Naisten MM-kisojen pääsarjan putoajien määrä on ollut omituista sekoilua ja viime kevään turnauksen yhteydessä sekaannusta aiheutti vielä se, että turnauksen alussa virallisen nettisivun info-osiossa ei kerrottu, miten pääsarjan MM-kisoista putoaminen tapahtuu. Eli kuinka monta joukkuetta putoaa ja millä menetelmällä putoajat selviävät? Asiaa ihmetteli koko turnauksen ajan niin lajia seuraavat katsojat kuin toimittajatkin. Lopulta totuus selvisi alkulohkovaiheen päättyessä. Perus IIHF:ää.
Aiemmin naisten 8 joukkueen pääsarjan MM-kisoissa putoajia oli yleensä vain yksi, mutta B-lohkon kaksi viimeistä pelasivat karsintasarjan. Tosin kun pääsarjan MM-kisoja ei pelattu olympiavuosina, mutta divisioonien turnaukset pelattiin, niin silloin syntyi kyllä olympiavuosien ympärille ristiriita, jota välillä ratkaistiin pudottamalla kaksi joukkuetta tai järjestämällä erillinen karsintaturnaus.
2019 Espoon kisoissa oli ensimmäistä kertaa 10 joukkuetta ja silloin siirryttiin kahteen putoajaan, minkä seurauksena Ruotsikin putosi pääsarjan MM-kisoista. 2020 MM-kisat peruttiin koronan vuoksi kaikilla tasoilla. 2021 naisten pääsarjan MM-kisat siirtyivät pandemian tilanteen vuoksi elokuulle, mutta divisioonien MM-kisoja ei pelattu ollenkaan. Tämän vuoksi näissä kisoissa ei pudonnut yksikään joukkue pääsarjasta.
2022 pelattiin ensimmäistä kertaa naisten pääsarjan MM-kisat olympiavuonna ja siksi kisat pelattiin jälleen elokuussa. Näihin kisoihin Ruotsikin pääsi ulos suljetun Venäjän tilalle, eikä siis osallistunut putoamisen jälkeen kertaakaan I-divioonan A-lohkon MM-turnaukseen. Tällä kertaa pääsarjasta putoajia oli vain yksi joukkue, joka määrittyi karsintasarjan sisään suoraan alkulohkovaiheen perusteella. Kisajärjestäjä Tanska putosi dramaattisesti, kun Saksa teki voittomaalin varsinaisen peliajan viimeisellä sekunnilla. Viisi minuuttia ennen loppua maalilla johtaneelle Tanskalle olisi riittänyt sarjapaikan säilyttämiseen jatkoajallekin selviäminen.
Itse luulin, että yhteen putoajaan siirtyminen oli 2019 MM-kisojen jälkeen tehty muutos, kun sen jälkeen 10 joukkueen kisojen järjestelmää oli viilattu ottamalla käyttöön myös sijoitusottelut, joilla ratkaistaan kisojen 5. sija ja seuraavien kisojen viimeinen A-alkulohkon maa. Luulo osoittautui kuitenkin vääräksi keväällä 2023, kun kaiken salamyhkäisen tiedottamattomuuden jälkeen putoajia olikin jälleen kaksi. Ilmeisesti yksi putoaja oli myös vain joku koronapoikkeus tms.
Totesin asian jo viime keväänä, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kahden joukkueen pudottaminen pääsarjasta ei ole kovin hyvä asia. Hyvää siinä on se, että joukkueiden mukaan saadaan vaihtelulla potentiaalisesti enemmän maita ja naisten jääkiekko saa ehkä siten mahdollisuuden rakentaa buumia useammassa maassa. Sen sijaan pääsarjan MM-kisojen kannalta myös hissiliikettä tekevien "kisaturistien" määrä kasvaa silloin suuremmalla todennäköisyydellä. Se taas lisää pahimmillaan suurinumeroisia otteluita aivan eri tasoisten joukkueiden kesken. Näin käy jo heikommassa B-alkulohkossa, mutta varsinkin silloin, jos jossain vaiheessa naisten kisoissa siirrytään eri tasoisista alkulohkoista tasaisempaan jakoon. Sitähän testataan ymmärtääkseni nyt vuoden vaihteen U18-tyttöjen MM-kisoissa. Jos kokeilu osoittautuu toimivaksi lienee paine siirtää käytäntö myös naisten kisoihin, vaikka siellä tasoerot ovat vielä yleisesti U18-ikäluokkaa isommat.
Mielestäni on omituista, että 10 joukkueen pääsarjasta putoaa kaksi joukkuetta, mutta I-divioonan 6 joukkueen A-lohkosta nousee kaksi maata eli kolmasosa turnauksen osallistujista.