Entinen vaimoni, jonka kanssa elin 1990-luvun oli Rovaniemeltä kotoisin ja vietimme Rovaniemellä lomilla minun appivanhempieni omakotitalossa ja maalaiskunnssa sijaitsevalla mökillä paljon aikaa lomilla. Luin silloin paljon "Lapin Kansa"-lehteä aamuisin. Minulle jäi Lapin politiikasta sellainen vaikutelma, että siellä on aika italialainen asetelma, ennen Berlusconia. On vasemmistoliitto eli kommunistit, kuten Italiassa ja valtapuolueena kepu, joka muistuttaa kristillisdemokraatteja Italiassa ja vähän jopa mafiaa, ilman väkivallan käyttöä, kun olemme sentään sivistyneessä Suomessa, mutta tavallisen vallan käytössä kylläkin. Nämä kaksi jakavat vallan ja ainoastaan jossain Rovaniemellä on vähän kannatusta kokoomuksella, vihreillä ja ehkä tehdaspaikkakunnilla myös demareillakin. Valtaa pitävät kuitenkin tiukasti Lapissa kepu ja vasemmistoliitto. Molempien valtapuolueiden kannattaminen muistuttaa jopa uskonnollisuutta. Minut ja ex-vaimoni vihki jopa v. 1991 Rovaniemellä naispappi, joka oli ollut kepun eduskunta-vaaliehdokkaana keväällä 1991, mutta ei päässyt ainakaan silloin läpi eduskuntaan. Itse en oikein pitänyt papista persoonana, vaikka en vastusta tosiaankaan naispappeutta, mutta kepulainen ja pappi on sellainen yhdistelmä, jossa on ripaus sellaista kyynistä elämänkatsomusta, jota en helpolla nielaise yhdentekeväksi, mutta niin vaan marssittiin 3.8.1991 Rovaniemen kirkkoon ja tämä kepulainen naispappi vihki minut ja entisen vaimoni hänen toimestaan.
Joten jaan sen näkemyksen, että kepulaisuus ja vasemmistoliittolaisuus ovat omalla tavallaan lähempänä uskovaisuutta kuin monen muun puolueen kannattaminen, ainakin Suomen Lapissa.