Mainos

Eduskuntavaalit 2011

  • 405 492
  • 3 300

Seymon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Punakeltaiset och världens bästa Karlsson
Korkovähennys omasta asunnosta jossa itse asuu 28%.
Korkovähennys sijoitusasunnosta 100%.

Mikä meni väärin? Kumpi näistä nostaa ja ylläpitää hintatasoa?

Onko sulla mennyt kenties alijäämähyvitykset ja korkovähennykset sekaisin vai mistä olet moista lukenut?
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Onko sulla mennyt kenties alijäämähyvitykset ja korkovähennykset sekaisin vai mistä olet moista lukenut?

Termistöstä viis, mutta käytännössä siis sijoitusasunnon hankkimiseen otetun lainan korot voi vähentää suoraan sataprosenttisesti kyseisen asunnon vuokratuotosta, siis edelleen.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ööö, niinpä... Kyllä se plantaasi nyt on helvetisti arvokkaampi, kuin meikäläisen "farmi", johon mahtuu just ja just kaksi autoa pihaan. Siitä nyt ei ainakaan voi olla kyse. Ymmärrän kyllä, että lande on landea ja sillee, mutta ei toimi tässä kohtaa.

Metsästä ja maatalousmaasta ei tosiaan kiinteistöveroa, kuten ei myöskään muuten mm. luostarista. Muutenhan kunta itse päättää kiinteistöveron määrän lain sallimissa rajoissa ja veroa kannetaan kiinteistön arvioituun käypään arvoon perustuen. Näinpä ollen luonnollisesti kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsevasta tontista joutuu maksamaan enemmän veroa kuin maatilan yhteydessä olevasta asuinkiinteistöstä.

Omakotiasujien on tosin sikäli turha narista kiinteistöverosta, koska sitä maksetaa kerrostaloistakin. Se vero ei vaan suoraan näy asukkaalle, koska maksu lankeaa yhtiövastikkeen muodossa. Ja tietysti tonttiin kohdistuvaa yleistä kiinteistöveroa kerrostaloasukki maksaa kohtuullisen vähän, koska sitä tonttiakin on vähän siinä talon ympärillä per asukas. Asuinrakennusten kiinteistövero sen sijaan tosiaa kolhii kerrostaloihmistä ihan samalla tavalla.

Pitäisikö sitten maatalousmaan ja metsän olla kiinteistöveron piirissä? Ajatus tuntuu äkkiseltään hieman oudolta, koska metsää tai peltoa ei kai kuitenkaan voi lähtökohtaisesti pitää varsinaisena kiinteistönä.
 

Seymon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Punakeltaiset och världens bästa Karlsson
Termistöstä viis, mutta käytännössä siis sijoitusasunnon hankkimiseen otetun lainan korot voi vähentää suoraan sataprosenttisesti kyseisen asunnon vuokratuotosta, siis edelleen.

Tällä hetkellä asuntolainan korot voi vähentää rajoituksetta pääomatuloista. Jos pääomatuloja ei ole, muodostuu alijäämähyvitys (28% koroista, eli pääomatuloveroprosentin mukainen määrä). Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1400 per nokka eli 2800 per pariskunta ja tätä voidaan vielä korottaa yht 800 eurolla, jos on alaikäisiä lapsia. Näin ollen aika harvalta Suomessa jää oman asunnon korot vähentämättä.
 

lihaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Katainen sanoi, että Hetemäen ehdotusta täytyy katsoa kokonaisuutena.

Koko vähennysviidakkoa en jaksa kelata, mutta otetaan tarkasteluun kaksi merkittävintä veroa eli tulo- ja arvonlisävero:

ALV vuodelle 2011 on pääsääntöisesti 24%. Hetemäen ehdotuksessa se olisi 26%.

Tuloveroa Hetemäki olisi laskemassa pari prosenttiyksikköä.

Otetaanpa esimerkki ehdotuksen tuomasta verotuksen muutoksesta kuvitelluille pieni- ja keskituloisille henkilöille. Kutsuttakoon heitä vaikka nimillä insinööri Immu ja siivooja Pirjo. Kumpikin yksin asuvia sivilirekisteriin kuuluvia sinkkuja Helsingissä. Eikä mitään spesiaaleja vähennyksiä kummallakaan.

Immun bruttotulot/vuosi olkoon 50000€. Pirjon taas 17000€. Vuoden 2011 veroprosenttilaskurin mukaan Immun tulovero on 27% ja Pirjon 10%.

Oletetaan Immun kuluttavan 25000€/vuosi ja pirjon 10800€/vuosi.

Ennen ja jälkeen kaavaillun uudistuksen tulon ja kulutuksen yhteenlaskettu veroprosentti suhteutettuna bruttotuloihin olisi Immulla 41.4 ja 40,6 sekä pirjolla 24.5 ja 25,2.

