastaan suuren byrokraattisen koneiston kera ja pysyviä kannustinloukkuja luoden. Tämä byrokraattinen monen luukun tuki- ja kannustinloukku sitten ilmeisesti on Kokoomuksen (ja muiden valtapuolueiden) tahtotila. .

Näinhän se tavallaan toki on. Tilanne, joka on vakaa tuntuu monelle maistuvan vaikka se olisi kuinkakin huono. Se on sitä muutosvastarintaa.

Tämä vihreiden ehdotus sentään edustaa aitoa rakenteellista uudistusta, josta hyvin todennäköisesti olisi paljon hyötyä näiden ongelmien ratkaisussa, ja joka edustaisi selvää parannusta nykytilanteeseen.

Kyllä, mutta niin monet vihreiden ehdotukset, jotka toki ovat aidosti rakenteita uudistavia eivät todellisuudessa toimi. Esimerkkinä vaikka se halvatun ilmastolaki. Kuka pitää sitä toteuttamiskelpoisena?

Kaikki me tiedämme, että muutoksia olisi tehtävä. Mutta kun toisessa päässä ovat he, jotka mieluummin kärsivät tutusta tuskasta kuin heittäytyvät epävarmuuteen sellaisten ihmisten johdettaviksi, joiden näytöt eivät ole järin mairittelevat.

Perustulo ei periaatteessa ole minusta mahdoton ajatus, mutta vihreiden laskelmia olen tottunut epäilemään.

 

[Lämäri_lasse]

korjatkaa, jos olen väärässä.

Jos tuo vihreiden perustulomalli tulisi voimaan, niin menisikö se seuraavasti:
Nykyisin 3500€ kk-tuloista jäisi käteen 2408€. veroprosentti 31,2, katsottu veronmaksajien keskusliiton sivuilta.

Uusi malli: käteen 2135€+500€=2635€.

Ja laskin käteenjäävän tulon myös 2000€ tienaaville ja heilläkin käteenjäävä osuus nousee n.200€.

Nyt tulee vaan mieleen että jos keskituloisten käteenjäävä osuus nousee, niin mitä vaikutusta sillä on valtion verotuloille?

 

[Gentleman]

korjatkaa, jos olen väärässä.

Jos tuo vihreiden perustulomalli tulisi voimaan, niin menisikö se seuraavasti:
Nykyisin 3500€ kk-tuloista jäisi käteen 2408€. veroprosentti 31,2, katsottu veronmaksajien keskusliiton sivuilta.

Uusi malli: käteen 2135€+500€=2635€.

Ja laskin käteenjäävän tulon myös 2000€ tienaaville ja heilläkin käteenjäävä osuus nousee n.200€.

Nyt tulee vaan mieleen että jos keskituloisten käteenjäävä osuus nousee, niin mitä vaikutusta sillä on valtion verotuloille?

Verotuloja kuvitellaan saatavan lisää ympäristöveroista ja säästöistä rakenteiden uudistamisessa. Voin vain kuvitella millaisia mullistuksia tietojärjestelmissä olisi odotettavissa.

Ja ainahan voi lisätä ALV:a, kiinteistöveroja, auto- ja polttoaineveroa...

Kyse olisi minusta nimenomaan rakenteellisesta muutoksesta, jonka tarkoitus ohjata ihmisiä elämään "oikein".