... En mielelläni kuulu mihinkään järjestöön joka toimii vasten omia sääntöjään, tuon käsitän mielenvikaisuudeksi ja/tai opportunismiksi.
..
Ihmisethän ovat jakaantuneet asian suhteen. On ihmisiä, joiden mielestä nykykirkko on läpeensä paha ja pyrkii säilyttämään lähinnä oman valtansa. Sitten ovat uskikset. Kolmas ja suurin ryhmä lienevät ihmiset, jotka eivät näe asiaa mustavalkoisesti ja tähän ryhmään kuuluu myös niitä, jotka välttämättä itse eivät kirkkoon kuulu. Tämä kolmas ryhmä näkee kirkon tavoissa toimia myös hyvää, eikä sido sen toimia opinkappaleisiin, vaan yleiseen kristilliseen arvomaailmaan, pyritään auttamaan hädänalaisia, tukemaan yksilöä vaikeina aikoina jne. Kirkolta saa myös sen tapaista apua, kuten perheneuvontaa, jossa käsitykseni mukaan uskon asioita ei välttämättä edes sivuta.
Mielestäni nykykirkon tehtävä on huomattavasti laajempi, kuin takertua esimerkiksi Raamatun teksteihin, jotka suurin osa ihmisistä - kirkkoon kuuluvista tai kuulumattomista - näkee muutenkin symbolisena ja vertauskuvallisena kertomuksena. Olettaen, että kirkon tehtävistä tärkein on kuitenkin tehdä hyvää, niin mielestäni tämä onnistuu parhaiten siten, että kirkko muuttuu sekä sopeutuu muun yhteiskunnan mukana.
Mielestäni olet liian kyyninen ihmisen ja hyvän suhteen, moni ihminen toimii myös altruistisesti. Jos konkretiaa haluaa, niin todella koskettavia kertomuksia löytyy mm. Estonian lopullisesta onnettomuusraportista (ilmaiseksi netissä) tai vaikka silminnäkijäkertomuksia Thaimaan tsunamista. Pahoja ihmisiä on samaten, tottahan toki.