Tottakai esimerkillä voi saivarrella maailman tappiin mutta trendi on selvä: Pienituloisen kokonaisveroaste kasvaa ja tulojen lisääntyessä pääsääntoisesti kokonaisveroaste kevenee.

Onko se oikein riippuu tarkastelijan arvomaailmasta. Pienituloisen mielestä tämä on epäoikeudenmukaista kun verouudistus köyhdyttää köyhää ja suurituloisen mielestä kritiikki on vain vihervasureiden ymmärtämätöntä kateutta ahkeria ja lahjakkaita kohtaan.
 
Viimeksi muokattu:

Seymon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Punakeltaiset och världens bästa Karlsson
Niin se 28% siis, verrattuna siihen sataan sijoitusasuntobisneksessä.

Jos sulla on sijoitusasunto, veronalaisesta pääomatulosta (jota verotetaan 28%:lla) vähennetään sun maksamat asuntolainan korot. Jos olet tavallinen mattimeikäläinen, jolla on asuntolaina, mutta ei lainkaan pääomatuloja, saat veronalaisista pääomatuloista tehtävien vähennyksien sijaan alijäämähyvityksen (eli 28% koroista) ansiotuloista menevistä veroista. Vaikutus on kummassakin tapauksessa sama. Toinen vähentää veronalaista (pääoma)tuloa ja toinen vähentää (ansiotulo)veroa.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Toinen vähentää veronalaista (pääoma)tuloa ja toinen vähentää (ansiotulo)veroa.

Kyllä.
Jos minulla on omistusasunnosta korkoja vuodessa 8000 euroa, saan vähentää siitä ansiotulosta 2240e.
Jos minulla on sijoitusasunnosta korkoja vuodessa 8000 euroa ja saman verran vuokratuloja, saan vähentää kaikki korot, enkä maksa veroa vuokratuloista senttiäkään eli käytännössä vuokralainen maksaa korkoni. Menikö oikein? Ja onko oikein?

edit. Lisätään vielä että toki saan lisäksi sijoitusasunnon kohdalla vähentää kaikki muutkin kulut kuten rempat, vastikkeet jne ennen nettotulojen laskemista.
 

Seymon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Punakeltaiset och världens bästa Karlsson
Kyllä.
Jos minulla on omistusasunnosta korkoja vuodessa 8000 euroa, saan vähentää siitä ansiotulosta 2240e.
Jos minulla on sijoitusasunnosta korkoja vuodessa 8000 euroa ja saman verran vuokratuloja, saan vähentää kaikki korot, enkä maksa veroa vuokratuloista senttiäkään eli käytännössä vuokralainen maksaa korkoni. Menikö oikein? Ja onko oikein?

Just noin. Jos sulla ei olis noita korkoja, maksaisit siis veroa tosta vuokrasta 2240 euroa.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Just noin. Jos sulla ei olis noita korkoja, maksaisit siis veroa tosta vuokrasta 2240 euroa.

Mutta kun pointti oli juuri ne korot eikä ne tulot.

edit. Se mikä ainakin itseäni kauhistuttaa on, että asuntokeinotteluun ja hintakuplaan suoraan vaikuttavaan bisnekseen tarjotaan valtion taholta verohelpotuksia velkavivun käyttämiseen. Se on ihan maan tapa. Näin on aina ollut. Menepä pyytämään pankista 200 000 e ostaaksesi niillä pörssiosakkeita (identtiset korkovähennysmahdollisuudet). Luulisin että saat melkoisen ripityksen sen sisältämistä vaaroista. Asuntosijoittajaan suhtaudutaan aivan eri tavoin. Miksi ihmeessä halutaan yhä ylläpitää näitä rakenteita jotka mahdollistavat käsittämättöän hintatason vuosikymmenestä toiseen?
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Pienituloisen mielestä tämä on epäoikeudenmukaista kun verouudistus köyhdyttää köyhää ja suurituloisen mielestä kritiikki on vain vihervasureiden ymmärtämätöntä kateutta ahkeria ja lahjakkaita kohtaan.

Tämä ei ole ihan koko kuva, vaan huomioon tulee ottaa myös kunnallisverotus sekä niistä tehtävien vähennysten muutokset.

Esim Vihreiden mallissa tätä tasaverokomponentin nousua (alv nostoa) kompensoitaisiin kunnallisveron perusvähennystä nostamalla se 3000 ekeen, joka tekisi siitä siis progressiivisempaa kuin se on nyt. (Verotettavan tulon alarajaa kunnallisveron perusvähennys on tällä vaalikaudella Vihreiden esityksestä nostettu 2200 euroon, mikä on 200 euroa enemmän kuin hallitusohjelmassa oli sovittu).

