Etelä-Korean noususta vain lämpimät onnittelut!
Tämänkin maan edesottamuksia on tullut myös seurattua jo hyvän aikaa. Todella vahvasti jo niistä ajoista lähtien kun Kim Woo-jae pelasi Jokipojissa tai kun Esa Tikkanen lopetti uransa Anyangin Jääkarhuissa tai Hallassa, mutta jo sitäkin ennen.
Suurin piirtein varmaan legendaarisesta Etelä-Korea-Thaimaa-ottelusta joka päättyi 92-0 voittolukemiin Etelä-Korealle ja Japania vastaan käydyistä Kaukoidän Kiintiön Karsinnoista asti vuonna 1998 mikäli aivan kaikki lasketaan mukaan. Kaukoidän Kiintiön ottelut olivat aina Japanin heiniä mitä nyt Etelä-Korea sai 2002 1-1 tasapelin sitä vastaan, mutta pelasi myös Kiinaa vastaan pelkän 0-0 tasapelin ja jäi siten nousematta A-sarjaan sen vuoden Kaukoidän Kiintiöpaikasta puhuttaessa.
Yhtä totta on myös se, että mikäli Japanin muutamia erikoisia historiallisia nousuja, niistä kieltäytymisiä tai vuoden 1976 erikoista Kanadan pelaamisen tai pelaamattomuuden arpomista vuodeksi 1977 ei tavallaan oteta huomioon niin Etelä-Korea on ensimmäinen sinänsä pelillisillä ansioillaan MM-kisojen ylimmälle tasolle noussut Aasian maa.
Nousu on ollut uskomaton kun muistaa miten heikoilta pohjilta Etelä-Korean jääkiekko lähti liikkeelle. Jopa Pohjois-Koreaan verrattuna Etelä-Korea oli historiallisesti puhuttaessa aikamoinen vasta-alkaja aikanaan ja jopa pitkäänkin!
Lisäksi jokavuotinen arpominen esimerkiksi maan armeijan Talviurheilujoukkueen ja Yliopistojoukkueen välillä koko maan maajoukkuetta muodostaessa oli aikamoista ennen kuin 1990-luvun puolivälissä tai lopulla sille saatiin lopullinen stoppi nojaamalla pikemmin vahvaan liigapainoitteisuuteen jossa merkittävämmäksi kuitenkin nousi myös maan nimenomainen yliopistollinen pohjakiekkoilu.
Jään Lohikäärmeisiin tai Kiinaan verrattuna Etelä-Korea on kuitenkin jo viimeiset 10-15 vuotta ollut jääkiekossa jo melko edistynyt ja kun ylipäänsä lupa pitää omat Talviolympialaisetkin juuri ensi vuodesta puhuttaessa tuli aikanaan niin jo silloin odotin melko lailla, että maa ehtii kyllä nousta ajoissa tai olla hyvin lähellä jo sitä kisaisännältä edellyttävää tasoa. Huolimatta siitä purnauksesta mitä maa silloin sai kun Talviolympialaiset sinne varmistui pidettäväksi.
Jo tuota ennen ja suurin piirtein noin 11 tai 12 vuotta sitten jo Etelä-Korean kiekkoliitolla oli suunnitelma nostaa maa tuon ajan suunnitelmien mukaan 5-10 vuoden sisään MM-kisoihin joista tähtäin aina oli nimenomaan enemmän jälkimmäisessä kuin nopeimmassa mahdollisessa aikataulussa. Täpärälle meni, mutta pysyivät kuitenkin sanassaan.
Toki ei voi unohtaa kahden passin miehiä, mutta ilman heitäkin Etelä-Korean jääkiekko on ollut jo viimeiset 5-6 todella hienoa ja noin 3-4 viime vuotta melkein jo MM-tasolle riittävääkin joka oli se alkuperäinen liittotason suositeltu päämäärä siihen, että missä vaiheessa maan olisi pitänyt olla MM-tasolla.
Tietysti mikäli Talviolympialaiset olisi pidetty Etelä-Koreassa vaikka vasta 2022 tai 2026 niin silloin ei olisi silloisellakaan myöntöperusteella edistyksen huomioon ottaen paljoakaan valitettu maan tasosta tai pidetty sitä ongelmana.
Kiinalla sitten... Onkin edessään huomattavasti vaikeampi taival kuin Etelä-Korealla siihen nähden mitä tulee nousuun ajoissa Talviolympialaisiin kun yleensäkin Etelä-Korealla on ollut näinä vuosina edellytykset paremmat kuin Jään Lohikäärmeillä.