Hei hulinaa...
Anyways, yleensä inhimillinen toiminta on lähtökohdistaan nähden rationaalista. Esim. kansallisradikaalien lähtökohta on maahanmuuton äärimmäinen vaarallisuus tälle neitseelliselle tasavallalle ja tästä maailmankuvasta kumpuava poliittinen toiminta ja ajattelu on mielestäni sangen loogista. Samoin nämä aktivistit näkevät, että tätä sivilisaatiotamme uhkaa valtaisa eksistentiaalinen vaara, jonka suhteen eliitit vaikuttavat heistä hyvin välinpitämättömiltä - satoja miljoonia ihmisiä, ehkä jopa miljardeja on vaarassa kuolla, kun meillä kohkataan pensan hinnasta. He näkevät edustavansa tulevia sukupolvia ja heidän todennäköistä suurta hätäänsä.
No, ensinnäkin voi miettiä tämän skenaarion todennäköisyyttä, joskin luonnontiede (luotettavin tuntemamme työkalu) viittaa myös tälläisten katastrofaalisten tapahtumakulkujen mahdollisuuteen. Jos kävisi niin että huomattava romahdus tosiaan kohtaisi ihmiskuntaa niin epäilenpä, että tälläiset julkisuusaktiot tullaan näkemään aivan liian lievinä ja maltillisina. En pitäisi tätäkään täysin mahdottomana tapahtumakulkuna. Mutta tämä tietty aivan todellinen ylimielisyys ja etujoukkoajattelu, edustuksellisen demokratian väheksyntä jne, ovat vaarallisia polkuja nekin.
Jos pitäisi veikata niin arvelen, että jossain vaiheessa ilmastohuoli (ehkä jopa paniikki) tulee lyömään itsensä läpi ihan kaikilla tasoilla ja uhkaan puututaan aivan eri prioriteetein ja toimin kuin mitä tähän asti olemme tehneet ja mitä olemme lähitulevaisuudessa tekemässä. Vaan onko silloin jo liian myöhäistä? Anyways, me sitä tuskin näemme, meidän jälkeemme ehkä tulee vedenpaisumus, ehkä ei.