Hetemäen raportin todellinen heikkous on siinä, että se on valtion tulojen kannalta neutraali. Eli ei tule lisää tuloja. Valtio ottaa ensvuonnakin sen 8 miljardia velkaa, ja jos veroja ei nosteta, tarkoittaa se palveluista karsimista aika rankasti. Minä nostaisin mieluummin niitä veroja…
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Hetemäen raportin todellinen heikkous on siinä, että se on valtion tulojen kannalta neutraali. Eli ei tule lisää tuloja. Valtio ottaa ensvuonnakin sen 8 miljardia velkaa, ja jos veroja ei nosteta, tarkoittaa se palveluista karsimista aika rankasti. Minä nostaisin mieluummin niitä veroja…

Eiköhän siellä verojen nostopuolella tosiaan vielä hieman ole jossain nostonvaraa, mutta missä?

On pidettävä mielessä, että verojen nosto ei välttämättä lisää yhtään verokertymää, jos se kuristaa talouskasvua.

Näin positiivisesti ajatellen, emme tiedä olisivatko raportin toimenpiteet toteutettuina positiiviset, neutraalit vai negatiiviset valtion tulojen kannalta. Kyse on vain raportin tekijöiden arviosta, että olisivat neutraalit.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Yhteisöveron lasku todennäköisesti vauhdittaa investointeja joka taas vastaavasti lisää työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Yhteisöveron osalta on veroraportissa aikasten radikaali kirjaus, jonka mukaan yhteisöverotulot kerättäisiin jatkossa valtiolle joka kompensoisi sen valtionosuuksina kunnille. Isojen kaupunkien on syytä pelätä moista uudistusta. En sinänsä epäile etteikö muutosta kompensoitaisi kunnille yleensä, mutta ei välttämättä niille kunnille jotka yhteisöverotulonsa valtiolle menettävät.
 
Eiköhän siellä verojen nostopuolella tosiaan vielä hieman ole jossain nostonvaraa, mutta missä?

Jos jossain niin pääomaverossa. Näkisin kuitenkin, että ennenkuin nostellaan veroja tai otetaan lisää lainaa, niin menoja tulisi myös leikata. Syntyy toki nurinaa ja parranpärinää, mutta millä oikeudella nykyihminen on oikeutettu lisäämään tulevien sukupolvien taakkaa?
Esimerkiksi Porissa on täysin turha menoerä on kotihoidontuen Pori-lisä. Toisin sanoen, turhaa menoerää kasvatetaan vielä lisää. Ei ole vaikeaa arvata, miten valtaosa ihmisistä vastaa, jos heiltä kysytään, että otatteko vastaan rahaa vai ette.
 

Tuamas

Jäsen
Esimerkiksi Porissa on täysin turha menoerä on kotihoidontuen Pori-lisä. Toisin sanoen, turhaa menoerää kasvatetaan vielä lisää. Ei ole vaikeaa arvata, miten valtaosa ihmisistä vastaa, jos heiltä kysytään, että otatteko vastaan rahaa vai ette.

Miksi Pori-lisä on turha?

Jos se motivoi vanhempia hoitamaan lapsensa kotona, tuo se merkittävän kustannussäästön Porin kaupungille päivähoitomaksuissa, koska päivähoitopaikat maksavat jotain aivan muuta kuin tuo Pori-lisän 75 euroa kuukaudessa.

Kuntataloudessa vain on yleensä se ongelma, että päätöksiä tehdään kovin lyhyellä tähtäimellä.
Järkevimpiä liikkeitähän taloudellisesti olisi pitkällä tähtäimellä panostaa lasten- ja mielenterveyshuollossa ennakoivaan huolto-/hoitotyöhön ja vanhustenhoidossa lyödä lisäpanostuksia esim. omaishoitajien palkkaukseen. Laitospaikat kun ovat aivan älyttömän hintaisia kunnalle.
 

Turma

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hpk
Uskon, että esim. Keravan kannattaisi nostaa kuntalisää, tai se saisi koskea hieman nykyistä vanhempia lapsia. Keravalla kunnalliset hoitopaikat ovat täynnä ja nyt suunnitellaan uuden päiväkodin rakentamista. Paremmalla kuntalisällä ehkä vältettäisiin tuo lisärakentaminen ja lisäksi ihmiset olisivat tyytyväisempiä.
Tuntuu, että maassamme lasten laittaminen tarhaan alkaa olla itseisarvo. Valitettavasti kotona hoitavien äänenä toimii Nina Mikkonen...
 

Seymon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Punakeltaiset och världens bästa Karlsson
Mutta kun pointti oli juuri ne korot eikä ne tulot.

edit. Se mikä ainakin itseäni kauhistuttaa on, että asuntokeinotteluun ja hintakuplaan suoraan vaikuttavaan bisnekseen tarjotaan valtion taholta verohelpotuksia velkavivun käyttämiseen. Se on ihan maan tapa. Näin on aina ollut. Menepä pyytämään pankista 200 000 e ostaaksesi niillä pörssiosakkeita (identtiset korkovähennysmahdollisuudet). Luulisin että saat melkoisen ripityksen sen sisältämistä vaaroista. Asuntosijoittajaan suhtaudutaan aivan eri tavoin. Miksi ihmeessä halutaan yhä ylläpitää näitä rakenteita jotka mahdollistavat käsittämättöän hintatason vuosikymmenestä toiseen?

Näkemykseni mukaan harvempi vuokratuloa saava maksaa korkoja mistään lainasta, koska ovat sen verran varakkaita. Eri asia on sitten esim. expatit, jotka ovat laittaneet luukkunsa vuokralle komennuksensa ajaksi. Toki jossain suursijoittajissa voi olla porukkaa, joka vivuttaa osittain ison asuntomäärän oston.

En usko, että lainaa sijoitusasuntoon ihan tosta noin saa. Vakuuksia ne pankit haluaa, ottaa sitä lainaa osakkeisiin tai sijoituskämppään. Toki siinä voi jotain hienoisia eroja olla. Eikös pro sijoittajat toimi yhtiön kautta ja rahoita toimintaansa siten, että laskee bondin liikkeelle tms.
 

Seymon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Punakeltaiset och världens bästa Karlsson
Yhteisöveron osalta on veroraportissa aikasten radikaali kirjaus, jonka mukaan yhteisöverotulot kerättäisiin jatkossa valtiolle joka kompensoisi sen valtionosuuksina kunnille. Isojen kaupunkien on syytä pelätä moista uudistusta. En sinänsä epäile etteikö muutosta kompensoitaisi kunnille yleensä, mutta ei välttämättä niille kunnille jotka yhteisöverotulonsa valtiolle menettävät.

Tämä ei kannusta jo ennestään laiskoja kuntia luomaan toimintaedellytyksiä yritystoiminnalle. Ne tietää, että pk-seutu, Tampere, Turku ja Oulu tienaa niidenkin verot. Tämä ei totisesti edistä kuolevien kuntien yhdistymistä isompiin ja toimiviin kokonaisuuksiin.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Näkemykseni mukaan harvempi vuokratuloa saava maksaa korkoja mistään lainasta, koska ovat sen verran varakkaita.

Tämä nyt ei pidä lainkaan paikkaansa. Kenelle tahansa asuntosijoittajalle kelpaa vallan hyvin ilmaiset tonnit, ei se niin paljoa vaivaa aiheuta etteikö kannata verottajalta ottaa pois se mitä tarjolla on. Suomalainen kansalaisvelvollisuushan se on. On se nyt kuitenkin useampi prosentti sijoitetulle pääomalle.
 
Miksi Pori-lisä on turha?

Jos se motivoi vanhempia hoitamaan lapsensa kotona, tuo se merkittävän kustannussäästön Porin kaupungille päivähoitomaksuissa, koska päivähoitopaikat maksavat jotain aivan muuta kuin tuo Pori-lisän 75 euroa kuukaudessa.

Koska koko kotihoidontuki on turha.

Olisi tosiaan mielenkiintoista lukea, mistä menoista nuo päivähoidon kustannukset koostuvat.
Ja tätäkin asiaa voisi lähestyä siltä kantilta, että nostetaan päivähoitomaksua. Näin ollen veronmaksajien taakka vähenisi kotihoidontuen lakkauttamisen sekä päivähoitokustannusten leikkaamisen johdosta.
 

Seymon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Punakeltaiset och världens bästa Karlsson
Jaahas, ykköseltä tulee verokeskustelu. Pitkästä aikaa olen samaa mieltä kokoomuksen edustajan (Kataja) kanssa. Naiskeskustelijat eivät tunnu ymmärtävän, että ehdotuksessa esitetään pääomatuloveron nostoa ja verovapaan osinkorälssin (90.000 euron verovapaa osinko) poistamista. Juuri nämä purevat rikkaimpiin ja oikeudenmukaistavat verotusta.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Pakko antaa krediittiä tälle Kumpula-Natriumille, huomattavan maltillista ja asiapohjaista keskustelua eikä mitään päätöntä rääkymistä mitä Urppikselta kuullaan yleensä.
 

Seymon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Punakeltaiset och världens bästa Karlsson
Pakko antaa krediittiä tälle Kumpula-Natriumille, huomattavan maltillista ja asiapohjaista keskustelua eikä mitään päätöntä rääkymistä mitä Urppikselta kuullaan yleensä.

Ojansuuhan (jolta meni tulot ja verot pari kertaa sekaisin) yrittti hieman provosoida K-Natria, mutta tämä ei lähtenyt mukaan. Kataja pysyi melko viileänä. Loppua kohden keskustelussa puhuttiin jo ihan asiaakin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös